Sivulta 58 eteenpäin NATO:a on käsitelty varsin seikkaperäisesti. Alla ote sivulta 60.
http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/88861.pdf
"Terrorismi ja muut uudet uhat Terrorismin ja häirikkövaltioiden muodostama uhka, joukkotuhoaseiden leviäminen ja mahdollinen käyttö sekä muut uudentyyppiset uhat on otettu huomioon Naton vuoden 1999 strategisessa konseptissa.
Naton Prahan huippukokous totesi vuonna 2002 terrorismin muodostavan vakavan ja kasvavan uhan liittokunnan jäsenmaiden väestölle, joukoille ja alueelle sekä kansainväliselle turvallisuudelle. Naton turvallisuusdoktriiniin ja toimintatapoihin tehtiin lisämuutoksia. Nopean toiminnan joukon NRF:n yhdeksi tehtäväksi määritettiin toimiminen terroristeja vastaan. Nato kiinnittää myös erityistä huomiota joukkotuhoaseiden käytön vaaraan ei-valtiollisten toimijoiden taholta, samoin väestönsuojelukysymyksiin sekä operaatioissa toimivien joukkojen suojaamiseen.
Kemiallisten ja biologisten aseiden varalta on käynnistetty joukko hankkeita. Lisäksi Nato on ottanut selvitettäväksi mahdollisuudet ohjustorjuntaan liittokunnan alueella. Edelleen Nato pyrkii varautumaan siviiliväestön suojeluun terrori-iskujen varalta sekä terrori-iskujen jälkihoitoon kriittiseen infrastruktuuriin
suuntautuvien iskujen varalta. Myös joukkojen suojausta on ryhdytty parantamaan.
Samalla on huomattava, että Nato toimii ensisijaisesti sotilaallisen turvallisuuden
sektorilla, ja kansainvälisen terrorismin torjunta on keskeisiltä osin muuta kuin sotilaallista toimintaa. Yhteiset standardit ja toimintalinjat sovitaan ensisijaisesti YK:ssa ja Euroopan osalta EU:ssa. Kaikissa jäsenmaissa toteuttamisesta vastaavat siviiliviranomaiset: poliisi-, raja- ja terveysviranomaiset, oikeuslaitos ja tiedusteluviranomaiset. Sotilasviranomaiset toimivat ainoastaan erillisen virkaapupyynnön pohjalta.
2.5.2 Naton laajentuminen
Naton laajentuminen on osa pyrkimystä lisätä vakautta kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa."
Nato siis toimii myös terrorismin torjunnassa varsin aktiivisesti (20 000 hengen NRF). NATO:n ensisijainen tehtävä on kuitenkin Euroopan vakauden ylläpitäminen ja uuden kahtiajaon estäminen.
s. 64,65
"Laajaa sotilaallista voimankäyttöä tai pakottamista edellyttävissä, mahdollisesti liittolaisten kanssa erimielisyyttä aiheuttavissa tehtävissä Yhdysvallat toiminee jatkossakin yksin, mikäli se katsoo kansallisen turvallisuutensa sitä edellyttävän."
Siis Irakin sota on Yhdysvaltain ja sen liittolaismaiden sota, ei NATO:n sota, kuten jotkut tahallaan väärin ymmärtävät. Tämä on siis myös Suomen hallituksen virallinen kanta asiaan.
s. 65
"Nato säilyy myös Yhdysvaltain ja Euroopan vuorovaikutusfoorumina. Naton ja Venäjän
yhteistyön etenemisnäkymät ovat parhaat Euroopan ulkopuolisissa haasteissa kuten ohjustorjunnassa ja terrorismin vastaisessa toiminnassa."
Haluammeko me siis tähän vuorovaikutusfoorumiin osallistuaa 100%:sti vai vain sivuroolin esittäjänä?
Venäjästä
s. 67
"Joulukuun 2003 duuman vaalit ja maaliskuun 2004 presidentinvaalit antoivat presidentti Putinille ja hänen tukijoilleen selvän mandaatin. Samalla ilmeni, että kansallismieliset mielipiteet ovat vahvistumassa."
