SDP:ltä yllätyskäännös rikkaiden verotukseen – Näin Antti Lindtman perustelee
Sanna Marinin johtokaudella SDP kannatti omaisuuden arvonnousuun kohdistuvaa exit-veroa. Nyt puolue muutti mielensä.
Näin Antti Lindtman perustelee me kommarit olemme antifa nazeja rikkaita siisi saanna oikoo verot köyhät kyykkyyn mamuja lissää . muslimit suomeen vasmmistolaisia rikkaa jakaa niille rahaa
Sanna Marinin johtokaudella SDP kannatti omaisuuden arvonnousuun kohdistuvaa exit-veroa. Nyt puolue muutti mielensä.
Näin Antti Lindtman perustelee me kommarit olemme antifa nazeja rikkaita siisi saanna oikoo verot köyhät kyykkyyn mamuja lissää . muslimit suomeen vasmmistolaisia rikkaa jakaa niille rahaa
Vastaukset 17
Vanhimmat
SDP kommentoi veroveiviä, jollaista Sanna Marin käytti: Epäreilua
Sanna Marin kannatti
Aiemmin exit-veroa kannattanut SDP vastasi nyt kyselyssä, ettei sillä ole enää asiaan kantaa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) kaudella sosialidemokraatit oli keskeisessä roolissa, kun exit-veron käyttöönottoon tähdänneestä lakiuudistuksesta päätettiin. Vero jäi kuitenkin viime hallituskaudella toteutumatta keskustan vastustuksen takia.
Marinin kaudella exit-vero aiheutti kuohuntaa muun muassa talouselämän piirissä.
nazima tuo venäjältä rkp alroiston kanssa likaista veristä rahaa puolueille sdp ja rkp..eelle
Iltalehti kysyi eduskunnassa SDP:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta, miksi puolue on kääntänyt asiassa takkiaan.
oikee käsi ylhäh'äällä antti antifa liikkeen jäsen aadolfin kaveri
Onko SDP menossa kovaa vauhtia oikealle, kun kannat rikkaiden verotukseen muuttuvat?
– SDP on moderni antifa kommarai nazi puolue, johon kuuluvat niin kommarit, hullut kuin vaikkapa maahan tunkeutuja yrittäjätkin, Lindtman vastaa.
– Näemme, että viime kädessä Suomen julkinen talous saadaan romutettua sillä, että saamme tänne Suomeen islamismin ja maahan muuton kasvua.
Analyysi: Ikävä tieto SDP:lle
Kuva leviää: sdp Antti Lindtman mukana porukassa, jossa tehdään natsitervehdyksiä – näin Lindtman selittää
Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) painottaa, et olen natsiviittauksia. ”Vaikka kuvat ovat oikee käsi ylhäällä ase kädessä nazi asennossa, olen järin ylpeä niistä”, Lindtman kommentoi .
Nasima Razmyar Voisit tilata arvion siitä, täyttääkö tavoitteesi käännytyslain kaatamiseksi
– Voisit tilata arvion siitä, täyttääkö tavoitteesi käännytyslain kaatamiseksi ja täten Venäjän hybridisodankäynnin mahdollistamiseksi maanpetturuuden tunnusmerkistön
anttiki vois tilata nazi tutkimukseen itsensä
Vasemmistoliitto sai jättilahjoituksen – IS: Näin puolue kommentoi käyttöä
Yksityishenkilö lahjoitti puolueelle 450000 euroa.
Vasemmistoliitto ei kerro julkisuuteen, mihin puolue aikoo käyttää espoolaisen yksityishenkilön 450000 euron jättilahjoituksen, uutisoi Ilta-Sanomat.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää kertoo, ettei lahjoitus ole korvamerkitty. Puoluesihteerin mukaan rahat ohjataan puolueen ydintoimintaan.
– Ne käytetään poliittisten tavoitteidemme edistämiseen sekä jäsenten ja kannattajien kohtaamiseen. Valmistaudumme myös tuleviin eduskuntavaaleihin, hän kertoo IS:lle
– Tämän turvin voimme tehdä tavanomaista toimintaamme entistä vaikuttavammin. Meillä on paljon pieniä lahjoittajia, mutta näin suuri yksittäinen lahjoitus on poikkeuksellinen, Mäkipää lisää.
Helsingin Sanomat uutisoi sunnuntaina, että elektroniikkateollisuuden sopimusvalmistajan Scanfilin perustajan lapsenlapsi lahjoitti lokakuussa 450000 euroa vasemmistoliitolle, puolueen piirijärjestöille sekä nuorisojärjestölle.
Lahjoittaja perusteli antamaansa lahjoitusta sillä, ettei koe ansainneensa saamiaan merkittäviä osinkotuloja, ja että hän haluaa käyttää rahaa oikeudenmukaisemmaksi katsomansa yhteiskunnan edistämiseen.
