Terve!
Kiinnostavia kysymyksiä eräästä lajien evoluutiota muokkaavasta asiasta eli lajien välisestä kilpailusta (kaipa sekin lajeja muokkaa?)
1. Mitkä asiat evoluutioekologiassa määrittävät sen, mikä eläinlaji ns. voittaa kilpailun samoista resursseista tai ekolokerosta ?
2. Minkälaiset asiat tekevät lajista "voittamattomamman" kilpailussa samasta resurssista?
3. Onko kyseessä jotkin lajin ominaisuudet?
4. Kelpoisuus? Mitä kelpoisempi sen enemmän voittavampi?
5. Onko koolla väliä ?
6. Onko perää väitteellä että voittaja on se joka selviytyy vähimmällä ravinnolla?
7. Onko voittaja se, joka saa eniten jälkeläisiä, jotka syövät yhä enemmän jolloin muille lajeille jää vähemmän => saavat vähemmän jälkeläisiä ?
8. Hyviä linkkejä asiasta ?
9. Muita huomioita kuten onko kilpailu epäsuoraa vai suoraa? Sehän ei taida olla suoranaista kamppailua.
Kiitos.
Kiinnostavia kysymyksiä eräästä lajien evoluutiota muokkaavasta asiasta eli lajien välisestä kilpailusta (kaipa sekin lajeja muokkaa?)
1. Mitkä asiat evoluutioekologiassa määrittävät sen, mikä eläinlaji ns. voittaa kilpailun samoista resursseista tai ekolokerosta ?
2. Minkälaiset asiat tekevät lajista "voittamattomamman" kilpailussa samasta resurssista?
3. Onko kyseessä jotkin lajin ominaisuudet?
4. Kelpoisuus? Mitä kelpoisempi sen enemmän voittavampi?
5. Onko koolla väliä ?
6. Onko perää väitteellä että voittaja on se joka selviytyy vähimmällä ravinnolla?
7. Onko voittaja se, joka saa eniten jälkeläisiä, jotka syövät yhä enemmän jolloin muille lajeille jää vähemmän => saavat vähemmän jälkeläisiä ?
8. Hyviä linkkejä asiasta ?
9. Muita huomioita kuten onko kilpailu epäsuoraa vai suoraa? Sehän ei taida olla suoranaista kamppailua.
Kiitos.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"1. Mitkä asiat evoluutioekologiassa määrittävät sen, mikä eläinlaji ns. voittaa kilpailun samoista resursseista tai ekolokerosta ?"
Tätä ekologia juurikin tutkii, ja koska kyseessä on kokonainen tieteenala, niin ymmärtänet että pariin riviin ei saada puristettua eri tyyppien statseja. Lainaa kirjastosta vaikka "puhelinluettelo" Ekologia (Hanski, Lindström ym.).
"2. Minkälaiset asiat tekevät lajista "voittamattomamman" kilpailussa samasta resurssista?"
Resurssin tehokkaampi hyödyntäminen ja resurssin hyödyntämisen estäminen (esim. jäkälät erittävät aineita, jotka haittaavat puiden kasvua).
"9. Muita huomioita kuten onko kilpailu epäsuoraa vai suoraa? Sehän ei taida olla suoranaista kamppailua."
Ei tavallisesti. Kamppailut liittyvät yleensä reviiri- ja lisääntymiskäyttäytymiseen.
Etkö ole katsonut Serengetin kansallispuistosta tehtyjä dokumentteja?
Jos olet niin ymmärrät miten sellainen egologinen ympäristö (lokero) toimii.
Ymmärrät myös että esim. kirahvi on ainoa eläin joka suipulaisen turpansa avulla syö piikkisistä puista lehtiä yläoksistosta, pienempien antilooppilajien tyytyessä puun alempiin oksiin.
On myös antilooppeja jotka syövät ainoastaan heinäkasveja, elefanttit taiteilevat vähän puissa ja ruohossa.
Kirahvin ei tarvitse kilpailla kenenkään kanssa sillä sillä on pitkä kaula.
Antiloopit ja gasellit seisovat takajaloillaan ja kurkottelevat pituutensa mukaan syömisensä osaksi samoista puista kuin kirahvikin, osa eri lajin puista ja osa lajeista laiduntaa ja syö erilaisia ruohovartisia kasveja ja nekään eivät syö summittaisesti periaatteella "heinä kuin heinä".
Leijonilla ja gebardeilla ja muilla pedoilla on oma lokeronsa ja ne keskittyvät niille sopivan kokoisiin ja "helppoihin" mutta kuitenkin riittävästi energiaa sisältäviin saaliseläimiin.
Ruohotasanko harvahkoine puineen tarjoaa lokeron tuhansille lajeille jotka ovat täysin mutta monimutkaisen kompleksisesti sympioosissa keskenään ja ovat riippuvaisia toisistaan, jossa mikään laji ei ehkä selviä ilman kaikkia muita lokerossa eläviä lajeja.