Kas, olisiko tässä syytä huoleen. Zirinovskihan on malliesimerkki venäläisestä nationalistista; kyseisen henkilön puheet Suomen olemisesta osa Venäjää saivat Suomessa valmiustilan noston joskus 1990-luvun alussa.
s. 67
"Venäjän sisäisen tilanteen suuria ongelmia on sota Tshetsheniassa ja sen vaikutukset yhteiskunnalliseen kehitykseen. Sota on tuottanut suuria humanitaarisia ongelmia ja ihmisoikeusloukkauksia. Konfliktin jatkuminen on merkittävä rasite Venäjän asevoimien uudistamiselle. Sota kytkeytyy myös Etelä-Kaukasian konflikteihin ja vaikeuttaa Venäjän suhdekehitystä EU:n, Yhdysvaltain ja Naton kanssa."
Halitus ottaa siis presidentti Halosta selkeämmän kannan Tsetshenian kysymykseen. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti ja valtioneuvosto yhdessä. Aikooko Halonen jatkaa valitsemallaan vaikenemisen linjalla, vai yhtyä hallituksen näkemykseen?
"Myös Nato on tiivistänyt suhteitaan Venäjään. Osapuolet ovat julistaneet, että ne eivät pidä toisiaan vihollisina. Kanssakäymisessä on kuitenkin poliittinen perusjännite. Nato-Venäjä -neuvostossa Venäjä tavoittelee vaikutusvaltaa Naton sisäisiin asioihin, ja Nato puolestaan pyrkii edistämään Venäjän sitoutumista yhteistyöhön yhteisesti sovituissa hankkeissa. Venäjä on suhtautunut kielteisesti Baltian maiden Nato-jäsenyyteen ja ollut eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Venäjä on ilmoittanut seuraavansa tarkasti tilanteen kehittymistä Baltian maissa."
Emme ole vihollisia, mutta tarkkailemme teitä. Erikoista.
s. 68
"Merkittäväksi vaikutuskanavaksi Itämeren alueen asioihin muodostunee myös EU:n jäseninä olevien kolmen pohjoismaan ja kolmen Baltian maan epävirallinen neuvonpito. Pääministerit ja ulkoministerit kokoontuvat säännöllisesti kyseisessä 3 3 -kokoonpanossa ja tämän lisäksi on virkamiestason kontakteja."
Baltit saattavat napata Pohjoisen ulottuvuuden hallinnan itselleen, jos ne saavat Venäjän luottamuksen tasaveroisena neuvottelukumppanina. Silloin Suomi olisi EU:n laidalla aika yksin. Suomen ulkopoliittinen kone yskii ja pahasti.
s. 68
"Venäjä säilyy Suomen lähialueilla edelleen merkittävimpänä sotilaallisena voimatekijänä.
Sen sotilaspoliittinen kehitys on murroksessa, mutta kyky perinteiseen voimankäyttöön alueella kuitenkin säilyy."
Mikä on siis suurin sotilaallinen uhka Suomelle?
Sivulla 72 on mielenkiintoinen taulukko. Pohjoismaista NATO-maa Tanska käyttää BKT:staan pienimmän osuuden sotilasmenoihin. Norja ja Ruotsi käyttävät suunnilleen saman verran.
s. 78, Suomen toimintalinja
"Suomi osallistuu täysimääräisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
kehittämiseen ja toteuttamiseen. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta.
Suomi painottaa unionin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämistä ja suunnittelua kokonaisuutena. Voimavaroja tulee kehittää muuttuvia olosuhteita vastaaviksi nopeutta, joustavuutta ja yhteistoimintakykyä parantamalla.
Suomi katsoo, että perustuslailliseen sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite vahvistaa merkittävästi unionin keskinäistä yhteisvastuuta.
Suomi tukee unionin itsenäistä kriisinhallintakykyä ja sen vahvistamista.
EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen on tärkeä perusta sen rakentumiselle ja käyttämiselle."
Mistä EU:n turvatakuut tulevat? NATO:sta. Suomi on vähän, kuin ay-aktiivien haukkuma YTK:n (Loimaan liiton) jäsen, saa ansisidonnaisen turvatakuun ja muut NATO-edut (lähes) ilmaiseksi - onko se suomen ulkopoliittinen linja? Ja milloin tuo linja on muuttunut - sotakorvauksetkin maksettiin omasta selkänahasta, vaikka ulkopuolista apua olisi ollut tarjolla.
s. 80
..."Suomen kannalta EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen ja toimivuus on tärkeää.
Tässä tarkoituksessa edistetään yhteistyötä
sotilaallisen yhteensopivuuden, joukkosuunnittelun ja voimavarojen kehittämiseksi
ja osallistutaan aiempaa laajemmin harjoitustoimintaan. Suomalaisen siviilitai
sotilashenkilöstön lähettäminen Suomen kannalta keskeisiin Naton päämajaja esikuntatehtäviin sekä koulutukseen ovat tärkeitä yhteistyön kehittämisaloja.
