Suomi on jo tuhottu

Suomen EU-agendan ja laajemman kestävän kehityksen (Agenda 2030) keskiössä vuosina 2024–2029 ovat strateginen kilpailukyky, kokonaisturvallisuus sekä puhdas siirtymä.

Suomen EU-politiikan keskeiset tavoitteet (2024–2029)

• Strateginen kilpailukyky: Euroopan taloudellisen vahvuuden, innovaatioiden ja markkinoiden toimivuuden parantaminen.
• Kokonaisturvallisuus ja puolustus: Yhteisen turvallisuuden, varautumisen ja puolustusyhteistyön syventäminen.
• Puhdas siirtymä ja biotalous: Ilmastotavoitteiden edistäminen tavalla, joka tukee teollisuuden uudistumista ja energiaomavaraisuutta.
• EU:n pitkän ajan budjetti (2028–2034): Suomi vaikuttaa aktiivisesti tulevaan rahoituskehykseen painottaen vastuullisuutta sekä turvallisuus- ja teknologia panostuksia.

Agenda 2030 ja kestävä kehitys Suomessa

• Kansallinen toimeenpano: Suomen työtä ohjaa valtioneuvoston hyväksymä kansallinen toimeenpanosuunnitelma sekä pääministerin johtama Kestävän kehityksen toimikunta (strategia 2022–2030).
• Kansainvälinen asema: Suomi on sijoittunut kansainvälisissä Agenda 2030 -vertailuissa kärkisijoille ja laatinut kolmannen vapaaehtoisen kansallisen maaraporttinsa (VNR).
• Lisätietoja Suomen tavoitteista ja indikaattoreista löydät Ulkoministeriön Agenda 2030 -sivuilta sekä Opetushallituksen katsauksesta.
puhdasta paskoo tää

Miehillä Thai-vaimot. Suomi on Thaimaa.

Paljon aikaisemminkin jopa

:((

Ihan perseestä.

Hylkäs tyhmänä Luojan Kristinuskon näinä Ilmestyskirjan Aikoina

Suomen ja Natsi-Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana perustuivat ennen kaikkea pragmaattiseen sotilaalliseen ja taloudelliseen yhteistyöhön Neuvostoliittoa vastaan, ei niinkään aatteelliseen samastumiseen kansallissosialismiin.

Aseveljeys ja Jatkosota

• Tausta: Talvisodan jälkeen Suomi tunsi itsensä uhatuksi ja eristetyksi, kun Neuvostoliitto oli vallannut Baltian maat. Saksa alkoi suunnitella hyökkäystä Neuvostoliittoon ja näki Suomen hyödyllisenä liittolaisena.
• Kauttakulku ja yhteistyö: Vuonna 1940 Suomi sallittiin saksalaisjoukkojen kauttakulku. Kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941, Suomesta tuli Saksan aseveli ja osapuoli Jatkosodassa.
• Riippuvuus: Suomi oli sodan aikana hyvin riippuvainen Saksan lähettämistä aseista, sotilastuesta sekä elintarvikkeista. Suomalaisista koostui myös vapaaehtoinen SS-pataljoona.
• Erillissota-käsite: Suomalainen poliittinen johto ja historiaintressit ovat perinteisesti korostaneet Suomen käyneen "erillissotaa" omien tavoitteidensa (menetettyjen alueiden takaisinsaannin) puolesta, vaikka virallinen liittosuhde Saksaan solmittiin kesällä 1944 (Ryti–Ribbentrop-sopimus). pokkuroikaa nyt