Toisen maailmansodan syyt
Hitleristä tuli Saksan diktaattori vuonna 1933. Hitler ei noudattanut Versailles´n rauhansopimuksen ehtoja, vaan alkoi rakentaa voimakasta armeijaa. Hän halusi saada Saksalle lisää alueita. Hitler halusi tehdä Saksasta jälleen suurvallan.
Saksa oli menettänyt ensimmäisessä maailmansodassa paljon alueita, joilla asui saksankielisiä ihmisiä. Vuosina 1935 – 1938 Hitler neuvotteli muiden valtioiden kanssa ja sai liitettyä useita alueita Saksaan. Esimerkiksi Itävalta liitettiin kansanäänestyksen jälkeen Saksaan vuonna 1938. Itävallassa monet ihmiset kannattivat natsien aatetta.
Kansainliitto oli heikko eikä se pystynyt pysäyttämään Hitleriä. Yhdysvallat oli maailman voimakkain valtio, mutta se ei ollut mukana Kansainliitossa. Yhdysvallat noudatti eristäytymispolitiikkaa, eikä se halunnut puuttua Euroopan asioihin.
Iso-Britannia ja Ranska eivät myöskään uskaltaneet vastustaa Hitleriä. Ne pelkäsivät joutuvansa sotaan Saksaa vastaan. Ensimmäisen maailmansodan tapahtumien ei haluttu enää toistuvan. Lisäksi monet ihmiset ajattelivat, että Hitlerin vaatimukset olivat oikeutettuja. Saksa oli menettänyt Versailles´n rauhansopimuksessa paljon alueita, ja sen oli pitänyt maksaa suuret sotakorvaukset.
Ison-Britannian ja Ranskan suhtautumiseen vaikutti myös kommunismin pelko. Monien Euroopan valtioiden johtajat pitivät Stalinin johtamaa kommunistista Neuvostoliittoa suurempana uhkana kuin Hitlerin Saksaa. Stalin puolestaan pelkäsi Hitleriä ja yritti lähestyä Länsi-Euroopan valtioita. Stalin ehdotti 1930-luvulla useasti Isolle-Britannialle ja Ranskalle yhteistä puolustusliittoa Hitleriä vastaan. Iso-Britannia ja Ranska kuitenkin kieltäytyivät yhteistyöstä. Ne eivät halunneet olla kommunistisen valtion liittolaisia.
Syksyllä 1938 Hitler vaati Tsekkoslovakialta alueita, joilla asui saksankielisiä ihmisiä. Euroopan suurvaltojen johtajat kokoontuivat Müncheniin neuvottelemaan asiasta. Paikalla olivat Ranskan, Ison-Britannian, Italian ja Saksan edustajat. Paikalle ei ollut kutsuttu Neuvostoliiton johtajaa eikä Tsekkoslovakian johtajaa. Münchenin sopimuksessa päätettiin, että Tshekkoslovakiaan kuuluneet saksankieliset alueet liitetään Saksaan. Hitler lupasi, että hän ei vaadi enää lisää alueita. Euroopassa ajateltiin, että sopimuksen avulla vältetään sota. Ison-Britannian pääministeri Chamberlain sanoi jopa, että sopimus takaa Eurooppaan rauhan ihmisten eliniäksi.
Hitler ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan. Keväällä 1939 Saksan armeija miehitti Tsekkoslovakian. Seuraavaksi Hitler halusi alueita Puolasta. Iso-Britannia ja Ranska eivät enää antaneet periksi. Ne lupasivat auttaa Puolaa, jos Saksa hyökkää sinne.
Hitleristä tuli Saksan diktaattori vuonna 1933. Hitler ei noudattanut Versailles´n rauhansopimuksen ehtoja, vaan alkoi rakentaa voimakasta armeijaa. Hän halusi saada Saksalle lisää alueita. Hitler halusi tehdä Saksasta jälleen suurvallan.
Saksa oli menettänyt ensimmäisessä maailmansodassa paljon alueita, joilla asui saksankielisiä ihmisiä. Vuosina 1935 – 1938 Hitler neuvotteli muiden valtioiden kanssa ja sai liitettyä useita alueita Saksaan. Esimerkiksi Itävalta liitettiin kansanäänestyksen jälkeen Saksaan vuonna 1938. Itävallassa monet ihmiset kannattivat natsien aatetta.
Kansainliitto oli heikko eikä se pystynyt pysäyttämään Hitleriä. Yhdysvallat oli maailman voimakkain valtio, mutta se ei ollut mukana Kansainliitossa. Yhdysvallat noudatti eristäytymispolitiikkaa, eikä se halunnut puuttua Euroopan asioihin.
