Shintolaisuutta Suomessa?

näyttää olevan paljon sellaista, minkä tunnistin, kun luin shintosta, eli en ole sitä tietoisesti "omimassa".

Keikoku kirjoitti:

näyttää olevan paljon sellaista, minkä tunnistin, kun luin shintosta, eli en ole sitä tietoisesti "omimassa".

Sanonpa ensin ettei tämä viesti ole tarkoitettu vittuiluksi. Lähettämäsi viestit vain avaavat tiettyjä uskontoihin ja kulttuureihin kytkeytyviä keskeisiä asioita, joita haluaisin seuraavaksi käsitellä hieman toisenlaisesta näkökulmasta.

Nyt ei olekaan kyse siitä, huomaako jossakin uskonnossa "paljon omaa": uskontona shinto toimii japanilaisille tai vähintään siinä kulttuurissa syntyneille. Vaikka uskonkäsityksissä on samoja piirteitä kuin esim. shintossa, tämä ei silti tee sinusta shintolaista. Jos shinton kaltaista uskontoa etsit, miksi mennä merta edemmäs kalaan? Tietynlainen shinton vastine on esim. pohjoismainen Ásatru sekä monet eurooppalaiset muinaisuskonnot, joiden uudelleenilmentymiä on olemassa.

Eräs amerikanintiaani kertoi, että monet heidän kulttuurinsa ja uskonnollisten perinteidensä vaalijat ovat kypsyneet siihen, kuinka valkoiset haluavat "tulla mukaan" (wanna-be-indians)ja omaksua heidän kulttuuristaan mm. shamanismia ym. olennaisesti pyhää. Intiaanien mielestä tämä on omituista, sillä heitä ihmetyttää, mikseivät esim. eurooppalaisten omat esikristilliset traditiot ja uskonnot kelpaa, vaan pitää yrittää omaksua itselle vieras uskonnollisuus? Ja vain sen takia, että jokin uskonto sisältää "paljon sellaista" mitä on omissa uskonkäsityksissä ja toisaalta (esim. intiaanien ollessa kyseessä) koska se tuntuu niin mahtavalta. Toki tämän taustalla saattaa olla "hyvä tarkoitus" eli tiedostamaton kaipuu johonkin kokonaiseen ja autenttiseen, jota nykyinen länsimaissa esiintyvä "kulttuurin" irvikuva ei enää edusta.

Monissa uskonnoissa (varsinkin polyteistisissa) on "paljon samaa" pintatasolla ja periaatteissa. Voit lukea kymmenistä eri uskonnoista ja yks kaks löytää niistä samaa, kuin miten sinä asian näet, tunnet ja koet. Mutta siihen se sitten jääkin. Pointti olikin siinä, että kun unohdetaan tästä nyt monoteistiset kirjauskonnot, uskonto on autenttisimmillaan orgaaniseen kulttuuriin sidottuna, eikä universalistisena kaikille avoimena perinteenä. Juuri tämän takia esim. Dalai Lama monessa haastatteluussaan kehottaa länsimaisia ihmisiä tutustumaan omiin traditioihinsa ensin, ennen kuin yrittävät omaksua teennäisesti tiibetinbuddhalaisuutta. Tämä onkin viisautta, jota harva ymmärtää tässä pakkoglobalisoituvalla kapitalistipallolla, jossa kohta kaikki on kaupan, ja jokainen traditio, uskonto ja kulttuuri on mukamas kenen tahansa omaisuutta.

Traditionalisti kirjoitti:

Sanonpa ensin ettei tämä viesti ole tarkoitettu vittuiluksi. Lähettämäsi viestit vain avaavat tiettyjä uskontoihin ja kulttuureihin kytkeytyviä keskeisiä asioita, joita haluaisin seuraavaksi käsitellä hieman toisenlaisesta näkökulmasta.

Nyt ei olekaan kyse siitä, huomaako jossakin uskonnossa "paljon omaa": uskontona shinto toimii japanilaisille tai vähintään siinä kulttuurissa syntyneille. Vaikka uskonkäsityksissä on samoja piirteitä kuin esim. shintossa, tämä ei silti tee sinusta shintolaista. Jos shinton kaltaista uskontoa etsit, miksi mennä merta edemmäs kalaan? Tietynlainen shinton vastine on esim. pohjoismainen Ásatru sekä monet eurooppalaiset muinaisuskonnot, joiden uudelleenilmentymiä on olemassa.

Eräs amerikanintiaani kertoi, että monet heidän kulttuurinsa ja uskonnollisten perinteidensä vaalijat ovat kypsyneet siihen, kuinka valkoiset haluavat "tulla mukaan" (wanna-be-indians)ja omaksua heidän kulttuuristaan mm. shamanismia ym. olennaisesti pyhää. Intiaanien mielestä tämä on omituista, sillä heitä ihmetyttää, mikseivät esim. eurooppalaisten omat esikristilliset traditiot ja uskonnot kelpaa, vaan pitää yrittää omaksua itselle vieras uskonnollisuus? Ja vain sen takia, että jokin uskonto sisältää "paljon sellaista" mitä on omissa uskonkäsityksissä ja toisaalta (esim. intiaanien ollessa kyseessä) koska se tuntuu niin mahtavalta. Toki tämän taustalla saattaa olla "hyvä tarkoitus" eli tiedostamaton kaipuu johonkin kokonaiseen ja autenttiseen, jota nykyinen länsimaissa esiintyvä "kulttuurin" irvikuva ei enää edusta.

