Suomi oli oman historiansa käännekohdassa 1600 luvulla, kun kunisgas Sigismund ja Ruotsin Kaarle herttua taistelivat vallasta.
Suomessa oli Fleming Sigismundin kannalla, Sisgismund oli Juhanan poika ja aikanaan kasvanut Turun linnassa kun Juhana oli Suomen herttua.
Jos Fleminig ei olisi kuollut kesken valtataistelun, hän ehkä olisi pitänyt Suomen aatelin Sigismundin takana ja Kaarle olisi epäonnistunut täällä.
Suomen kirkko tuki katolista Sigismundia, ilmeisesti kyseessä oli Suomen toinen kielisota samalla ...
Ensimmäinen käytiin Juhanan ja Eerikin välisessä valtataistelussa, silloin Juhana vetosi kansaan ja papistoon myös Suomeksi ...
Silloin Suomen aatelisto meni Eerikin puolelle.
Jos Flmeing ei olisi kuollut, niin se todennäköisesti olisi merkinnyt Suomen pysymistä Puolan yhteydessä ja maan kääntymistä katolisuuteen takaisin.
Se olisi merkinnyt myös oman identtiteetin muodostumista Ruotsalaisuuden vastapainoksi ja tämä identtiteetti olisi perustunut katoliseen kirkkoon ja Suomen kieleen, koska ne oli niitä tekijöitä jotka erottivat meidät Ruotsalaisista.
Suomen valtiollinen itsenäisyys olisi todennäköisesti nopeutunut sadalla vuodella ...
Suomessa oli Fleming Sigismundin kannalla, Sisgismund oli Juhanan poika ja aikanaan kasvanut Turun linnassa kun Juhana oli Suomen herttua.
Jos Fleminig ei olisi kuollut kesken valtataistelun, hän ehkä olisi pitänyt Suomen aatelin Sigismundin takana ja Kaarle olisi epäonnistunut täällä.
Suomen kirkko tuki katolista Sigismundia, ilmeisesti kyseessä oli Suomen toinen kielisota samalla ...
Ensimmäinen käytiin Juhanan ja Eerikin välisessä valtataistelussa, silloin Juhana vetosi kansaan ja papistoon myös Suomeksi ...
Silloin Suomen aatelisto meni Eerikin puolelle.
Jos Flmeing ei olisi kuollut, niin se todennäköisesti olisi merkinnyt Suomen pysymistä Puolan yhteydessä ja maan kääntymistä katolisuuteen takaisin.
Se olisi merkinnyt myös oman identtiteetin muodostumista Ruotsalaisuuden vastapainoksi ja tämä identtiteetti olisi perustunut katoliseen kirkkoon ja Suomen kieleen, koska ne oli niitä tekijöitä jotka erottivat meidät Ruotsalaisista.
Suomen valtiollinen itsenäisyys olisi todennäköisesti nopeutunut sadalla vuodella ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suomella ei olsi valtiollista itsenäisyyttä koskaan ollutkaan jos kahden viimeisen kappaleesi juttu olisi toteutunut.
KATOLINEN, PUOLAN johtama / liittolainen Suomi ? Paavin henkisen hirmuvallan alla ! Ja 1700 - luvun lopussa Puolan kolmessa ensimmäisessä jaossa olisi taatusti Suomen maakunta mennyt Venäjälle. Ja täysin tuhotun ja itsenäisyytensä menettäneen Puolan entinen maakunta ei taatusti olisi saanut Venäjän osana samaa asemaa kun nyt sai. Väki Siperiaan vaan ja slaaveja tilalle.
Toisaalta voidaan ajatella myös näin, Ruotsi liittoutumalla Venäjän kanssa Puolaa vastaan synnytti sellaisen tilanteen, että Puola jaettiin naapureiden kesken ja Ruotsi sai alueita Inkeristä ja Balttiasta.
Tämä kehityskulku johti siihen, ettei ollut olemassa valtiota joka olisi pysäyttänyt Venäjän etenemisen Itämeren rantaan.
