Minä muistan muutamia. Mitä sinä muistat?
Risukarhi ( oli semmoinen kuusen rungon puolikkaista tehty, niissä oli oksat mukana,
siihen oli tehty aisat ja hevonen valjastettiin
siihen, kun sillä ajeli pellolla niin oksat
kuohkeuttivat maata)
Jyrä ( Oli semmoinen paksusta puusta tehty
pölli johon oli lyöty rautatapit päihin ja
ne yhdistetty aisoihin. Kun hevonen valjastettiin siihen, niin se pölli pyöri ja painoi pintamullan tiiviiksi)
Separaattori ( Oli semmoinen maidon ja kerman erottelukone, johon kaadettiin maitoa ja kyn
sitä pyöritti kahvasta, tuli kerma yhdestä torvesta ja kurri (= rasvaton maito) toisesta)
Muistelehan sinäkin laitteita ja esineitä jos muistat ja pistä postia.
Risukarhi ( oli semmoinen kuusen rungon puolikkaista tehty, niissä oli oksat mukana,
siihen oli tehty aisat ja hevonen valjastettiin
siihen, kun sillä ajeli pellolla niin oksat
kuohkeuttivat maata)
Jyrä ( Oli semmoinen paksusta puusta tehty
pölli johon oli lyöty rautatapit päihin ja
ne yhdistetty aisoihin. Kun hevonen valjastettiin siihen, niin se pölli pyöri ja painoi pintamullan tiiviiksi)
Separaattori ( Oli semmoinen maidon ja kerman erottelukone, johon kaadettiin maitoa ja kyn
sitä pyöritti kahvasta, tuli kerma yhdestä torvesta ja kurri (= rasvaton maito) toisesta)
Muistelehan sinäkin laitteita ja esineitä jos muistat ja pistä postia.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Risukarhi ei ole muuta kuin perinnetiedoista tuttu.
Kuvaamallasi jyrällä olen itse jyrännyt peltoa. Separaattori on niinikään tuttu, samoin mäntäkirnu, jolla kermasta tehtiin voita.Laite tuntee myös nimen voihelvetti. Tunnen kyllä kaikki maanviljelykseen liittyvät työkalut - luullakseni.a
Lyhyessä puuvarressa oli ottava rautapiikki, jolla lyötiin propsin päähän ja heitettiin propsi pinoon. Isä sanoi sitä pokoraksi tai toporaksi.
Lieneekö sanonta itä-suomalainen.
Taidamme olla täysin eri murreseudulta. Minä olen läntiseltä Uudeltamaalta, jossa ruotsalaisuuskin vaikutta nimityksiin. Viruttaminen lienee teillä venytystä ja meillä huuhdontaa, suolatonta taidatte sanoa tuimaksi. Kunhan Frederiikka sivistyksineen tulee areenalle saamme varmaan lisäselvityksiä.
tuima on pohjois-karjalassa suolatonta
viruttaminen on vedessä liottamista
mutta mitenkäs sapilaat, ne puiset riu´ut
joilla voi kantaa vaikka heiniä?
On pakko vastata, sillä minäkin tiedän sapilaat vaikka Uudeltamaalta olenkin. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla niitä käytettiin heinän kantoon.
Tältä samalta seudulta muistuu mieleeni kummallinen juttu. Esim. Pudasjärvi on supisuomalaista seutua, mutta yllätys yllätys, siellä kangaspuita kutsutaan väävistooliksi! Eli siis selvä ruotsalaisväännös.
Tiedättekö mikä on pottuvoitööti?
pottuvoi on perunavoita tai voiperunaa
mutta "tööti" ? herranjestas!!!!
muuten tiedätkö mikä on aperuppu?
mutta päättelen. Onko se hevosen ruokintaan tarkoitettu kaukalo?
Selitä ystäväiseni.
Pottuvoitööti on perunanuija jolla muusataan eli survotaan perunat josta valmistetaan "nakeille muusi"!!
.
peruppu oli puinen laatikko johon tehtiin hevosille apetta (= pehkusilppua ja jauhoa ja vettä).
Mut tiedätkö härkkimen? Siis härkin.
sen hevosen apekaukalon!!
Tottakai tiedän härkimen. Se on kuusesta tehty, eli kuorittu keppi josta lähtee 5-6 piikkiä.
Siis kuten kuusen oksisto kasvaa, yhdestä kohtaa runkoa lähtee oksat eri suuntiin.