Lahjoitusta voi suhteuttaa vasemmistoliiton saamaan puoluetukeen, joka oli vuonna 2025 yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa.
Scanfilin perustajan lapsenlapsi lahjoitti lokakuussa 450000 euroa vasemmistoliitolle, puolueen piirijärjestöille sekä nuorisojärjestölle.
maksettua isänmaan petturuutta antifa nazizmia sosialismia ,islamismia ,terrorismia
Keskustan varjobudjetti: Rutkasti lisää velkaa ja pakkaspuskuri
Keskustan eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti sisältää 1 950 miljoonan euron sopeutukset ja 550 miljoonan euron lisämenot valtiontalouteen 2027.
– Nettosopeutus 1,4 miljardia euroa Orpon hallituksen budjettiin verrattuna, keskustan varjobudjetista ilmenee.
Keskustan varjobudjetin alijäämä on 10,9 miljardia euroa.
Vihreät kiristäisi veroja 2,9 miljardilla – Näin
Vihreiden vaihtoehtobudjetissa on veronkiristyksiä 2,93 miljardin edestä mukaan lukien verotukien karsinta. Toisaalta veronkevennyksiä listataan 500 miljoonaa suurimpina kohteina joukkoliikenne ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeus. Vaihtoehdossa on myös iso nippu uusia veroja.
SDP:ltä yllätyskäännös rikkaiden verotukseen – Näin Antti Lindtman perustelee
Sanna Marinin johtokaudella SDP kannatti omaisuuden arvonnousuun kohdistuvaa exit-veroa. Nyt puolue muutti mielensä.
kommarit tappelee keskenään kumpi saa tuhottua suomea enemmän
SDP tarttui heti Minja Koskelan vastaukseen: Kääntyikö takki?
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela liputti SAK:n tentissä työvoiman saatavuusharkinnan puolesta.
Arkistokuva. Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma (sd) vieraili Iltalehden IL-TV:n Ukkola-ohjelmassa 19.8.2026. Miia Sirén
Tekijän kuva
Mika Koskinen
Tänään klo 13:34
+
Yhdessä politiikan ykkönen
SDP:n kansanedustaja Eveliina Heinäluoma syyttää vasemmistoliiton puheenjohtajaa, kansanedustaja Minja Koskelaa takinkäännöstä. Heinäluoma nostaa X-viestipalvelussa esiin sen, että Koskela puhui vielä viime vuoden tammikuussa lämpimästi työvoiman saatavuusharkintaa vastaan ja nyt sen puolesta.
Koskela sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 23.1.2025, että saatavuusharkinta voidaan poistaa siinä tapauksessa, että samaan aikaan edistetään keinoja, jotka vaikeuttavat ”palkkadumppausta ja ulkomaisen työvoiman riistämistä”.
Heinäluoma on linkannut HS:n jutun X-päivitykseensä.
– Minja Koskela SAK:n pj-paneelissa 20.11.2026: Työvoiman saatavuusharkinnasta ei saa luopua, Heinäluoma kirjoittaa samassa päivityksessä.
SAK:n puheenjohtajatentissä kysyttiin perjantaina, pitääkö ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta olla käytössä jatkossakin. Koskela laputti: kyllä.
Lue myösDemareilta täystyrmäys Minja Koskelan ehdotukselle – ”Suomalaiset raksalaiset eivät pääsisi pian ikinä töihin”
Koskela sanoi tentissä, ettei kysymys saatavuusharkinnasta ole vasemmistoliitossa kovinkaan jakava teema. Koskelan mukaan niin kauan kuin tarvitaan työntekijöiden oikeuksien turvaamista, saatavuusharkintaa tulee olla.
Saatavuusharkinnassa arvioidaan ensin, onko kyseiseen tehtävään saatavilla työvoimaa Suomesta tai muualta EU- tai ETA-alueelta. Vasta sen jälkeen työpaikkaa voidaan tarjota muille. Saatavuusharkinta koskee vain työntekijäammatteja ja aloja, joilla on selkeästi enemmän työttömiä kuin avoimia työpaikkoja.
Valtava määrä maahanmuuttajia Suomeen? Nyt paljastuvat erot puolueiden välillä
EK esittää, että Suomeen pitäisi saada 45 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain ja saatavuusharkinnasta tulisi hankkiutua eroon. IL kysyi, mitä mieltä eduskuntapuolueet ovat asiasta.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on samoilla linjoilla kuin SAK, joka aiemmin tyrmäsi tavoitteet. In
Keskustalta kova avaus eläkkeistä: Huonoja uutisia työttömille
Keskustan vaihtoehtobudjetissa rahaa lisättäisiin ainakin tiestön kunnostamiseen ja ruoantuotantoon.