Kysymyksesi on vähän mieletön ja vailla logiikkaa...sorry vaan.
Jos logiikkani on hukassa, niin siksi juuri kysyn, jotta löydän logiikan ilmiön takaa. Kirahvi ym. esimerkkisi kuvaa mielestäni tilannetta jossa kilpailu on jo käyty ja voittaja "poimii hedelmät". Hävinneet ovat yksinkertaisesti lakanneet olemasta tai vaihtaneet lokeroa jolloin kutakin lokeroa tosiaan käyttää vain yksi laji.
Silti ekologiassa puhutaan ´syrjäyttävän kilpailun periaatteesta´ jonka mukaan jos kaksi tai useampi laji käyttää samaa ekologista lokeroa, niin siitä seuraa kilpailu jonka seurauksena lokeroa "asuttaa" myöhemmin vain yksi laji. Yritän vain selvittää millä perusteella ko. laji voittaa ne muut lajit.
Tavallaan kirahvienkin joukossa oli kilpailua, jossa voittajana selviytyivät ne, joilla oli pidemmät kaulat. Yhtä lailla on varmaankin ominaisuuksia jotka määrittävät "voittajan" lajien välisessä kilpailussa.
Korjatkaa jos olen hakoteillä :)
Lohi ja taimen hyödyntävät samaa lokeroa, vaeltavat mereen ja kilpailevat samoista resursseista.
Kuitenkin löytyy pieni ero niiden lisääntymiskäyttäytymisestä, taimen nousee kutemaan n. 3-4 kuukautta aikaisemmin kuin lohi joka nousee vasta syyskesällä.
Taimen kutee matalampaan veteen ja usein se vielä pyrkii saman joen samaan sivuhaaraan mistä se aikoinaan lähti vaellukselle, kun taas lohi kutee syvempään ja pääsääntöisesti suosii voimakkaampaa ja leveämpää virtaa. Toki sekin on kotijoelleen uskollinen.
Tällä tavoin ne ovat ikäänkuin järjestäneet poikastensa ruokailun portaittaisesti ja vähän eri osiin jokea ts. luonnonvalinta on suosinut tätä pientä järjestelyä ja toisaalta karsinut päällekkäistä kutemista ja poikastuotantoa.
Lisäksi lohella ja taimenella on voimakas tendenssi suosia vain omaa lajia olevia partnereita.
Ainakin tämän esimerkin mukaan molemmille lajeille on "tilaus".
Linkissä on kuva lohen ja taimenen hybridistä eli lajit ovat risteytyneet.
Suurimmaksi syylliseksi todetaan ihmisen toiminta, voimalaitos- ja säännöstelypatojen aiheuttamat esteet kalan luonnollisille reiteille ja täten päällekkäiskuteminen on ollut runsaampaa kuin jos joki olisi ollut luonnontilassa.
Näiden hybridien osallistuminen kututapahtumaan saattaa aiheuttaa suuren alijäämän poikastuotannossa koska hybridit ovat pääsääntöisesti hedelmättömiä.
Näitä hybridejä on ollut aina mutta niiden vähyydestä johtuen vaikutus poikastuotantoon ja lisääntymiseen on ollut häviävän pieni.
Toisin on nykyään, hybridejä saattaa olla joissain joissa (Mörrum, Dalälven ja Emån) jopa 30% poikasista tiettyinä vuosina ja tämän todetaan olevan jo todellinen uhka luonnovaraisille lohi- ja taimenkannoille.
Poikastuotantoa ja lisääntymistä ovat häirinneet voimakkaasti myös viimevuosien toistuvat kesästä aina joulukuulle ajoittuneet "ylimääräiset" tulvat, jotka ovat muuttaneet vedenpinnan luonnollista korkeutta ja vielä sadevesien happamuus haittaa mätimunien säilymistä ja kehittyttymistä poikasiksi.
Häiriöistä huolimatta voidaan todeta että molemmille lajeille on oma lokero kutu- ja poikasvaiheessa, mutta aikuisiän lokero ja resurssit ovat samat.
Myös voidaan todeta että lajien välistä kamppailua käydään huomaamattomasti kaikenaikaa ja ne pienet geneettiset erot joita mahdollisesti muodostuu "astuvat täyteen voimaan" vasta kun olosuhteet muuttuvat oleellisesti ts. luonto kaikkine vitsauksineen tekee karsintaa ja toisaalta suosii joitain muutoksia.
linkki:
http://www-umea.slu.se/fisk/sve/information/hybrid.htm
Onhan tässä taas kreaateille myös välimuotoa todisteeksi..
Moi !
Kirahvi lienee esimerkki eliöstä joka on alkanut hyödyntää "tyhjää" lokeroa. Mikään laji ei ole aikaisemmin (ehkä?) käyttänyt ylempänä olevia lehtiä hyväkseen.