Sitä käytettiin etupäässä taikinan juuren valmistamisessa mutta pienempikokoisena myös vispilän asemasta puuron sekoittamiseen.
Hyvä kapine olisi vieläkin käyttää.
Kerroppa mistä puusta veistät pokasahan puut, niin minä kerron mistäpäin sinä olet lähtöisin.
eikö ne koivusta pokasahan puut?
en kyllä tuosta ole ihan varma.
tiedätkös mitä tarkottaa "uunin rantteella"
entäs "sillan runti"
Kyllä se on mänty, jossa oksat kasvavat samasta kohtaa eri suuntiin.
Veertille tiedoksi, että "runti" on perusta, lähes suoraan ruotsista.
"ranne" voisi olla panko.
Veertille vastaukseksi pokasahaoista. On totta, että Etelä-Suomessa sahapuut tehtiin koivusta, mutta Pohjolan jätkä tekee ne männystä, samoin kirvesvarret. Painoeroa niillä on melkoinen ja mänty on "joustavampi" kuin koivu.
Niin minäkin olettaisin, että uunin rantti olisi uuninreunus koska meidän puolessa prantti on sama kuin reunus.
Sillan runti on joku perusta, mutta mikä? Liittyneekö lattiaan!
Ruuneperi. Voit olla oikeassa sen männyn suhteen, siinähän todella oksat lähtevät samasta kohdasta.
Mikä on prännäri tai rännäri?
ja luettavaa tämä esinekeskustelu. Pidän vanhoista esineistä, niihin kun liittyy "tuhat tarinaa". Paljon ihan uutta asiaa minulle löytyy tämän keskustelun tiimoilta. Mutta tämän prännäri-rännäri-jutun tiedän minäkin. PRÄNNÄRI = viinapannu ja RÄNNÄRI = kahvinpaahdin. Mistä johtunee, mutta kahvimyllyä sanoivat kotopuolessa rännäliksi? Olisiko ärrän kielivaikeuksista muuntunutta vai jotain muuta?
Sitä kahviprännäriä minä tarkoitin, mutta viinaprännaristä en tiennyt. Se nimitys muuttuu jonkunverran paikkakuntakohtaisesti enkä minäkään ole varma oliko se p:llä vai ilman, mutta meilläpäin ollaan paljon ruotsinvoittoisia näissä sanonnoissa.
Hauskaahan tämä on ,mutta juuri nyt en muista yhtään sellaista entisajan esinettä josta kysyisin, joten jatkakaa hyvät ystävät.
lapsuudesta KIHVELI ja KAHVELI. Tunnistatko?
Kihveli oli erikoisen mallinen teräväkärkinen lapio ja luulen sitä käytetyn erityisesti ojan kaivuussa sitkeän penkan rikkomiseen. Kahveli eli kaffeli, niinkuin meillä sanottiin, on tietysti haarukka.
Voi etten taaskaan keksi mitään.
Lapio ja haarukkahan nuo ovat. Sinulla nuo väännöksetkin ovat suomalaisempia. Meillä ei ikinä
oltaisi puhuttu rännäristä vaan prännäristä niinkuin Muori sanoi.
Meillä tosiaan ruotsi on niin läheistä, että kyky lausuakin vaikeita sanoja on parempi kuin muunmurteisissa osissa.
Emme koskaan puhuneet puimisesta vaan tryskaamisesta ja vanhemmilla ihmisillä kuten mummullani, krintti ja tramppi y.m. olivat portin ja portaiden niminä.
Onkohan kellään teille tuttu laponen ja lapottaminen?
Rikkalapiota meillä kutsuttiin kihveliksi. Tämä lapiojuttu oli minulle uusi. Kihvelin muistan peltiseksi ja se oli keittiössä ahkerassa käytössä puuvartisen harjan kaverina. Roskia tuli paljon hellan ympäristöön, kun puita poltettiin. Talvella halkoja ja kesällä rimoja. Mikä on muuten KOMUUTTI?
Oletan, että Sinun komuuttisi oli meillä komuri, matalahko, ovellinen kaappi, jonka kääntyvän kannen alla oli tila pesuvadille.
Sinun kihvelisi oli meillä siffeli, joskus jopa "suup siffeli".
muistan komuutin eli kommuutin, joka on pieni
pesupöytä, missä oli pesuvati ja vesikannu,
alapuolella olevassa kaapissa säilytettiin pottaa.
Kommuutin yläpuolella kirjailtu pyyheliinapeitto,
jonka alla oli pyyheliinat piilossa.
