Tieteellisten tutkimusten mukaan tunne omaan moraaliseen viiteryhmään kuuluvien tarkkailusta saa aikaan eettistä eli hyvää käytöstä. Tällainen tarkkailun tunne syntyy ainakin kolmella eri tavalla:
1. Ihmiset ovat niin pienissä ryhmissä, että kaikki tuntevat toisensa. Metsästäjäkeräilijät ovat hyvä esimerkki. He eivät tarvitse ankaria lakeja ja rangaistuksia vaan ihmiset käyttäytyvät hyvin kun kaikki tuntevat toisensa. Sama pätee pieneen maalaiskylään. Rikokset ovat lähes tuntemattomia kun yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja siitä syntyy tarkkailun tunne.
2. Jumala tai jumalat tarkkailevat ihmisiä.
3. Valvontateknologia tarkkailee ihmisiä. Kiina on hyvä esimerkki tästä. Hallinnon kamerat, robotit, tekoälytuettu hahmon, kasvojen ja toiminnan tunnistus pisteyttää ihmisten toimet automaattisesti ja sosiaaliset pisteet ratkaisevat sen kuinka helppoa elämä on. Kiinan valvontateknologia on täsmälleen kuin Jumala, mutta Jumalaan verrattuna koneisto on todellinen eikä pelkkää kuvitelmaa.
Tästä seuraa muutamia mielenkiintoisia implikaatioita:
Kristityt hengenmiehet ovat tunnettuja lasten hyväksikäyttäjiä ja synnintekijöitä. Implikoiko tämä sitä, että he eivät usko Jumalaan tehdessään moraalisesti tuomittavia tekoja? Pahoja tekoja tehdessään heillä ei ole tunnetta Jumalan valvonnasta? Vai valvooko Jumala, mutta se antaa kaiken anteeksi? Itse olen taipumassa jälkimmäiseen vaihtoehtoon koska islamissa ja juutalaisuudessa ei ole tätä ongelmaa, mutta heillä onkin armoton ja rankaiseva Jumala eikä kristittyjen kaiken anteeksiantava Jumala.
Teistit pitävät ateisteja moraalittomina koska heidän omasta jumalan tarkkailun tunteesta käsin he eivät voi ymmärtää, että ateistia ei tarkkaile jumalat vaan ihmisyhteisö, jossa ateisti elää. Tavallaan ateisti on laajennetussa metsästäjäkeräilijäryhmässä asuva. Hän tekee hyvää siksi, koska haluaa olla hyvä toisille. Teisti ei tätä käsitä vaan luulee, että ateistilla ei ole "tarkkailijaa" ja on siksi moraalisesti pidäkkeetön.
1. Ihmiset ovat niin pienissä ryhmissä, että kaikki tuntevat toisensa. Metsästäjäkeräilijät ovat hyvä esimerkki. He eivät tarvitse ankaria lakeja ja rangaistuksia vaan ihmiset käyttäytyvät hyvin kun kaikki tuntevat toisensa. Sama pätee pieneen maalaiskylään. Rikokset ovat lähes tuntemattomia kun yhteisössä kaikki tuntevat toisensa ja siitä syntyy tarkkailun tunne.
2. Jumala tai jumalat tarkkailevat ihmisiä.
3. Valvontateknologia tarkkailee ihmisiä. Kiina on hyvä esimerkki tästä. Hallinnon kamerat, robotit, tekoälytuettu hahmon, kasvojen ja toiminnan tunnistus pisteyttää ihmisten toimet automaattisesti ja sosiaaliset pisteet ratkaisevat sen kuinka helppoa elämä on. Kiinan valvontateknologia on täsmälleen kuin Jumala, mutta Jumalaan verrattuna koneisto on todellinen eikä pelkkää kuvitelmaa.
Tästä seuraa muutamia mielenkiintoisia implikaatioita:
Kristityt hengenmiehet ovat tunnettuja lasten hyväksikäyttäjiä ja synnintekijöitä. Implikoiko tämä sitä, että he eivät usko Jumalaan tehdessään moraalisesti tuomittavia tekoja? Pahoja tekoja tehdessään heillä ei ole tunnetta Jumalan valvonnasta? Vai valvooko Jumala, mutta se antaa kaiken anteeksi? Itse olen taipumassa jälkimmäiseen vaihtoehtoon koska islamissa ja juutalaisuudessa ei ole tätä ongelmaa, mutta heillä onkin armoton ja rankaiseva Jumala eikä kristittyjen kaiken anteeksiantava Jumala.