Siviilivalmiussektorin yhteistyö ja muu yhteistyö yhteiskuntien suojelemiseksi kriisitilanteissa sekä terrorismin torjumiseksi on Suomen kannalta kehittyvä yhteistyöala. Suomi osallistuu samalla siirtymävaiheessa olevien rauhankumppanimaiden
tukemiseen.
Suomi seuraa jatkuvasti Naton muutoksen suuntaa, toimintakyvyn kehitystä ja järjestön kansainvälistä merkitystä. LIITTOKUNNAN JÄSENYYDEN HAKEMINEN SÄILYY SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN MAHDOLLISUUTENA jatkossakin."
NATO-ovi on siis auki enemmän, kuin kengänkärjen verran. Taitaa olla koko kroppa oven välissä. Miksi NATO:sta ei siis saisi puhua, jos punamulta-hallituskin on tullut siihen tulokseen, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen strategian selkäranka voi tulevaisuudessa täysimääräisesti olla tuettu NATO:on?
s. 83
"Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionin terrorismin vastaisen toiminnan tehostamiseksi.
Suomi valmistautuu EU:n perustuslaillisen sopimuksen yhteisvastuulausekkeen toimeenpanotapojen suunnitteluun unionissa ja kansallisesti."
Tuon yhteisvastuulausekkeen takaa loppujenlopuksi NATO. 94% terrorismin vastaiseen toimintaan tarkoitetuista joukoista on NATO-maissa - joko niiden puolustus- tai poliisijoukoissa.
s. 86
"Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella."
Onko pienenevien ikäluokkien tuomat haasteet otettu huomioon laskelmissa?
s. 99 Ajankohtaista asiaa - jo 12 alueloukkausta vuoden sisällä
"Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
Poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella painostuksella tarkoitetaan toimintaa, jolla toinen valtio tai muu toimija pyrkii vaikuttamaan Suomen valtiolliseen päätöksentekoon.
Sotilaalliseen painostukseen voi liittyä ALUELOUKKAUKSIA, aseellisia välikohtauksia,
maa-, meri-, lento- ja tietoliikenteen häirintää sekä informaatio-operaatioita, joilla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten maanpuolustustahtoon, yhteiskunnan toimintaan tai heikentämään kykyä maan puolustukseen.
Painostusta voidaan tehostaa myös epäsymmetrisin sodankäynnin keinoin. Painostustilanne edellyttää puolustusvoimilta kykyä säädellä valmiutta joustavasti ja ennakoivasti. Perustamalla tarvittavat joukot ja suojaamalla elintärkeät toiminnot osoitetaan puolustuskykyä ja nostetaan kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan."
Mitä Venäjä siis Suomelta haluaa? Estää NATO-jäsenyyden? Vaikuttaa presidentinvaaleihin? Miksi?
Vai suunnitteleeko Venäjä Suomen valtaamista? Sehän on ainoa vaihtoehto, jos kyse ei ole poliittisesta painostuksesta. Eikö Suomella ole oikeus vetää omiin sisäisiin asioihin puuttumisesta selkeät johtopäätökset? Tämän hetkinen ulkopoliittinen johto ei siihen taida pystyä - kyse on pääministerin mukaan ikävästä yksittäistapauksesta ja presidentti - kas kummaa - EI KOMMENTOI.
s. 117, puolustusmateriaalien vaatimuksista:
"Kansainvälisten standardien ja yhteisten menettelytapojen noudattaminen sekä pitäytyminen eurooppalaisissa tai Naton vaatimuksissa ja
niiden todentamisessa luo yhteensopivuutta, säästöjä voimavaroissa ja antaa todelliset edellytykset yhteistyölle kaikissa valmiustiloissa."
Lue: materiaalin on oltava NATO-yhteensopivaa. NATO:n jäsenenä saiaimme vielä NATO-alennuksen.
---
Eli meillä on käytännössä vaihtoehtoina joko NATO-jäsenyys tai tämä nykyinen virallinen linja; itsenäinen puolustus. Jokainen voi mielessään miettiä, kumpi on kokonaiskansantaloudellisesti, moraalisesti ja puolustusstrategisesti parempi vaihtoehto. Yhdet seikat saattavat puoltaa toista näkökantaa, toiset toista.
http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/88861.pdf
"Terrorismi ja muut uudet uhat Terrorismin ja häirikkövaltioiden muodostama uhka, joukkotuhoaseiden leviäminen ja mahdollinen käyttö sekä muut uudentyyppiset uhat on otettu huomioon Naton vuoden 1999 strategisessa konseptissa.
