Vain Nimi Paperilla HS 7.8

Nina Honkasen artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2005 sai taas tunteet nousemaan pintaan, ei kylläkään siksi että olisin joutunut maksamaan 20 vuotta antaamiani takauksia, vaan siksi että todistin lapsen näkökulmasta mitä perheen konkurssi ja 10 vuoden oikeudenkäynti ja läheisien välirikko tuo tullessaan.

Eri tahojen syyttäminen on tavallaan aika turhaa, ja ihmisten olisi pitänyt ottaa selvää mitä takaukset tarkoittavat, yritysten olisi pitänyt edes ennakoida valuutta- ja korkoriskiä, ekonomistien olisi pitänyt tietää mitä tuleman pitää jo kun valuuttamarkkinoita alettiin purkaa(liian myöhään), pankinjohtajien ei olisi pitänyt antaa niitä lainoja eikä lainoja olisi pitänyt siinä tilanteessa edes ottaa.

Kumpi on vastuussa: se joka allekirjoittaa takauksen ilman varoja tahi ymmärrystä, vai se joka ei niitä tarkistanut? Syyllistyivätkö pankinjohtajat kavallukseen sillä etteivät tarkastaneet tietoja, tahallaan vääristivät totuutta takaajille ja syytivät rahaa katteettomille yrityksille, ovatko laman takaajat oikeasti vastuussa tai edes yrittäjät, koska heidän ei olisi pitänyt edes saada niitä lainoja.

Mikä on pankin riski/vastuu antaessa lainaa ja mikä on pankinjohtajan vastuu vähätellessä lainan riskejä?

Kipeä paikka kymmenille tuhansille yrittäjille ja sitä kautta jopa sadoille tuhansille ihmisille, kaikki lainojen takia mitä ei olisi pitänyt myöntää.

Mihin pankkien lainatus politiikka on nyt menossa? Alhainen korkotaso eikä asuntojen hintataso ole itseisarvo johon kannattaisi luottaa. Rakentamisen kiihtyessä asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat ja hinnat laskevat jos samaan aikaan korkotaso nousee niin Suomessa tulee uusi tulonsiirto köyhiltä varakkaille(korkotaso nousee jos keskieuroopantalous alkaa kasvaa samalla yrityksillä menee Suomessa hyvin mutta yksityisillä tulee vaikeuksia maksaa lainoja ja asuntojen arvo/hinta pienenee. Muutoinhan nettotulomme tulisi kasvaa vastaavassa suhteessa korkotason nousuun nähden).
172112
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

"Rakentamisen kiihtyessä asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat ja hinnat laskevat jos samaan aikaan korkotaso nousee niin Suomessa tulee uusi tulonsiirto köyhiltä varakkaille(korkotaso nousee jos keskieuroopantalous alkaa kasvaa samalla yrityksillä menee Suomessa hyvin mutta yksityisillä tulee vaikeuksia maksaa lainoja ja asuntojen arvo/hinta pienenee."

Älä kirjuuttele tälläisiä. Henkilöt jotka ovat hyvässä uskossa jo ostaneet EIVÄT halua lukea tästä.

Äänestä
  • Mites eikö ostajilla ole oikeus tietää eri riskejä?

    Lainaa vaan sattuu mielestäni saamaan nyt liian helposti mikä nostaa asuntokuplaa, sitä pitää hillitä kaikilla mahdollisilla tavoilla, muuten tullaan alas vaan kovempaa. Vielä ei ole selvää että asuntojen hinnat tulisivat alas mutta jos tämä kehitys jatkuu pitkään niin jossain välissä tullaan alas ja mietin vaan velallisen asemaa jos velkaa onkin yhtäkkiä enemmän kuin asunnon arvo on.

    tuskin 3-5 vuoden päästä saa yhtä edullista korkoa

    Äänestä

  • HS7.8 kirjoitti:

    Mites eikö ostajilla ole oikeus tietää eri riskejä?

    Lainaa vaan sattuu mielestäni saamaan nyt liian helposti mikä nostaa asuntokuplaa, sitä pitää hillitä kaikilla mahdollisilla tavoilla, muuten tullaan alas vaan kovempaa. Vielä ei ole selvää että asuntojen hinnat tulisivat alas mutta jos tämä kehitys jatkuu pitkään niin jossain välissä tullaan alas ja mietin vaan velallisen asemaa jos velkaa onkin yhtäkkiä enemmän kuin asunnon arvo on.

    tuskin 3-5 vuoden päästä saa yhtä edullista korkoa

    > Mites eikö ostajilla ole oikeus tietää eri riskejä?

    Kyllä. Ennen lainan nostoa.

    Johan täällä huomaa jokainen että jengi oikeesti nostaa lainoja eikä ymmärrä mihin on ryhtynyt.

