Eskarin elämänkatsomutieto on hyvä valinta.
esiopetuksessa on mahdollisuus valita elämänkatsomustietokasvatusta uskonnon sijaan
Sisältönsä puolesta et-kasvatus sopii kaikille. erityisen hyvä se on uskontokuntiin kuulumattomien lapsille.
Et-kasvatus voi olla melko uusi asia, varsinkin jos esiopetus toteutetaan päiväkodissa eikä koulussa, mutta sen valinta on nykymaailmassa täysin luonnollinen asia, eikä sitä ole syytä välttää esimerkiksi leimautumisen pelosta.
esiopetuksessa on mahdollisuus valita elämänkatsomustietokasvatusta uskonnon sijaan
Sisältönsä puolesta et-kasvatus sopii kaikille. erityisen hyvä se on uskontokuntiin kuulumattomien lapsille.
Et-kasvatus voi olla melko uusi asia, varsinkin jos esiopetus toteutetaan päiväkodissa eikä koulussa, mutta sen valinta on nykymaailmassa täysin luonnollinen asia, eikä sitä ole syytä välttää esimerkiksi leimautumisen pelosta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olet oikeassa. Ihminen tulee valmentaa vastaan ottamaan uskonnon paine.
Ei ihminen suinkaan hurahda uskovaiseksi, vaikka saakin tietoa uskonnosta koulussa. Eihän hänestä tule luonnontutkijaa, ei historioitsijaa, ei kemistiä, vaikka näitä aineita lukeekin.
Mikä ihme siinä on, että uskonnoton perhe kuvittelee, ettei uskontoa mihinkään tarvita. Länsimainen sivistys kuitenkin suurelta osin perustuu kristinuskoon, joten kyllä ihmisen pitäisi perustansa tuntea.
miten uskismaista
Tieteen ja muun sivistyksen lisääntyessä uskonto pakenee ihmisen elämästä - pääsääntöisesti asiat ovat näin.
On vain valitettavaa, etä uskonnoilla on valtavat koneistonsa joilla he aivopesevät tai sitten suorastaaan uhkamalla pakottavat ihmiset valtansa alle.
Mitä enemmän ihminen opiskelee ja "sivistyy" sitä vähemmän uskonnolliset aatesuunnat saavat hänet valtaansa.
Ei voi kuitenkaan torjua sitä, että länsimaisen sivistyksen pohjalla on juutalaisuus ja kristinusko. Ei sitä pidä säikähtää.
Länsimainen sivistys ei perustu mihinkään uskontoon. Ei ainakaan kristinuskoon, eikä mihionkään juutalaisuuteen.
Tuollaiset väitteet ovat aivan liian karkeita yleistyksiä, eikä ne silloinkaan ole paikkaansa pitäviä. Jos uskontoja halutaan mainita länsimaisen kehityksen varrelta niin, jo eurooppalaisten kansojen luonnonuskontojen määrä on suuri. Näiden osalta voi mainita Kreikan monijumalaisuuden tai sen että Roomassa vallitsi varsin kirjava uskontojen sekamelska vielä monta vuosisataa jaa. Roomassa valittiin vasta neljännellä vuosisadalla valtion uskonto ja täysin poliittisista syistä. Tämä uskonto oli eräs seemiläisten kansojen parissa esiintynyt uskonto, jota nyttenmmin on nimitetty kristin uskonnoksi. Tosin Euroopassa oli siihen aikaan monia suuria uskontoja jotka saattiovat vaikuttaa sivistykseen paljon enemmän kuin kahlitseva valtion uskonto. Ei tule suomalaisten unohtaa myöskään Ukko ylijumalaa.
Koska olen erehtynyt luulemaan enkä tietämään, pyydän sinua selventämään miten Ukko ylijumala on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin. Missä se näkyy? Missä näkyy luonnonuskontojen vaikutus muissa maissa?
Mitäs jos selventäisit minulle, missä ajatuksemme eriytyvät, kun sanot: "Roomassa valittiin vasta neljännellä vuosisadalla valtion uskonto ja täysin poliittisista syistä. Tämä uskonto oli eräs seemiläisten kansojen parissa esiintynyt uskonto, jota nyttenmmin on nimitetty kristin uskonnoksi."
Yhteiskuntaan vaikuttaa kaikki mikä on vallalla valtion politiikassa. Jos virallisen uskonnon mukaisia arvoja on liitetty lakiin, kuten: "älä tapa", "älä varasta", "sinulla ei tule olla muita jumalia" jne. niin eikö väitteeni ole oikein?
Eurooppa oli kiivas kristittyjen maanosa, joka vainosi toisinajattelevia kerettiläisiäkin, vaikka hekin olivat kristittyjä.