Naton Prahan huippukokous totesi vuonna 2002 terrorismin muodostavan vakavan ja kasvavan uhan liittokunnan jäsenmaiden väestölle, joukoille ja alueelle sekä kansainväliselle turvallisuudelle. Naton turvallisuusdoktriiniin ja toimintatapoihin tehtiin lisämuutoksia. Nopean toiminnan joukon NRF:n yhdeksi tehtäväksi määritettiin toimiminen terroristeja vastaan. Nato kiinnittää myös erityistä huomiota joukkotuhoaseiden käytön vaaraan ei-valtiollisten toimijoiden taholta, samoin väestönsuojelukysymyksiin sekä operaatioissa toimivien joukkojen suojaamiseen.
Kemiallisten ja biologisten aseiden varalta on käynnistetty joukko hankkeita. Lisäksi Nato on ottanut selvitettäväksi mahdollisuudet ohjustorjuntaan liittokunnan alueella. Edelleen Nato pyrkii varautumaan siviiliväestön suojeluun terrori-iskujen varalta sekä terrori-iskujen jälkihoitoon kriittiseen infrastruktuuriin
suuntautuvien iskujen varalta. Myös joukkojen suojausta on ryhdytty parantamaan.
Samalla on huomattava, että Nato toimii ensisijaisesti sotilaallisen turvallisuuden
sektorilla, ja kansainvälisen terrorismin torjunta on keskeisiltä osin muuta kuin sotilaallista toimintaa. Yhteiset standardit ja toimintalinjat sovitaan ensisijaisesti YK:ssa ja Euroopan osalta EU:ssa. Kaikissa jäsenmaissa toteuttamisesta vastaavat siviiliviranomaiset: poliisi-, raja- ja terveysviranomaiset, oikeuslaitos ja tiedusteluviranomaiset. Sotilasviranomaiset toimivat ainoastaan erillisen virkaapupyynnön pohjalta.
2.5.2 Naton laajentuminen
Naton laajentuminen on osa pyrkimystä lisätä vakautta kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa."
Nato siis toimii myös terrorismin torjunnassa varsin aktiivisesti (20 000 hengen NRF). NATO:n ensisijainen tehtävä on kuitenkin Euroopan vakauden ylläpitäminen ja uuden kahtiajaon estäminen.
s. 64,65
"Laajaa sotilaallista voimankäyttöä tai pakottamista edellyttävissä, mahdollisesti liittolaisten kanssa erimielisyyttä aiheuttavissa tehtävissä Yhdysvallat toiminee jatkossakin yksin, mikäli se katsoo kansallisen turvallisuutensa sitä edellyttävän."
Siis Irakin sota on Yhdysvaltain ja sen liittolaismaiden sota, ei NATO:n sota, kuten jotkut tahallaan väärin ymmärtävät. Tämä on siis myös Suomen hallituksen virallinen kanta asiaan.
s. 65
"Nato säilyy myös Yhdysvaltain ja Euroopan vuorovaikutusfoorumina. Naton ja Venäjän
yhteistyön etenemisnäkymät ovat parhaat Euroopan ulkopuolisissa haasteissa kuten ohjustorjunnassa ja terrorismin vastaisessa toiminnassa."
Haluammeko me siis tähän vuorovaikutusfoorumiin osallistuaa 100%:sti vai vain sivuroolin esittäjänä?
Venäjästä
s. 67
"Joulukuun 2003 duuman vaalit ja maaliskuun 2004 presidentinvaalit antoivat presidentti Putinille ja hänen tukijoilleen selvän mandaatin. Samalla ilmeni, että kansallismieliset mielipiteet ovat vahvistumassa."
Kas, olisiko tässä syytä huoleen. Zirinovskihan on malliesimerkki venäläisestä nationalistista; kyseisen henkilön puheet Suomen olemisesta osa Venäjää saivat Suomessa valmiustilan noston joskus 1990-luvun alussa.
s. 67
"Venäjän sisäisen tilanteen suuria ongelmia on sota Tshetsheniassa ja sen vaikutukset yhteiskunnalliseen kehitykseen. Sota on tuottanut suuria humanitaarisia ongelmia ja ihmisoikeusloukkauksia. Konfliktin jatkuminen on merkittävä rasite Venäjän asevoimien uudistamiselle. Sota kytkeytyy myös Etelä-Kaukasian konflikteihin ja vaikeuttaa Venäjän suhdekehitystä EU:n, Yhdysvaltain ja Naton kanssa."