Vahva Puola olisi luonut maayhteyden Puolasta Balttian kautta Suomeen ja Inkeriin, eli ortodoksinen kirkko ei olisi koskaan edennyt itämeren rantaan vaan alue olisi katolinen tänäkin päivänä ...
Ei olisi Pietaria, eikä Venäläisiä lähimaillakaan.
Latinan kieliselle katoliselle Puolalle ei Suomenkieli sinänsä ollut mikään uhka, pikemmminkin päinvastoin se oli sopiva vastapaino Ruotsinkielelle ...
Mielenkiintoinen kannanotto tuo äskeinen!
Tosin kysymys kuuluu olisiko Suomen edustama voimanlisäys Puolalle tehnyt siitä riittävän voimakkaan estämään Venäjän ekspansion 1700-luvun alussa. Vastausta tähän emme saa tietää milloinkaan. Joka tapauksessa 1700-luvun lopussa Puolan jakoivat Preussi, Itävalta ja Venäjä. Siis porukat, joiden vastustamiseen Puola Suomi liiton kapasiteetti vaikuttaa sangen pieneltä.
Toinen kysymys on, että olisiko katolinen Suomi ollut toivottava asia ?
Ehkä noinkin, asiaa pitää ajatella laajemmassa yhteydessä ...
Ruotsi ja Puola muodostivat personaali-unionin, joka ajautui valtataisteluun.
Tottakai Ruotsi olisi pitänyt olla osa valtakuntaa, tämä liittouma olisi torjunut Venäläiset ...
Suomen asema itsenäisenä osana valtakuntaa olisi myös vahvistunut, kun kielestä ei olisi tehty hallintokulttuuria ...
Nyt alueella on "liian iso" Venäjä ja joukko pikkuvaltiota.
Jos Suomi olisi pysynyt uskollisena Sigimindille, niin Venäjä olisi voimistunut nopeammin, kun sen koko sen länsirajana olisi ollut heikko ja alueellisesti rikkonainen Puola, eikä aikansa huipputeknologisia aseita tuottanut Ruotsi.
Jos Suomi taas olisi joutunut Venäjän alle ennen 1772 valtiosääntöä ja ilman 1808 kansainvälistä tilannetta, ei Suomeen olisi koskaan luotu omaa valtiokoneistoa, joka Suomella oli 1917, eikä Suomen kieli olisi koskaan saanut sitä asemaa minkä Keisari-Suuriruhtinas sille antoi.
Ilman luterilaista yhteyttä Preussiin, ei Suomen herroja olisi 1800-luvulla koulutettu Saksassa, eikä Suomeen olisi koskaan syntynyt samanlaista nationalistista liikettä.
Yhteydet Saksaan ovat huomattavasti vanhemmat kuin tuo luterilaisuus sinänsä antaa ymmärtää.
Todennäköisesti juuri näiden historiallisten yhteyksien takia Suomesta ja Ruotsista tuli luterilaisia ...
Toisaalta jos Ruotsi ei olisi pelannut Venäjän "pussiin" tässä valtataistelussa oman kuningas-suvun etujen vastaisesti, sillä unohdetaan täysin se että myös Sigismund oli Kustaa Vaasa sukua, niin valtakunta olisi ollut paljon suurempi.
Ruotsilla oli Pommeri preussin länsipuolella, se olisi sitonut Preussin armeijan, Suomi olisi sitonut Venäjän.
Puola olisi saanut aikaa hoitaa Itävallan uloskuvioista ennen välienselvittelyä Venäjän kanssa ...
Yhdessä nämä valtiot olisivat ratkaisseen tilanteen noin 100 vuodeksi eteenpäin ...
Venäjä olisi ehkä kokonaan kääntynyt kohti itää, nyt Puolan tappion takia syntynyt sotilaallinen tyhjiö veti Venäjän länteen.
Lopulta tämä kehitys johti siihen, että Ruotsi menetti kaikki alueet itämeren itäpuolella ...