Siitä on aikaa, nyt on suvaitsevaisuus tullut, ja onkohan senkään seuraukset yhtään sen paremmat?
Tietoa uskonnoista koululaisille toki pitää jakaa.
Sitä varten ei kuitenkaan tarvita luonteeltaan tunnutuksellista "oman uskonnon opetusta". Varinkana uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille ev.lut. uskonto harvemmin on omaa..
Oma uskonto on aika ongelmallinen myös kirkkoon kuuluvien perheiden kannalta. ajattelevathan ihmiset ja perheet kuitenkin hyvin eri tavoin. Kirkon omankin tutkimuskskuksen tutkimuksen mukaan puolet kirkon jäsenistä ei usko uskontunnustuken mukaan. Mikä on silloin heidän oma uskontonsa? Miksi heidänkin lapsensa pakotetaan ev. lut. oman uskonnon opetukseen kouluissa - samoin kuin hartaushetkiin ja jumalanpalvelusseremonioihin joissa ääneen lusutaan uskontunnustusta?
Elämänktsomustiedossa on muiden hyvien asioiden lisäksi myös opetusta uskonnoista - ja toki uskonnottomistakin katsomuksista. Varmaan suomalaisessa kulttuurissa vaikuttaneesta ja vaikuttavasta kristinuskosta eniten..
Ilmoittamalla eskariin lapsen osallistuvan elämäntietokasvatukseen, turvaa ainakin sen, että häntä ei vielä väkisin uskonnollisiin seremonioihin ja seurakuntapapin hartaushetkiin, vaan kaikille et-ryhmän jäsenille järjetetään muuta, kivaa ohjelmaa..
Ei uskonnonopetus enää ole tunnustuksellista. Se on ihan väärä käsitys, vanhanaikainen.
Kun uskonnon opetusta koskevaan lakiteksitiin tuli 1.8.2003 uusi termi "oman uskonnon opetus", eduskunnan lainvalmisteluasiakirjoissa sanottiin, että se ei merkitse sisällöllistä muutosta.
Minusta termi oma tarkoittaa omaksi tunnustamista. Uskonnnottomille sen paremmin ev. lut., ort. kuin islamilainenkaan oman uskonnon optus ei ole omaa.
Tämä korostaa sitä, että yhtäältä
- koulun tai esikoulun ei pitäisi millään lailla ohjata lapsia tai siis heidän huoltajiaan valitsemaan ET:n sijaan uskontoa
ja toisaalta
- uskonnottomien perheiden pitäisi luopua vanhanaikaisista peloista, että lapsi joutuisi jotenkin silmätikuksi ja huonoihin kirjoihin opettajien ja rehtorin silmissä, jos he laittavat lapsensa ET:oon ja ilmoittavat että lapsi ei osallistu pappien pitämiin hartaushetkiiin eikä jumalanpalvelusseremonioihin (joissa usein esim. luetaan ääneen uskontunnustusta)
Kirkkoon kuuluvat vahemmat voivat saada lapsensa elämänkatsomustietoon vain, jos erottavat lapsen seurakunnasta tai jättävät alun perin kastamatta. Kirkkoon kuuluvat vanhemmat voisisivat hyvin ajatella, että lapsi saa aikanaan itse päättää, jos haluaa liittyö johonkin uskonnolliseen yhdystkuntaan, kirkkoon tms..
Esa
Niin kyllähän Kalevalan vaikutus suomalaiseen kulttuuriin on nähtävissä.
Varsinainen sivistys pohjautuu aivan muihin kuin uskonnollisiin vaikutuksiin.
Länsimaisen demokratia sanotaan pohjautuvan kreikkalaisten kaupunkivaltioiden hallintomalliin, länsimainen oikeusfilosofia perutuu roomalaiseen oikeuteen. Valistuksen aikakausi toi sivistystä Euroopalle monin verroin enemmän kuin mikää uskonto. Taloudellisteollinen kehitys lähti Euroopassa käyntiin kapitalistisen tuotanotavan saatua valta-aseman. Edellä mainittu talousjärjestelmän muutos vaikutti yhteiskunnan yläranteeseen, siis muutti sitä ja uskonnon kohdalla se merkitsi uskonpuhdistusta, joka tiesi uskonnolle taas uutta harppausta etäämmälle yhteiskunnasta. Luther julisti, että vain usko ratkaisee ei teot, näin uskonnon vaikutus ihmisten joka paiväiseen elämään tuli entistä vähäisemmäksi.
Uskonnon ja juuri kristinuskon valtakautta Euroopassa nimitetään pimeäksi keskiajaksi.