    Äänestä

Artikkelissa Honkanen toteaa mm. seuraavaa: “Tietysti ymmärrän, että takaajan pitää tajuta vastuunsa. Täytyy kuitenkin olla aika kusipäinen ja luonnehäiriöinen ihminen, jos ei takaa lainaa omille vanhemmilleen heidän sitä pyytäessään - varsinkin, kun pankinjohtaja vakuuttaa sinulle, että kyseessä on pelkkä muodollisuus.”

Olen eri mieltä. Itse suostuisin antamaan omavelkaisen takaussitoumuksen vain oman lapseni lainasta. Kusipäiseksi ja luonnehäiriöiseksi tuntisin itseni lähinnä pyytäessäni sitä häneltä omien lainojeni vakuudeksi.

Äänestä
  • Koiviston oikeuspoliittinen velkaloukkusysteemi ei välittänyt perhesuhteiden hajoamisesta kunniallisten ihmisten yrittäessä epätoivoisinkin keinoin säästyä tuolloin erittäin häpeälliseksi koetulta julkiselta pakkohuutokauppamenettelyltä ja elinikäiseltä 18 prosentin viivästyskorkoloukulta. Porvoon velkaperhe on viimeisiä tähän asti tunnettuja tapauksia, jossa häpeä on lienee ollut yksi motiivi perheen surmaamiseen ainakin ulosottoon lähetetyn viimeisen faksin perusteella näin päättelen. Koska kyseessä on jälleen kerran salaiseksi julistettu asia kuten maassamme velkojien suojelussa on tapana, voidaan tällaista vain arvailla. Sosialisteille ei perhearvot ole koskaan olleet tärkeitä, joten Koivistoa ei häirinnyt perheiden kohtalo vuonna 1992 koollekutsumansa oikeuspoliittisen seminaarin seurauksena. Jo sana oikeuspoliittinen todistaa, että oikeus politisoitiin, mikä on perustuslakimme vastaista. Kusipää löytyy muualta kuin velallisista ja takaajiksi joutuneista lapsista tai muista läheisistä. Päätelkää itse.

    Äänestä

  • Takaussitoumus on "sopimus riskin jaosta". Valitettavan usein sopimuskumppanit eivät ole tasavertaisia (kuka on lukenut ja ymmärtänyt vakuutusehtojen pienellä präntätyn vakuutussopimusta tehdessään?).

    Velkoja antaa rahaa velalliselle (jonka siis olettaa maksavan velkansa). Jos rahoittaja tuntee olonsa epävarmaksi hän edellyttää vakuuksia - joihin myös takaus luokitellaan.

    Vakuuden antaja - takaaja - miettii(kö?) tahollaan, pystyykö velallinen hoitamaan velvoitteensa, vai joutuuko hän mahdollisesti takauksensa perusteella maksumieheksi.

    Tilanteessa, jossa velkoja ei saa täyttä suoritusta velalliselta ja/tai takaajalta, joutuu velkoja kantamaan rahoitusriskin = tulee luottotappio. Jos takaaja joutuu maksamaan takauksensa perusteella, eikä saa velalliselta rahojaan (takaajalla on aina oikeus periä maksamaansa osaa velalliselta) tulee myös hänelle luottotappio. Valitettavan usein vain tilanne on se, että takaajan taloudelliset resurssit ovat pienemmät kuin rahoittajan (pankki, rahoitusyhtiö, postimyyntiliike, muu luottoa antava).

    Tämä on juuri asia, josta herättelin keskustelua Lainat ja velka ryhmässä otsikolla Takaajaksi. Nimimerkki "erimieltä" tässä keskustelussa on mielestäni täysin oikeassa, joskin ehkä hieman provosoivasti. Hän siteeraa artikkelia (toivottavasti oikein), josta selviää, että takausvastuuseen pyysivät vanhemmat, ei pankki.

    Hesarin juttu - kuten yleensä lehtijutut - kertovat yhden näkökulman asiaan. Uskon, että muitakin näkökulmia on (vanhempien, heidän yrityksensä, pankin) ja ne jäävät ainakin toistaiseksi vain arveluidemme varaan.

    Äänestä

Suomalaisten olemattomasta oikeudentunnosta kertoo yhä edelleehn sekin, että välittömästi kun nuori täyttää 18 vuottaa alkaa postiluukusta sadella pankkien asunto- ym. muita luottotarjouksia. Vain nimi paperiin ja täysin valmistautumaton nuori on samassa jamassa kuin vanhempansa. Homma jatkuu muodossa tai toisessa sukupolvelta toiselle. Varoittakaa ihmiset nuorianne siitä, että pankki voittaa oikeudessa aina (muutosta Koiviston konklaavin ohjeistukseen ei ole tullut). Kouluissa on välittömästi aloitettava valistus 18 ikävuotta lähestyville nuorille pankkien tarjoamaa "Vain nimi paperiin tai raksi ruutuun" -kampanjoinnin vaaroista ja valtion on jaettava kaikille nuorille vastapaperi nuorille pankkien kampanjoinnista kieltäytymiseksi.