Iso-Britannia ja Ranska eivät myöskään uskaltaneet vastustaa Hitleriä. Ne pelkäsivät joutuvansa sotaan Saksaa vastaan. Ensimmäisen maailmansodan tapahtumien ei haluttu enää toistuvan. Lisäksi monet ihmiset ajattelivat, että Hitlerin vaatimukset olivat oikeutettuja. Saksa oli menettänyt Versailles´n rauhansopimuksessa paljon alueita, ja sen oli pitänyt maksaa suuret sotakorvaukset.
Ison-Britannian ja Ranskan suhtautumiseen vaikutti myös kommunismin pelko. Monien Euroopan valtioiden johtajat pitivät Stalinin johtamaa kommunistista Neuvostoliittoa suurempana uhkana kuin Hitlerin Saksaa. Stalin puolestaan pelkäsi Hitleriä ja yritti lähestyä Länsi-Euroopan valtioita. Stalin ehdotti 1930-luvulla useasti Isolle-Britannialle ja Ranskalle yhteistä puolustusliittoa Hitleriä vastaan. Iso-Britannia ja Ranska kuitenkin kieltäytyivät yhteistyöstä. Ne eivät halunneet olla kommunistisen valtion liittolaisia.
Syksyllä 1938 Hitler vaati Tsekkoslovakialta alueita, joilla asui saksankielisiä ihmisiä. Euroopan suurvaltojen johtajat kokoontuivat Müncheniin neuvottelemaan asiasta. Paikalla olivat Ranskan, Ison-Britannian, Italian ja Saksan edustajat. Paikalle ei ollut kutsuttu Neuvostoliiton johtajaa eikä Tsekkoslovakian johtajaa. Münchenin sopimuksessa päätettiin, että Tshekkoslovakiaan kuuluneet saksankieliset alueet liitetään Saksaan. Hitler lupasi, että hän ei vaadi enää lisää alueita. Euroopassa ajateltiin, että sopimuksen avulla vältetään sota. Ison-Britannian pääministeri Chamberlain sanoi jopa, että sopimus takaa Eurooppaan rauhan ihmisten eliniäksi.
Hitler ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan. Keväällä 1939 Saksan armeija miehitti Tsekkoslovakian. Seuraavaksi Hitler halusi alueita Puolasta. Iso-Britannia ja Ranska eivät enää antaneet periksi. Ne lupasivat auttaa Puolaa, jos Saksa hyökkää sinne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Euroopassa 1.0 kaksi eu kunkkua - 2.0 hitler ja 3.0 kuka onkaan hän???
Pitkän aikavälin syyt
• Imperialismi ja siirtomaakiistat: Suurvallat (erityisesti Iso-Britannia, Ranska ja Saksa) kilpailivat kiivaasti siirtomaista, raaka-aineista ja markkinoista. Saksa oli myöhästynyt siirtomaajaosta ja halusi suuremman "auringon alla".
• Nationalismi ja kansalliskiihko: Voimakas isänmaallisuus ja kansalliset pyrkimykset aiheuttivat levottomuutta. Esimerkiksi Itävalta-Unkari oli hajoamispisteessä, kun sen alueella elävät slaavilaiset kansat halusivat itsenäistyä tai liittyä muihin maihin (kuten Serbiaan).
• Militarismi ja kilpavarustelu: Euroopan maat kasvattivat armeijoitaan ja varustautuivat sotaan. Erityisesti Ison-Britannian ja Saksan välinen laivastokilpailu kiristi välejä.
• Liittolaisjärjestelmät: Eurooppa oli jakautunut kahteen tiukkaan puolustusliittojen verkostoon:
• Keskusvallat: Saksa, Itävalta-Unkari ja myöhemmin Turkki sekä Bulgaria.
• Ympärysvallat: Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä.
• Historialliset kaunat: Ranska kantoi katkeruutta menetettyään Elsass-Lothringenin alueen Saksalle Ranskan–Preussin sodassa 1870–1871.
Välitön syy: Sarajevon laukaukset
• Salamurha: Bosnian serbinen nationalistijärjestöön (Musta käsi) kuulunut Gavrilo Princip ampui Itävalta-Unkarin arkkiherttua Frans Ferdinandin ja hänen puolisonsa Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914.
• Heinäkuun kriisi ja ketjureaktio:
1. Itävalta-Unkari syyti Serbiaa murhasta ja julisti sille sodan 28. heinäkuuta 1914.
2. Venäjä lähti puolustamaan Serbiaa ja julisti liikekannallepanon.
3. Saksa tuli Itävalta-Unkarin avuksi, julisti sodan Venäjälle ja hyökkäsi Ranskaan Belgian kautta.
4. Belgian puolueettomuuden loukkaaminen sai Ison-Britannian astumaan mukaan sotaan, jolloin paikallinen konflikti laajeni maailmansodaksi.