Teistit pitävät ateisteja moraalittomina koska heidän omasta jumalan tarkkailun tunteesta käsin he eivät voi ymmärtää, että ateistia ei tarkkaile jumalat vaan ihmisyhteisö, jossa ateisti elää. Tavallaan ateisti on laajennetussa metsästäjäkeräilijäryhmässä asuva. Hän tekee hyvää siksi, koska haluaa olla hyvä toisille. Teisti ei tätä käsitä vaan luulee, että ateistilla ei ole "tarkkailijaa" ja on siksi moraalisesti pidäkkeetön.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Moraali perustuu järjen käyttöön, joten järki saa aikaan moraalisen käytöksen vapaasti ajattelevassa ihmisessä.
Kyllähän moraali liittyy omaantuntoon ja kristinuskon oppi perustuu siihen, että pahoista teoista huolimatta saa aina puhtaan omantunnon, kun Jeesus on pahojen tekojen sijaiskärsijä.
Juurihan laitoin sen teologian tohtorin haastattelun, missä hän sanoo tämän.
Raamatussase lähinnä löytyy kohtasta, kun Pyhä henki poistaa koko omantunnon kiusaamasta.
Tämä tulee selvästi filosofi Filon Alexandrialaisesta, joka kuvaa omantunnon korruptoitumista.
Hän kuoli vuonna 50, mistä alkavat juuri Paavalin kirjeet.
ai islamin perustaja ei nainut 9v oletko vajakki ???
Tarkoittiko se panemista lasten teon kannalta vai vain naimisiin menoa?
Tuokin on kuin Jeesuksen opetuksista.
Jumalasta ei niin väliä, kun Jeesus on anteeksiantoautomaatti.
Mikököhän "tieteellinen tutkimus" tuokin muka on?
Valvonta ei saa aikaan aitoa eettistä käytöstä, vaan valvonnan takia oikein käyttäytyminen on opportunismia. Eettinen käytös on sitä että tekee oikein koska se on oikein. Opportunismia on se, että käyttäytyy kuten on hyödyllistä tai rangaistuksen pelossa.
Siksi uskontoon ei koskaan liity aitoa moraalia, vaan pelkkää itsekästä hyödyntavoittelua.
”Mikököhän "tieteellinen tutkimus" tuokin muka on?”
En nyt ehdi antaa analysoitua vastausta, mutta tässä blogissa on avattu asiaa ja annettu iso nippu linkkejä tutkimuksiin.
https://kevinbinz.com/2020/11/15/the-supernatural-punishment-hypothesis/
”Eettinen käytös on sitä että tekee oikein koska se on oikein.”
Teet oikein muiden ihmisten vuoksi. Se, miten muiden läsnäolo eli tarkkailu koetaan, ei muuta tilannetta. Se voi olla jumala, valvontakamera tai tunne, että kuuluu ihmisyhteisöön, joka arvioi toiminnan eettisyyttä. Jos asia tuntuu ylivoimaiselta niin ajattele tilannetta, jossa kaikki muut ihmiset häviävät, mutta infrastruktuuri jää. Kärvisteletkö nälissään koska ”se on oikein” vai otatko kaupasta ruokaa ilman maksua koska ”ei ole muita ihmisiä eikä ottamisesta ole mitään negatiivista tuomiota”?
Kenelle maksaa jos ei ole muita ihmisiä. Analogiasi ei toimi. Olet siis väärässä.
”Kenelle maksaa jos ei ole muita ihmisiä.”
Eli moraali perustuu siihen, miten muut suhtautuvat tekoon.
”Analogiasi ei toimi. Olet siis väärässä.”
Sinähän itse totesit edellisessä virkkeessä, että voi ottaa ja jättää maksamatta kun kukaan ei ole tarkkailemassa ja tuomitsemassa. Osoitit minun olevan oikeassa.
Se ei ole väärin kun ei ole ketään kenelle maksaa. On siis oikein ottaa.
Analogiasi ei toimi. Olet väärässä.
”Se ei ole väärin kun ei ole ketään kenelle maksaa. On siis oikein ottaa.”
Eli moraalinen käytös riippuu muista ihmisistä, ei puhtaasti agentin sisäisestä maailmasta. Jos pitäytyisit alkuperäisessä mielipiteessäsi, et ottaisi koska se on väärin.
yli ihminen luo omat moraalisääntönsä 🙂