Useinhan kilpailu käydään saman lajin yksilöiden välillä. Tämä näkyy erityisen hyvin kilpailuna siitä kuka saa geeninsä seuraavaan sukupolveen.
Lajien välinen kilpailu on usein näkymättömämpää. Ai niin, muista nyös että luonnonvalinta karsii heikoimmat pois, se ei suinkaan suosi voimakkainta. Näillä on iso ero.
--
Ekosysteemin sisäinen evoluutio nimenomaan karsii kilpailua lokeroista, ei suosi sitä. Uudet lajiutumiset jakavat vanhaa lokeroa kahtia tai haarautuvat käyttämättömiin lokeroihin, niin että lajit eivät kilpaile keskenään. Käytännössä tämä johtaa siihen paljonpuhuttuun biodiversiteettiin. Todellista kilpailua lokeroista syntyy, kun uusi laji toistesta ekosysteemistä tunkeutuu uuteen ekosysteemiin, esimerkiksi mannerten yhdistyessä. Hyvä esihistoriallinen esimerkki oli Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhdistyminen maakannaksella, joka johti useimpien endeemisten lajien tuhoon Etelä-Amerikassa. Historiallisena esimerkkinä taas toimivat esimerkiksi ihmisen Australiaan siirtämät petoeläimet.
Ekosysteemin sisäiset kilpailutilanteet ovat yleensä kilpavarustelua saaliin ja saalistettavan, tai kasvissyöjän ja kasvin välillä. Näissä tilanteissa ravintoeliö pyrkii välttämään syödyksi tulemista, ja eliötä ravinnokseen käyttävä taas kehittämään tapoja kiertää nämä välttelytavat.
Ekosysteemin sisäiset kilpailutilanteet ovat yleensä kilpavarustelua saalistajan ja saalistettavan, tai kasvissyöjän ja kasvin välillä.
"Ekosysteemin sisäinen evoluutio nimenomaan karsii kilpailua lokeroista, ei suosi sitä."
Kyllä. Tosin käsite ´sisäinen evoluutio´ on vähän hämärä - mutta aivan totta, kilpailua ei sinänsä suosita vaan pikemminkin pyritään välttämään sitä juurikin erikoistumalla (=hankkimalla eri ekolokero eri sopeutumien avulla)
"Uudet lajiutumiset jakavat vanhaa lokeroa kahtia tai haarautuvat käyttämättömiin lokeroihin, niin että lajit eivät kilpaile keskenään."
Kun lokero A jakautuu kahtia. Onko tuloksena A ja A vai esimerkiksi A1 ja A2 (jotain alalokeroita)
"Käytännössä tämä johtaa siihen paljonpuhuttuun biodiversiteettiin. Todellista kilpailua lokeroista syntyy, kun uusi laji toistesta ekosysteemistä tunkeutuu uuteen ekosysteemiin, esimerkiksi mannerten yhdistyessä. Hyvä esihistoriallinen esimerkki oli Pohjois- ja Etelä-Amerikan yhdistyminen maakannaksella, joka johti useimpien endeemisten lajien tuhoon Etelä-Amerikassa. Historiallisena esimerkkinä taas toimivat esimerkiksi ihmisen Australiaan siirtämät petoeläimet."
Aivan totta. Eikö alkuperäislajien pitäisi olla ns. automaattisesti voittajia tässä "kilpailussa" koska ne ovat enemmän sopeutuneita juuri siihen lokeroon, joka alueella on koko ajan ollut? Oikeastaan ihmeellistä että tulokaslaji voi voittaa ? Miten tämä on ymmärrettävissä.
Mikä kilpailun voittajan ratkaisee ?
"Ekosysteemin sisäiset kilpailutilanteet ovat yleensä kilpavarustelua saaliin ja saalistettavan, tai kasvissyöjän ja kasvin välillä. Näissä tilanteissa ravintoeliö pyrkii välttämään syödyksi tulemista, ja eliötä ravinnokseen käyttävä taas kehittämään tapoja kiertää nämä välttelytavat."
Toki, mutta luulen ettei pelkästään kilpavarustelu kasvin ja kasvinsyöjän välillä voi ratkaista "paremmuutta" vaan myös elimelliset/anatomiset/morfologiset sopeutumat juuri kyseiseen ravintoon (?)
Mielenkiintoinen pointti kyllä tuo kilpavarustelu kasvin ja syöjän välillä.
Voiko kelpoisuutta käyttää mittarina "voittajan" ennustamiseen ? Täysin sattumaakaan se ei voi olla.
Vai onko tilanne niin, että kilpailua ei käydä vaan toinen laji aina vaihtaa lokeroa (erikoistuu toiseen ruokaan) - vai onko luonnossa tapahtunut sukupuuttoja lajien välisen kilpailun myötä ?