Äänestä

antolainauksessa tehtiin todella pahoja virheitä juuri tuolloin 80-luvun jälkipuoliskolla, todellakaan ei ole tarkoitus pankkeja puolustella. Mutta, millainen vanhempi haluaa satojentuhansien markkojen luottojen takaajaksi oman juuri 18 vuotta täyttäneen lapsensa?????

Äänestä
  • Kysymys kuuluu: millainen pankki haluaa ja kelpuuttaa satojentuhansien markkojen luottojen takaajaksi juuri 18 vuotta täyttäneen tytön. Vastaus: Roistopankki.

    Ammattitilintarkastajaltakin menee firman taloudellisen tilanteen kartoittamiseen usein kauemmin kuin tuo kymmenen päivää, jossa ajassa pankki oletti juuri 18 vuotta täyttäneen tytön selvittäneen takaamansa juridisen henkilön maksukyvyn.

    Pankki oli joko todella tyhmä tai petollinen.

    Äänestä

  • loogikko kirjoitti:

    Kysymys kuuluu: millainen pankki haluaa ja kelpuuttaa satojentuhansien markkojen luottojen takaajaksi juuri 18 vuotta täyttäneen tytön. Vastaus: Roistopankki.

    Ammattitilintarkastajaltakin menee firman taloudellisen tilanteen kartoittamiseen usein kauemmin kuin tuo kymmenen päivää, jossa ajassa pankki oletti juuri 18 vuotta täyttäneen tytön selvittäneen takaamansa juridisen henkilön maksukyvyn.

    Pankki oli joko todella tyhmä tai petollinen.

    Mikä pankki tässä oli kyseessä ja missä kaupungissa? En lukenut sunnuntain hesaria. Ilmeisesti joku paikallisosuuspankki? Mikä oli tarkka vuosi?

    Äänestä

  • En lukenut kirjoitti:

    Mikä pankki tässä oli kyseessä ja missä kaupungissa? En lukenut sunnuntain hesaria. Ilmeisesti joku paikallisosuuspankki? Mikä oli tarkka vuosi?

    Ne Honkasen takaamat lainat on otettu vuonna 1986. Paikallisosuuspankkiryhmä erosi "oransseista osuuspankeista" vuonna 1997. You do the math.

    Äänestä

  • Avomieheni vanhemmat ottivat silloin juuri 18 vuotta täyttäneen mieheni nimiin muutaman sadantuhannen markan velat ja ostivat talon. Eiväthän he voineet vuokralle muuttaa... Ensin olivat pelanneet ison maatilansa pakkohuutokauppakuntoon kun piti näytellä isoa ja rikasta. Minun varoihini eivät nuo hyväksikäyttäjät käsiksi pääse; talo, jossa asumme on vain ja ainoastaan minun sekä muu kiinteä omaisuus. Itse olen pienistä tuloistani säästänyt, joten takaajia en ole asuntooni ym. koskaan tarvinnut. Miehelleni olen päähän terottanut, ettei mene vetämään nimiään yhteenkään lainapaperiin jos velka ylittää verotusarvon. Mieheni vanhempien viimeisin ostos oli muuten melkein uusi henkilöauto!!! Poika veti kiltisti taas puumerkknsä paperiin. En voi ymmärtää!!! Omilla vanhemmillani kun ei velkaa ole ollut kymmeniin vuosiin ja omaisuuttakin on kertynyt ihan mukavasti.

    Äänestä

  • En lukenut kirjoitti:

    Mikä pankki tässä oli kyseessä ja missä kaupungissa? En lukenut sunnuntain hesaria. Ilmeisesti joku paikallisosuuspankki? Mikä oli tarkka vuosi?

    Roistopankkeja oli useita, tässä linkki

    http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/pankkituki.htm

    Näiden perilliset rahoitussektorilla jatkavat edelleen lamapankkien viitoittamalla tiellä uhrejen nylkemistä.

    Äänestä

  • loogikko kirjoitti:

    Roistopankkeja oli useita, tässä linkki

    http://www.saunalahti.fi/~kait/lasy/pankkituki.htm

    Näiden perilliset rahoitussektorilla jatkavat edelleen lamapankkien viitoittamalla tiellä uhrejen nylkemistä.