Halitus ottaa siis presidentti Halosta selkeämmän kannan Tsetshenian kysymykseen. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa presidentti ja valtioneuvosto yhdessä. Aikooko Halonen jatkaa valitsemallaan vaikenemisen linjalla, vai yhtyä hallituksen näkemykseen?
"Myös Nato on tiivistänyt suhteitaan Venäjään. Osapuolet ovat julistaneet, että ne eivät pidä toisiaan vihollisina. Kanssakäymisessä on kuitenkin poliittinen perusjännite. Nato-Venäjä -neuvostossa Venäjä tavoittelee vaikutusvaltaa Naton sisäisiin asioihin, ja Nato puolestaan pyrkii edistämään Venäjän sitoutumista yhteistyöhön yhteisesti sovituissa hankkeissa. Venäjä on suhtautunut kielteisesti Baltian maiden Nato-jäsenyyteen ja ollut eri mieltä sen tarpeellisuudesta. Venäjä on ilmoittanut seuraavansa tarkasti tilanteen kehittymistä Baltian maissa."
Emme ole vihollisia, mutta tarkkailemme teitä. Erikoista.
s. 68
"Merkittäväksi vaikutuskanavaksi Itämeren alueen asioihin muodostunee myös EU:n jäseninä olevien kolmen pohjoismaan ja kolmen Baltian maan epävirallinen neuvonpito. Pääministerit ja ulkoministerit kokoontuvat säännöllisesti kyseisessä 3 3 -kokoonpanossa ja tämän lisäksi on virkamiestason kontakteja."
Baltit saattavat napata Pohjoisen ulottuvuuden hallinnan itselleen, jos ne saavat Venäjän luottamuksen tasaveroisena neuvottelukumppanina. Silloin Suomi olisi EU:n laidalla aika yksin. Suomen ulkopoliittinen kone yskii ja pahasti.
s. 68
"Venäjä säilyy Suomen lähialueilla edelleen merkittävimpänä sotilaallisena voimatekijänä.
Sen sotilaspoliittinen kehitys on murroksessa, mutta kyky perinteiseen voimankäyttöön alueella kuitenkin säilyy."
Mikä on siis suurin sotilaallinen uhka Suomelle?
Sivulla 72 on mielenkiintoinen taulukko. Pohjoismaista NATO-maa Tanska käyttää BKT:staan pienimmän osuuden sotilasmenoihin. Norja ja Ruotsi käyttävät suunnilleen saman verran.
s. 78, Suomen toimintalinja
"Suomi osallistuu täysimääräisesti unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
kehittämiseen ja toteuttamiseen. Unionin yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suomen turvallisuutta.
Suomi painottaa unionin siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan kehittämistä ja suunnittelua kokonaisuutena. Voimavaroja tulee kehittää muuttuvia olosuhteita vastaaviksi nopeutta, joustavuutta ja yhteistoimintakykyä parantamalla.
Suomi katsoo, että perustuslailliseen sopimukseen sisältyvä avunantovelvoite vahvistaa merkittävästi unionin keskinäistä yhteisvastuuta.
Suomi tukee unionin itsenäistä kriisinhallintakykyä ja sen vahvistamista.
EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen on tärkeä perusta sen rakentumiselle ja käyttämiselle."
Mistä EU:n turvatakuut tulevat? NATO:sta. Suomi on vähän, kuin ay-aktiivien haukkuma YTK:n (Loimaan liiton) jäsen, saa ansisidonnaisen turvatakuun ja muut NATO-edut (lähes) ilmaiseksi - onko se suomen ulkopoliittinen linja? Ja milloin tuo linja on muuttunut - sotakorvauksetkin maksettiin omasta selkänahasta, vaikka ulkopuolista apua olisi ollut tarjolla.
s. 80
..."Suomen kannalta EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen ja toimivuus on tärkeää.
Tässä tarkoituksessa edistetään yhteistyötä
sotilaallisen yhteensopivuuden, joukkosuunnittelun ja voimavarojen kehittämiseksi
ja osallistutaan aiempaa laajemmin harjoitustoimintaan. Suomalaisen siviilitai
sotilashenkilöstön lähettäminen Suomen kannalta keskeisiin Naton päämajaja esikuntatehtäviin sekä koulutukseen ovat tärkeitä yhteistyön kehittämisaloja.