Mummoni käytti paljon ruotsalaisperäisiä sanoja,
vaikka asuikin sisämaassa pohjanmaalla.
Jästi, vörkkeli, nästyyki, hantuuki, kahveli, pytinki ovat sanoja, jotka ovat jääneet mieleeni.
- aivan näen silmissäni lapsuuskotini keittiön. Komuutti oli väriltään metsänvihreä. Pesuvati oli porsliinia, samoin vesikannu ja saippuakuppi. Kaikissa kauniit kukkaornamentit kerman vaaleaa tautaa vasten. Valkoinen porsliinipotta oli pesukaapissa. Komuutin yläpuolella oli pyyheliinanaulakko valkoiseksi maalattuna. Naulakko oli siro, taivaa puutyötä. Pyyheliinoja peitti käsin kirjailtu peitto: lumikki syöttää lintuja. Kiitos, Jatta! Kuvauksesi palautti tämän kaiken mieleeni. Muuten, tuo Arabian valkoinen potta on vieläkin aivan ehjä. Pesukuppikin on vielä tallella, joskin vioittunut. Sekin on Arabiaa. Sääli...
ovat minulle laponen ja lapottaminen. Olisikohan mitään tekemistä käsitöiden kanssa? Onkohan kenelläkään muistoja SESLONGISTA?
Seslonki on ainakin sänky mutta minkälainen.
Lapottaminen on heinien tai muiden laittamista seipäälle. Ei taida olla muissa murteissa sanaa joka yksinään asian ilmaisisi. Laponen on lapottamisen tulos.
olen kuullut "lapotettavan". En sitten tiedä oliko sanonta yleinen sielläpäin vai jonkun yksittäisen maanviljelijän käyttämä.
Seslonki on leposänky, missä on käsinoja vaan yhdellä puolella.
Rikkakihveli tai rikkasihveli oli se johon lakastiin roskat lattialta.
Kahveli oli haarukka, jota käytettiin veitsen kanssa syödessä.
Posteli? Muistatteko ihanan postelin?
tuo on jo vähän hatarasti muistissa
mutta muistan, että komuutista tai komutista
haettiin jotakin, oliko se eteisen komuutti,
olikohan eteisessä joku ovellinen kaappi, nyt vähän hämärtää, onkohan dementia tulossa
oliskohan se laponen lapanen
jos se on käsityö? ei taida olla?
mutta mikä on paula
olihan pohjois-karjalassakin
heinän lepeet joita heiteltiin seipäille
salvaimet?
ETASEERI/etaseerinki? Näin se meilläpäin lausuttiin.
etaseerinki on vaikee
oiskohan ruotsalaisperäistä
sillan runtti oli meillä tuvan sillassa
oleva aukko, jossa oli kansi, eli runtti,
sanottiin aukaseppas runtti
oli sitten ihana posteli, tiedätkös
mikä on posteli?
on etaseeri/etaseerinki, niin kuin kotona sitä kutsuttiin. Vaari oli ollut Pietarissa mallipuusepän opissa ja siellä opinnäytteenä sen valmistanut. Olisikohan venäläistä alkuperää tuo nimitys? Nykysuomen sanakirjassa tätä huonekalua kutsutaan ETÄSÄÄRIKSI ( s-kirjaimen päällä ^merkki. ) Lapsuuden kotini etaseerissa on kolme hyllyä, joita pitää pystyssä neljä koristeellista pylvästä. Väri on petsattu punertava. Etaseerissa meillä on pidetty aikaisemmin kirjoja. Nyt siinä on koriste-esineitä. Mielestäni se on hyvin romanttinen mööpeli.
Sillan runtista en ole kuullutkaan. Olisikohan postelilla jotain tekemistä postin kanssa: postimerkki, postikortti??? ( Arvaus ). Sinulla on hallussasi oikea aarrearkku vanhojen esineiden tarinoita, Veerti. Kerropa lisää! - VAARUN varmaan tietävät kaikki. - Hei!
lieköhän posteli ollut meidän äidin uudissana,
kun kangaspussiin laitettiin rukiinolkija sisään saatiin pullea olkipatja, jota nimitettiin
posteliksi ainakin minun kotona, äiti harsi sen jollakin karhulangalla kiinni ja oli kiva nukkua uusien rukiinolkien päällä, ne tietysti ajan myötä sitten pehmisivät, mutta eipä hätää, äiti vaihtoi posteliin uudet oljet
porstuan tietää jokainen
ja vinni on tuttu
mutta mikä on ristiemo