Raamatun tulkintaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan tulkinta riippuu lukijan taustasta, kirkkokunnasta ja lukemisen tavoitteesta. Koska Raamattu on syntynyt vuosisatojen kuluessa hyvin erilaisessa kulttuurissa, sen ymmärtämisessä yhdistyvät historiallinen tieto, kirjallisuuden lajien tuntemus sekä hengellinen pohdinta.
Keskeiset tulkintatavat
Kristinuskon historiassa ja nykypäivänä on vakiintunut useita erilaisia näkökulmia siihen, miten tekstejä lähestytään:
• Historiallis-kriittinen ja kontekstuaalinen tulkinta. Tekstiä tarkastellaan oman aikansa tuotteena. Tavoitteena on selvittää, kenelle teksti alun perin kirjoitettiin, millaisessa historiallisessa tilanteessa se syntyi ja mitä kirjoittaja halusi aikalaisilleen viestiä.
• Kirjaimellinen eli fundamentalistinen tulkinta. Raamattua pidetään sanasta sanaan Jumalan inspiroimana ja täysin erehtymättömänä. Esimerkiksi luomiskertomuksen päivät ymmärretään kirjaimellisina vuorokausina eikä kielikuvina.
• Vertauskuvallinen eli allegorinen tulkinta. Tekstin pinnan alta etsitään syvempää hengellistä merkitystä. Esimerkiksi Vanhan testamentin rakkausrunoutta (Laulujen laulu) on perinteisesti luettu kuvauksena Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta.
• Kristus-keskeinen tulkinta. Erityisesti luterilaisessa perinteessä korostetaan, että koko Raamattua tulee tulkita Jeesuksen Kristuksen ja evankeliumin valossa. Tekstit, jotka sotivat lähimmäisenrakkautta ja armoa vastaan, jäävät tämän pääperiaatteen alaisiksi.
• Eksistentiaalinen tulkinta. Lukija etsii tekstistä merkitystä omaan elämäänsä tässä ja nyt. Historiallisten faktojen sijaan keskiössä on se, miten kertomus puhuttelee yksilön omaa uskoa ja olemassaoloa.
Käytännön periaatteita Raamatun lukemiseen
Kun Raamattua avaa itse, muutamat perussäännöt auttavat välttämään väärinkäsityksiä:
• Huomioi tekstilaji. Raamattu on kokoelma eri tyylilajeja, kuten historiaa, runoutta, lakeja, vertauksia, kirjeitä ja profetioita. Runollista psalmia luetaan eri tavalla kuin Paavalin seurakunnalle lähettämää käytännön ohjekirjettä.
• Lue kokonaisuuksia. Yksittäisiä jakeita ei kannata irrottaa asiayhteydestään. Kokonaisen luvun tai kirjan lukeminen kerrallaan paljastaa, mistä aiheesta alun perin puhuttiin.
• Tunnista kulttuurinen etäisyys. Muinaisen Lähi-idän tavat, yhteiskuntajärjestys ja maailmankuva poikkesivat merkittävästi nykyajasta. Moni yksittäinen säädös liittyi suoraan sen ajan elinoloihin.
• Vertaile eri käännöksiä. Suomen kielellä on saatavilla esimerkiksi perinteinen vuoden 1933/38 käännös, nykysuomea käyttävä vuoden 1992 kirkkoraamattu sekä alkutekstiä tarkemmin myötäilevä Raamattu kansalle. Käännösten vertailu auttaa ymmärtämään vaikeiden kohtien sävyeroja.
Keskeiset tulkintatavat
Kristinuskon historiassa ja nykypäivänä on vakiintunut useita erilaisia näkökulmia siihen, miten tekstejä lähestytään:
• Historiallis-kriittinen ja kontekstuaalinen tulkinta. Tekstiä tarkastellaan oman aikansa tuotteena. Tavoitteena on selvittää, kenelle teksti alun perin kirjoitettiin, millaisessa historiallisessa tilanteessa se syntyi ja mitä kirjoittaja halusi aikalaisilleen viestiä.
• Kirjaimellinen eli fundamentalistinen tulkinta. Raamattua pidetään sanasta sanaan Jumalan inspiroimana ja täysin erehtymättömänä. Esimerkiksi luomiskertomuksen päivät ymmärretään kirjaimellisina vuorokausina eikä kielikuvina.
• Vertauskuvallinen eli allegorinen tulkinta. Tekstin pinnan alta etsitään syvempää hengellistä merkitystä. Esimerkiksi Vanhan testamentin rakkausrunoutta (Laulujen laulu) on perinteisesti luettu kuvauksena Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta.
• Kristus-keskeinen tulkinta. Erityisesti luterilaisessa perinteessä korostetaan, että koko Raamattua tulee tulkita Jeesuksen Kristuksen ja evankeliumin valossa. Tekstit, jotka sotivat lähimmäisenrakkautta ja armoa vastaan, jäävät tämän pääperiaatteen alaisiksi.
• Eksistentiaalinen tulkinta. Lukija etsii tekstistä merkitystä omaan elämäänsä tässä ja nyt. Historiallisten faktojen sijaan keskiössä on se, miten kertomus puhuttelee yksilön omaa uskoa ja olemassaoloa.
Käytännön periaatteita Raamatun lukemiseen
Kun Raamattua avaa itse, muutamat perussäännöt auttavat välttämään väärinkäsityksiä:
• Huomioi tekstilaji. Raamattu on kokoelma eri tyylilajeja, kuten historiaa, runoutta, lakeja, vertauksia, kirjeitä ja profetioita. Runollista psalmia luetaan eri tavalla kuin Paavalin seurakunnalle lähettämää käytännön ohjekirjettä.