Monissa uskonnoissa (varsinkin polyteistisissa) on "paljon samaa" pintatasolla ja periaatteissa. Voit lukea kymmenistä eri uskonnoista ja yks kaks löytää niistä samaa, kuin miten sinä asian näet, tunnet ja koet. Mutta siihen se sitten jääkin. Pointti olikin siinä, että kun unohdetaan tästä nyt monoteistiset kirjauskonnot, uskonto on autenttisimmillaan orgaaniseen kulttuuriin sidottuna, eikä universalistisena kaikille avoimena perinteenä. Juuri tämän takia esim. Dalai Lama monessa haastatteluussaan kehottaa länsimaisia ihmisiä tutustumaan omiin traditioihinsa ensin, ennen kuin yrittävät omaksua teennäisesti tiibetinbuddhalaisuutta. Tämä onkin viisautta, jota harva ymmärtää tässä pakkoglobalisoituvalla kapitalistipallolla, jossa kohta kaikki on kaupan, ja jokainen traditio, uskonto ja kulttuuri on mukamas kenen tahansa omaisuutta.

Lue lisää

Höps. Nykymaailmassa uskonnot ovat laajemmin lähellä ja monia itämaiset uskonnot voivat koskettaa enemmän kuin länsimaiset ilman omimista. Jokainen uskonto on toki paikkaan sidottu ja suuri osa suomeenkin tuoduista uskonnoista on kaukaa. Ei siis mitään syytä etteikö voisi "omia" mitä tahansa uskontoa.

Traditionalisti kirjoitti:

Sanonpa ensin ettei tämä viesti ole tarkoitettu vittuiluksi. Lähettämäsi viestit vain avaavat tiettyjä uskontoihin ja kulttuureihin kytkeytyviä keskeisiä asioita, joita haluaisin seuraavaksi käsitellä hieman toisenlaisesta näkökulmasta.

Nyt ei olekaan kyse siitä, huomaako jossakin uskonnossa "paljon omaa": uskontona shinto toimii japanilaisille tai vähintään siinä kulttuurissa syntyneille. Vaikka uskonkäsityksissä on samoja piirteitä kuin esim. shintossa, tämä ei silti tee sinusta shintolaista. Jos shinton kaltaista uskontoa etsit, miksi mennä merta edemmäs kalaan? Tietynlainen shinton vastine on esim. pohjoismainen Ásatru sekä monet eurooppalaiset muinaisuskonnot, joiden uudelleenilmentymiä on olemassa.

Eräs amerikanintiaani kertoi, että monet heidän kulttuurinsa ja uskonnollisten perinteidensä vaalijat ovat kypsyneet siihen, kuinka valkoiset haluavat "tulla mukaan" (wanna-be-indians)ja omaksua heidän kulttuuristaan mm. shamanismia ym. olennaisesti pyhää. Intiaanien mielestä tämä on omituista, sillä heitä ihmetyttää, mikseivät esim. eurooppalaisten omat esikristilliset traditiot ja uskonnot kelpaa, vaan pitää yrittää omaksua itselle vieras uskonnollisuus? Ja vain sen takia, että jokin uskonto sisältää "paljon sellaista" mitä on omissa uskonkäsityksissä ja toisaalta (esim. intiaanien ollessa kyseessä) koska se tuntuu niin mahtavalta. Toki tämän taustalla saattaa olla "hyvä tarkoitus" eli tiedostamaton kaipuu johonkin kokonaiseen ja autenttiseen, jota nykyinen länsimaissa esiintyvä "kulttuurin" irvikuva ei enää edusta.

Monissa uskonnoissa (varsinkin polyteistisissa) on "paljon samaa" pintatasolla ja periaatteissa. Voit lukea kymmenistä eri uskonnoista ja yks kaks löytää niistä samaa, kuin miten sinä asian näet, tunnet ja koet. Mutta siihen se sitten jääkin. Pointti olikin siinä, että kun unohdetaan tästä nyt monoteistiset kirjauskonnot, uskonto on autenttisimmillaan orgaaniseen kulttuuriin sidottuna, eikä universalistisena kaikille avoimena perinteenä. Juuri tämän takia esim. Dalai Lama monessa haastatteluussaan kehottaa länsimaisia ihmisiä tutustumaan omiin traditioihinsa ensin, ennen kuin yrittävät omaksua teennäisesti tiibetinbuddhalaisuutta. Tämä onkin viisautta, jota harva ymmärtää tässä pakkoglobalisoituvalla kapitalistipallolla, jossa kohta kaikki on kaupan, ja jokainen traditio, uskonto ja kulttuuri on mukamas kenen tahansa omaisuutta.

Lue lisää

Tuollainen kateellinen omassa piirissä pitäminen on hölmöjen hommaa.

Eikä ole, nyt puhuttiin uskonnosta tai elämänfilosofiasta. Ihmiset etsivät yhteyttä ja merkitystä. Kulttuurinen omiminen ja ehkä vielä nimeomaan se ongelmallinen kulttuurinen omiminen (kukaan tuskin pahastuu jos innostut vaikka ruotsalaisuudesta) on eri asia.