Talin-Ihantalan , Vuosalmen ja Viipurinlahden suurtaistelut
Kesäkuun lopulla alkoivat Talin-Ihantalan suurtaistelut Viipurin koillispuolella. Näissä taisteluissa ratkaistiin Suomen kohtalo. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanosilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä raskaissa taisteluissa vihollisen hyökkäävät joukot murskattiin kenttätykistön keskitetyillä iskuilla yhdessä jalkaväen oman torjuntatulen kanssa. Omat ilmavoimat osallistuivat yhdessä saksalaisen hyvin tehokkaasti ja uhrautuvasti toimineen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla tehokkaasti vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin.
Talin-Ihantalan taistelussa vihollisen hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä 50000 suomalaista ja 150000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3.7. yli 12000 laukausta. Vaikutus oli ennennäkemätön. Neuvostoliittolaisten kokonaistappiot olivat taistelussa noin 22000 miestä. Suomalaisten tappiot olivat 8800 miestä.
Talin-Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Sielläkin vihollinen torjuttiin hyvin raskaissa taisteluissa. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta todettuaan, ettei Suomen armeija ollut lyötävissä ja maa valloitettavissa. Suomi oli pelastettu.
Kesäkuun lopulla alkoivat Talin-Ihantalan suurtaistelut Viipurin koillispuolella. Näissä taisteluissa ratkaistiin Suomen kohtalo. Alueelle oli siirretty suomalaisia joukkoja ja tykistöä muilta rintamanosilta. Kyseessä oli ennennäkemätön suomalaisten joukkojen ja tykistön keskittäminen. Useita vuorokausia kestäneissä raskaissa taisteluissa vihollisen hyökkäävät joukot murskattiin kenttätykistön keskitetyillä iskuilla yhdessä jalkaväen oman torjuntatulen kanssa. Omat ilmavoimat osallistuivat yhdessä saksalaisen hyvin tehokkaasti ja uhrautuvasti toimineen lento-osasto Kuhlmeyn kanssa taisteluun sekä hävittäjätorjunnalla että pommittamalla tehokkaasti vihollisen ryhmityksiä. Ilmavoimien toiminnalla oli suuri psykologinen vaikutus etulinjan taistelijoihin.
Talin-Ihantalan taistelussa vihollisen hyökkäys pysäytettiin. Tähän Pohjoismaiden historian suurimpaan taisteluun osallistui eri vaiheissa yhteensä 50000 suomalaista ja 150000 neuvostoliittolaista sotilasta. Suomalainen kenttätykistö ampui kahdessa viikossa noin 120000 laukausta ja kiivaimpana taistelupäivänä 3.7. yli 12000 laukausta. Vaikutus oli ennennäkemätön. Neuvostoliittolaisten kokonaistappiot olivat taistelussa noin 22000 miestä. Suomalaisten tappiot olivat 8800 miestä.
Talin-Ihantalan kaltaiset taistelut käytiin hieman myöhemmin Vuosalmella ja Viipurinlahdella. Sielläkin vihollinen torjuttiin hyvin raskaissa taisteluissa. Neuvostoliitto alkoi tämän jälkeen siirtää hyökkäykseen käytettyjä joukkojaan pois Suomen rintamilta todettuaan, ettei Suomen armeija ollut lyötävissä ja maa valloitettavissa. Suomi oli pelastettu.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Stalin olisi sopinut länsiliittoutuneiden kanssa, että NL saa Itä-Saksan joka tapauksessa, niin Stalin olisi keksittänyt Suomea vastaan tarpeellisen määrän voimaa Suomen kukistamiseksi.
Esim. 2,5 miljoonaa miestä ja 10000 tykkiä. Tällä tykkimäärällä olisi ammuttu vähintään 500000 laukausta päivässä. Lisäksi maataistelukoneet ja pommikoneet. Päälle päätteeksi nämä 2,5 miljoonaa miestä. Suomalaisista ei olisi kukaan selvinnyt hengissä sellaisesta tulimyrskystä.
Älä punikki jossittele. Kylläpä punikkipaskaa vituttaa, kun veteraanimme taistelivat sinun ihannemaatasi vastaan.
sinä intonationalisti möykkää, noin olis käyny kuin eino sano.
että NL saa oman miehitysvyöhykkeen joka tapauksessa (tosin epäluuloinen Stalin ei tähän välttämättä uskonut).
Yksi suuri syy Stalinin innolle päästä Berliiniin ensimmäisenä oli Kaiser Wilhelm -instituutissa oleva kolmen tonnin kasa uraanioksidia. NL:n johto oli tästä materiaalista hyvin tietoinen, tiesihän se lähes kaiken jenkkienkin atomipommin suunnittelusta.
Yksi maailmanhistorian merkitttävimmistä taisteluista ja varmasti yhä tutkittu sotilasakatemioissa ympäri maailman.
Jatkosotaa varten pari kirjavinkkiä:
Juutilainen Rinta Rinnan: lue kirjaa vaikkapa Suomen Sota osa 7 (kesä 1944) kanssa ja vertaa!
Suomen Sota osat 1-10 osat Jatkosodan virallinen sotahistoria, Sotatieteenlaitos
Rintamakarkureista (käpykaartilaisista) kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.) "Kesällä 1944 karkureista 62 % oli ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Närpiöstä katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja Korsnäsistä 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet." (62 % karkureita, kun väestöosuus oli 10 %.)
Talvisota ja Jatkosota:
Wolf H. Halsti: Suomen Sota 1-3
Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustua kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia-teoksen toteuttamistyössä.