• Lue kokonaisuuksia. Yksittäisiä jakeita ei kannata irrottaa asiayhteydestään. Kokonaisen luvun tai kirjan lukeminen kerrallaan paljastaa, mistä aiheesta alun perin puhuttiin.
• Tunnista kulttuurinen etäisyys. Muinaisen Lähi-idän tavat, yhteiskuntajärjestys ja maailmankuva poikkesivat merkittävästi nykyajasta. Moni yksittäinen säädös liittyi suoraan sen ajan elinoloihin.
• Vertaile eri käännöksiä. Suomen kielellä on saatavilla esimerkiksi perinteinen vuoden 1933/38 käännös, nykysuomea käyttävä vuoden 1992 kirkkoraamattu sekä alkutekstiä tarkemmin myötäilevä Raamattu kansalle. Käännösten vertailu auttaa ymmärtämään vaikeiden kohtien sävyeroja.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Raamattu on tulkintoineenkin "tyhjiä sanoja". Jos oma elämä kirkastuu, se on vasta jotakin. Ja ihan sama mitä luet tai olet lukematta mitään.
Olisihan se outoa, jos elämämme toteutusi vain kirjojen lukemisen kautta. Tai toisten saarnojen.
Missä sanotaan, että VAIN?
Siitä, kun voi olla hottentotti heimo, joilla ei ole Raanattua, ja hekin elävät antoisaa elämää bambumajoissa, vaikka eivät ole koskaa kuulleet, että Jeesus on kuoliaaksi kidutettu ja kiroukseksi kirottu tosi Jumala
Jumala on oikeudenmukainen, ja antaa kaikille mahdollisuuden valita.
Jaa no sulla on aikaa höpöttää.
Jeesus sanoi hyvin yksinkertaisesti.
Tulkaa lasten kaltaiseksi niin taivasten valtakunta on teidän.
Ei se muuta tarvii.
Jos teet syntiä tahallaan tai vahingossa niin pyydät sen anteeksi. Sielusi puhdistuu ja jos uskosi on lapsen uskoa niin kaikki aukeaa sinulle.
Jeesus surmattiin syntiopin vastustamisesta jumalanpilkkasyytteellä.
Et voi edes vitsinä laittaa samaan lauseeseen Jeesuksen opetusta syntisanan kanssa.
Kaksi tietä Matteus 7. luku - tie takaisin paratiisiin, on ahdas portti (ilm.2:7) tai kadotukseen vievä lavea tie (1 Kor.3:13). Mitä muuta tulkintaa kaipaat?
Ja kaikki syntisanat liittyvät VAIN jälkimmäiseen Paavalin tiehen
Minua on aina kiinnostanut se, mikä lukemattomasta määrästä omasta mielestään ainoista Rammattua oikein tulkitsevista yhtymistä, lahkoista, ryhmistä jne on se, joka lopulta tulkitse sitä oikein.
Mitä arvelette uskovaiset, mikä jengi on se ainoa, joka tulkitsee Raamattua oikein?
Ei yksikään, koska kristinusko perustuu juutalaiseen syntioppiin, jonka jumaluutta jo Jeesus sanoo Saatanaksi.
Tämä on nyt vahvistunut piirtokirjoituslöydöksin 'Jahve ja hänen Aseransa' - koska Baal-jumalan äiti oli Asera, myöhemmin vaimo, ja todella kristinuskon jumaluus onkin Baal-jumala, jota pidetään Raamatun tarinan Saatanana, oli vain nimellä Jahve hämätty.
Raamatun oikea tulkinta on oman itsensä kanssa eli muiden jakeiden kautta ilman mitään ulkoista oppia.
Mitä Raamattu sanoo, löytyy Raamatusta muiden jakeiden kautta
todistettuna.
On erilaisia vakiintuneja tapoja, ne ei ole totuuksia. Maapallo oli litteä ja aurinko kierti, ei ollut. Sitä on turha todistaa Raamatusta vaikka näin lukisi mutta niin luultiin olevan. Heille jotka olivat, heille se oli litteä.
Vieläkin on ihmisiä joille pallo on litteä. Ei muuta sanaa vaikka oli mikä oli. Ei vaikuta armoon, mikä muoto on tai oli.
Rakkautta
Niin, on vain Jeesuksen julistamaksi käskemä taivasten valtakunnan evankeliumi, tai Paavalin juutalainen syntioppievankeliumi, jonka vastustamisesta Paavali surmasi Jeesuksen jumalanpilkkasyytteellä, kun Jeesus sanoi sen opin jumaluutta Saatanaksi ja valheen isäksi (Joh.8).
Armo on vain Paavalin opissa, jos se Jeesuksen nimeen uhriksi palvomasi tosi Jumala tule 'yksin armosta' pelastamaan helvetistä, mikä on Paavalin tien päässä.
Raamattu sanoo sen mitä kukin kirjoittaja on ajatellut. Itsenäisesti.
Kuten muissakin kertomuksissa ja romaaneissa, joissa myös on juoni. Raamatun juoni liittyy hyvään tietoon ja pahaan tietoon sekä kykyyn näiden erottamiseen.
Hyvää tietoa edustaa Jumala ja pahaa tietoa Saatana, ja molempia kutsutaan Raamatun tarinassa vain Jumala nimellä.