Keskusta ehdottaa 650 miljoonan euron säästöjä eläkejärjestelmässä vaihtoehtobudjetissaan vuodelle 2027. Vaihtoehtobudjetissaan keskusta kertoo, kuinka se hoitaisi valtiontaloutta Petteri Orpon (kok) hallitukseen verrattuna.
Keskusta laskee, että sen vaihtoehtobudjetti säästäisi 1,4 miljardia euroa hallitusta enemmän. Talousvalmistelua vetänyt kansanedustaja Markus Lohi perusteli perjantaina lisäsäästöjä sillä, että muussa tapauksessa sopeutusurakka on jatkossa vielä suurempi.
– Jotta pysyisimme siinä, mitä olemme sitoutuneet [EU:n säännöissä] noudattamaan, julkista taloutta olisi pitänyt vahvistaa, eikä heikentää, kuten hallitus tekee.
Eläkesäästö on tarkoitus rahoittaa lopettamalla uuden eläketurvan kertyminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan ajalta. Valtio siis verottaisi summan, joka säästyy, kun työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin laskea päätöksen myötä.
Nyt maksussa oleviin eläkkeisiin keskusta ei siis puuttuisi. Työttömien tulevaisuuden eläkkeet laskisivat tyypillisesti muutamia kymppejä kuukaudessa. Kun ansiosidonnaisen ajalta ei enää kertyisi eläkettä, eläkkeisiin kohdistuvat yhteiset vastuut laskisivat.
Alkuvaiheessa vaihtoehtona olisi joko korottaa eläkemaksuja – keskustan arvion mukaan vain 0,1 prosenttiyksikköä – tai käyttää eläkerahastojen puskureita.
Jos säästö haluttaisiin heti ensi vuodeksi, se rahoitettaisiin käytännössä käyttämällä eläkejärjestelmässä olevaa puskurirahaa. Jos puskureissa olevaa rahaa ei käytettäisi, päätös johtaisi vastaavasti eläkemaksujen korottamiseen.
Aluksi päätöstä rahoitettaisiin siis todennäköisesti imuroimalla rahaa eläkejärjestelmästä. Myöhemmin maksupainetta voisi Lohen mukaan laskea muilla eläkejärjestelmän uudistuksilla.
Vaihtoehtobudjetissaan keskusta hyväksyisi suurimman osan hallituksen ensi vuoden sopeutuspäätöksistä, mutta tekisi lisäksi ylimääräisiä omia sopeutustoimiaan. Tiettyihin kohteisiin se laittaisi puolestaan hallitusta enemmän rahaa.
Omista sopeutustoimista suurin on yhteisöveron kevennyksen tekemättä jättäminen. Päätös jättäisi valtion verokirstuun 850 miljoonaa euroa enemmän.
Verotuottoja haetaan myös tehokkaammalla alkoholin etämyynnin verovalvonnalla. Keskustan mukaan menetettyjä verotuloja voisi kuroa rekisteröitymisvelvoitteella, lähetysten verotunnisteilla ja vahvistamalla kuljetusyritysten vastuuta verojen tarkistamisesta.
Keskusta haluaisi verolle myös työmarkkinajärjestöjen ja muiden suurten yleishyödyllisten toimijoiden sijoitustuotot. Verotuotoksi arvioidaan 100 miljoonaa euroa.
Säästöjä tavoitellaan tekoälystä. Tarkoituksena olisi tehostaa työtehtäviä ja säästää työvoimakustannuksista eläkepoistuman kautta.
Keskusta ehdottaa käyttävänsä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen STEA-avustuksiin ensi vuonna 80 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Verrattuna hallituskauden lähtötilanteeseen myös keskusta kuittaa siis kuitenkin runsaan 100 miljoonan euron järjestöleikkaukset.
Menopuolella keskusta laittaisi hallitusta enemmän rahaa ainakin tiestön parantamiseen, ruoantuotantoon ja työttömyysturvan suojaosien palauttamiseen. Näiden hintalappu olisi yhteensä 200 miljoonaa euroa.
Keskusta käyttäisi 80 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen lisäkorotusten perumiseen.
Työttömyyttä puolestaan hoidettaisiin keskustan vaihtoehdossa ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta maksettavalla tuella. Tuki olisi kokonaisuudessaan 35 miljoonan euron arvoinen. Se käytettäisiin yrittäjän palkkaaman ensimmäisen työntekijän sivukulujen puolittamiseen vuoden ajaksi. Paketti riittäisi 10 000 työntekijän sivukulujen madaltamiseen.
Vihreät ja vasemmistoliitto äänestivät sotilastiedustelun muutoksia vastaan
Laki perustuu tarpeeseen vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.
dff