    Huomautan vielä, että sen paremmin velalliset kuin takaajatkaan eivät voineet varautua siihen, että pankit saivat yllättäin oikeuden yksipuoliseen koronnostoon ja käyttivät oikeuttaan myös (epäillään, että Koivisto konklaavin oikeuspoliittisen seminaarin seurauksena). Näin on ihan samantekevää oliko takaaja kartoittanut velallisen maksukyvyn vai ei, koska koronnosto muutti velallisen maksukykyä negatiiviseen suuntaan, ilman että sen paremmin velallinen kuin takaajakaan voi siihen vaikuttaa. Tuohon astihan pankin kanssa asioineet ihmiset olivat kuvitelleet eläneensä perustuslakia kunnioittavassa oikeusvaltiossa.

    Äänestä

No voihan sitä aina vetää itsensä köyteen minkä esim. itse tekisin ennemmin kuin makselisin seuraavat 20 vuotta jotain *itun lainaa.

Äänestä
  • Arviolta 14.500 tekikin itsarin. Kaipa tietyt tahot toivoivatkin, että kaikki lamapankin uhrit olis tavalla tai toisella saatu lopullisesti pois kuvioista, jottei totuus koskaan tulisi ilmi. Toisin kävi, nyt kun siitä viimein tuli lehtijuttua.

    Äänestä

ja sitten tälläkin palstalla vähän yli parikymppiset inisevät, että "miksei pankki anna 200.000,00 euroa lainaa 200.000,00 euron hintaisen talon hankkimiseen kun meillon molemmilla hyvät pätkätyöt eikä yhtään rahaa säästettynä eikä lisävakuuksia". Olisivat tyytyväisiä, kun pankit (ehkä) aavistuksen verran viisastuneina eivät syydä rahaa ulos samalla tavalla kuin männävuosina. Suuresta lamasta ei ole kuin viitisentoista vuotta aikaa! Milläs maksellaan kahdensadan tonnin lainaa, jos molemmilta tai vaikka vain toiselta puolisolta menee työpaikka alta ja talosta saadaankin pakkohuutokaupassa vain puolet siitä, mitä se alunperin maksoi. JUURI tällaisia tapauksia on pilvin pimein 90-luvun alusta! Ettekö te ihmiset muista niitä aikoja, leipäjonoja tms??

Äänestä

Kommentoi aloitusta


HS8.1.8.2005 kirjoitti:

Nina Honkasen artikkeli Helsingin Sanomissa 7.8.2005 sai taas tunteet nousemaan pintaan, ei kylläkään siksi että olisin joutunut maksamaan 20 vuotta antaamiani takauksia, vaan siksi että todistin lapsen näkökulmasta mitä perheen konkurssi ja 10 vuoden oikeudenkäynti ja läheisien välirikko tuo tullessaan.

Eri tahojen syyttäminen on tavallaan aika turhaa, ja ihmisten olisi pitänyt ottaa selvää mitä takaukset tarkoittavat, yritysten olisi pitänyt edes ennakoida valuutta- ja korkoriskiä, ekonomistien olisi pitänyt tietää mitä tuleman pitää jo kun valuuttamarkkinoita alettiin purkaa(liian myöhään), pankinjohtajien ei olisi pitänyt antaa niitä lainoja eikä lainoja olisi pitänyt siinä tilanteessa edes ottaa.

Kumpi on vastuussa: se joka allekirjoittaa takauksen ilman varoja tahi ymmärrystä, vai se joka ei niitä tarkistanut? Syyllistyivätkö pankinjohtajat kavallukseen sillä etteivät tarkastaneet tietoja, tahallaan vääristivät totuutta takaajille ja syytivät rahaa katteettomille yrityksille, ovatko laman takaajat oikeasti vastuussa tai edes yrittäjät, koska heidän ei olisi pitänyt edes saada niitä lainoja.

Mikä on pankin riski/vastuu antaessa lainaa ja mikä on pankinjohtajan vastuu vähätellessä lainan riskejä?

Kipeä paikka kymmenille tuhansille yrittäjille ja sitä kautta jopa sadoille tuhansille ihmisille, kaikki lainojen takia mitä ei olisi pitänyt myöntää.

Mihin pankkien lainatus politiikka on nyt menossa? Alhainen korkotaso eikä asuntojen hintataso ole itseisarvo johon kannattaisi luottaa. Rakentamisen kiihtyessä asuntojen kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat ja hinnat laskevat jos samaan aikaan korkotaso nousee niin Suomessa tulee uusi tulonsiirto köyhiltä varakkaille(korkotaso nousee jos keskieuroopantalous alkaa kasvaa samalla yrityksillä menee Suomessa hyvin mutta yksityisillä tulee vaikeuksia maksaa lainoja ja asuntojen arvo/hinta pienenee. Muutoinhan nettotulomme tulisi kasvaa vastaavassa suhteessa korkotason nousuun nähden).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu