Niinpä sitä on sitten palattu Suomea kiertelemästä. Paljon tuli nähtyä ja koettua. Eräs seikka kuitenkin herätti huomiota. Suomen suvessa ei näkynyt kuin pari kokoustelttaa (- mihin ovat kadonneet?). Toinen oli Vapaakirkollisten ja toinen oli helarien. Viimeisessä ei tosin ollut tilaisuutta sinä iltana, kun olin paikkakunnalla. Ainoastaan Kiikoisten suunnalla oli hyvin mainostetut tilaisuudet. Valitettavasti vaan en voinut viipyä paikkakunnalla kokouksiin asti, koska olin sopinut tapaamisia toisaalla. Aika monia kokouksia kuitenkin sain käydä pikku paikkakunnilla eritoten vapaakirkollisten tiloissa. Sana oli hyvää ja ravitsevaa, mutta ihmiset eivät juuri vieraaseen reakoineet. Pääasia oli kuitenkin, että tunsin Herran olevan kanssani matkoillani. Jumalan luoma luonto olikin parasta antia ja siunauksien antaja minulle!
Tervehdys lomalta
Saa
2160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuka sitten lienetkin?
ja sit "pitkänkirjan" laulut ja teltalle oikein kitarakuoron kuuloon.
Tuonne naapuri kylälle teltta pystytetään ja sinne menen minäkin.
Se meinaan on tullut "tavaksi,jos kotimaisemissa olen.
Miksi?: Kun tulin kotiin sairaalasta seuraavana päivänä uskoon tuloni jälkeen,menin tuolle samaiselle teltalle ja loppurukouksen aikana menin eteen rukoiltavaksi ,jotta saisivat rukoilla Jumalan ja ihmisten edessä syntini anteeksi ja siihen loppui orjuus.
Se sanoma jopa Afrikkaan levisi, eli Jumalan sana ei tyhjänä palaja.
Olen saanut olla siellä yövahtina ja makkaran krillarina,kyllä uskovien yhteys on hieno asia kun pidämme sen kunnossa.
Pari viikkoa sitten teimme myös matkan pohjoiseen ,emme kylläkään nähneet telttoja.
Keski -Suomessa olen kylläkin monissakin paikoissa teltoilla käynyt aiempina vuosina.
Teltta-juhlat kyllä vetävät kansaa sanan ääreen.