Siviilivalmiussektorin yhteistyö ja muu yhteistyö yhteiskuntien suojelemiseksi kriisitilanteissa sekä terrorismin torjumiseksi on Suomen kannalta kehittyvä yhteistyöala. Suomi osallistuu samalla siirtymävaiheessa olevien rauhankumppanimaiden
tukemiseen.
Suomi seuraa jatkuvasti Naton muutoksen suuntaa, toimintakyvyn kehitystä ja järjestön kansainvälistä merkitystä. LIITTOKUNNAN JÄSENYYDEN HAKEMINEN SÄILYY SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKAN MAHDOLLISUUTENA jatkossakin."
NATO-ovi on siis auki enemmän, kuin kengänkärjen verran. Taitaa olla koko kroppa oven välissä. Miksi NATO:sta ei siis saisi puhua, jos punamulta-hallituskin on tullut siihen tulokseen, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen strategian selkäranka voi tulevaisuudessa täysimääräisesti olla tuettu NATO:on?
s. 83
"Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionin terrorismin vastaisen toiminnan tehostamiseksi.
Suomi valmistautuu EU:n perustuslaillisen sopimuksen yhteisvastuulausekkeen toimeenpanotapojen suunnitteluun unionissa ja kansallisesti."
Tuon yhteisvastuulausekkeen takaa loppujenlopuksi NATO. 94% terrorismin vastaiseen toimintaan tarkoitetuista joukoista on NATO-maissa - joko niiden puolustus- tai poliisijoukoissa.
s. 86
"Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella."
Onko pienenevien ikäluokkien tuomat haasteet otettu huomioon laskelmissa?
s. 99 Ajankohtaista asiaa - jo 12 alueloukkausta vuoden sisällä
"Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus
Poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella painostuksella tarkoitetaan toimintaa, jolla toinen valtio tai muu toimija pyrkii vaikuttamaan Suomen valtiolliseen päätöksentekoon.
Sotilaalliseen painostukseen voi liittyä ALUELOUKKAUKSIA, aseellisia välikohtauksia,
maa-, meri-, lento- ja tietoliikenteen häirintää sekä informaatio-operaatioita, joilla pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten maanpuolustustahtoon, yhteiskunnan toimintaan tai heikentämään kykyä maan puolustukseen.
Painostusta voidaan tehostaa myös epäsymmetrisin sodankäynnin keinoin. Painostustilanne edellyttää puolustusvoimilta kykyä säädellä valmiutta joustavasti ja ennakoivasti. Perustamalla tarvittavat joukot ja suojaamalla elintärkeät toiminnot osoitetaan puolustuskykyä ja nostetaan kynnystä käyttää sotilaallista voimaa Suomea vastaan."
Mitä Venäjä siis Suomelta haluaa? Estää NATO-jäsenyyden? Vaikuttaa presidentinvaaleihin? Miksi?
Vai suunnitteleeko Venäjä Suomen valtaamista? Sehän on ainoa vaihtoehto, jos kyse ei ole poliittisesta painostuksesta. Eikö Suomella ole oikeus vetää omiin sisäisiin asioihin puuttumisesta selkeät johtopäätökset? Tämän hetkinen ulkopoliittinen johto ei siihen taida pystyä - kyse on pääministerin mukaan ikävästä yksittäistapauksesta ja presidentti - kas kummaa - EI KOMMENTOI.
s. 117, puolustusmateriaalien vaatimuksista:
"Kansainvälisten standardien ja yhteisten menettelytapojen noudattaminen sekä pitäytyminen eurooppalaisissa tai Naton vaatimuksissa ja
niiden todentamisessa luo yhteensopivuutta, säästöjä voimavaroissa ja antaa todelliset edellytykset yhteistyölle kaikissa valmiustiloissa."
Lue: materiaalin on oltava NATO-yhteensopivaa. NATO:n jäsenenä saiaimme vielä NATO-alennuksen.
---
Eli meillä on käytännössä vaihtoehtoina joko NATO-jäsenyys tai tämä nykyinen virallinen linja; itsenäinen puolustus. Jokainen voi mielessään miettiä, kumpi on kokonaiskansantaloudellisesti, moraalisesti ja puolustusstrategisesti parempi vaihtoehto. Yhdet seikat saattavat puoltaa toista näkökantaa, toiset toista.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.