Kaikki ovat sekä perisyntisiä, että tekosyntisiä. Siitä ei ole epäilystä! Sen kaikki kristityt tunnustavat! Myös helluntailaiset ja luterilaiset!
Kaikki tarvitsevat Jeesusta!
Anonyymi-ap
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sinä yleistät. Toisaalta, se on asia mistä ei tule tehdä huutoäänestystä ihmisten kesken, mikä on totuus. Raamattu ei tunne käsitettä perisynti joten silloin sitä ei ole. Synti on teon tulos. Synti ei periydy. Minä olen kristitty, Luterilainen. Perisynti on latinankielisen Raamatun käännösvirhe.
Luther tiesi sen ja muutti määritettä sopivammaksi.
• Jokainen vastaa vain omasta synnistään (Hes. 18:20). "Se sielu, joka syntiä tekee – sen on kuoltava. Poika ei kanna isän syyllisyyttä, eikä isä kanna pojan syyllisyyttä. Vanhurskaan yllä on hänen oma vanhurskautensa, ja jumalattoman yllä on hänen oma jumalattomuutensa."
• Lapsia ei rangaista isien synneistä (5. Moos. 24:16). "Isiä älköön rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden."
• Synti syntyy ihmisen omasta himosta ja teosta (Jaak. 1:14–15). "Mutta jokainen kiusataan, kun hänen oma himonsa häntä vetää ja houkuttelee; kun sitten himo on käynyt raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman."
• Pienet lapset ovat taivasten valtakunnan esikuvia (Matt. 18:3; Matt. 19:14). Jeesus ei koskaan opettanut, että pienet lapset olisivat syntisiä tai kadotuksen alaisia, vaan sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
Jakeet, joista oppi perisynnistä on myöhemmin johdettu
Vaikka sanaa "perisynti" ei ole, myöhemmät teologit rakensivat oppinsa muutamien yksittäisten jakeiden varaan:
• Aadamin lankeemus ja kuolema (Room. 5:12). "Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet." Tässäkin jakeessa teksti kuitenkin sanoo, että kuolema tuli kaikkien osaksi, "koska kaikki ovat syntiä tehneet" – ei siksi, että he olisivat perineet Aadamin syyllisyyden ennen omia tekojaan.
Aatamin teko oli syntienen vastoin kieltoa. Aatamista tuli syntienen.
Teko ei periydy, eikä syyllisyys.
• Runollinen valitus syntymästä (Ps. 51:7). "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt." Tämä on Daavidin henkilökohtainen katumuspsalmi hänen oman aviorikoksensa ja murhansa jälkeen (Ps. 51:1–2), ei yleinen lakiopetus vastasyntyneiden vauvojen syyllisyydestä.
Daavid tunsi olevansa syntinen syntymästään saakka, ei koske kaikkia.
Sillä ei ole merkitystä onko synti peritty vai eiköä ole. Kaikki on kiinni Jumalan armosta ja kaikki ovat syntiä tehneet elämänsä aikana. Paitsi pienet lapset. Syntiä ei ole jos ei tiedä mitä synti on. Sen oppii tietämään vasta teon kautta. Sydämmessä. Omatunto.
Minä olen yksi poikkeuksista joka ei tunnusta perisyntiä omakseen. Ei minun suku ollut kuullutkaan Jeesuksesta ennen 1500 lukua, ainakaan Suomen kielellä. Luulen ainakin niin.