Suomen ja muiden Pohjoismaiden vaalijärjestelmät ovat molemmat suhteellisia, toisin kuin esim Britanniassa käytettävä yhden hengen vaalipiirien first-past-the-post, mutta ääntenlaskentamenetelmät eroavat toisistaan. Suomessa on käytöösä d´Hondtín menetelmä, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ns modifioitu St.Laguen menetelmä.
Vaikka molemmat menetelmät ovat suhteellisia niin ne sisältävät muutamia olennaisia eroja: d´Hondtín menetelmä suosii enemmän suuria puolueita kuntaas St.Laguen vaalijärjestelmässä jokaisessa vaalipiirissä on helpompi saada se yksi vaalipiiripaikka.
Esim: Jos on vaalipiiri jossa jaossa 15 paikkaa, puolue A saa 43%, puolue B saa 28%, puolue C saa 11%, puolue D saa 10%, puolue E saa 5%, muut 3%.
D´Hondtín systeemissä paikat jakaantuisivat:A 7paikkaa, B 5 paikkaa, C 2 paikkaa, D 1 paikka.
St.Laguen järjestelmässä jako olisi: A 6 paikkaa, B 4 paikkaa, C 2 paikkaa, D 2 paikkaa, E 1 paikka.
Ääntenlaskujärjestelmissä on siis eroja vaikka suhteellisista järjestelmistä puhutaankin. Omasta mielestäni meillä ja useissa muissa Euroopan maissa käytettävissä oleva järjestelmä on se ns tieteellisin suhteelisen vaalitavan järjestelmä mutta ymmärrän kyllä vastakkaistakin näkökulmaa.
Huomattakoon, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä myös tasauspaikkajärjestelmä, mikä olisi mielestäni todella tarpeellista myös meidän järjestelmässämme. Muissa Pohjoismaissa on käytössä myös äänikynnys tasauspaikkojen jaossa, Ruotsissa ja Norjassa 4%, Tanskassa 2%.
ÄÄnikynnys on toinen asia mistä on helppo olla kahta mieltä. Itse olen sellaisen kannalla. Mielestäni 1-3 edustajan välihuutelijoista ei ole ollut poliittiselle järjestelmällemme hyötyä mutta toisaalta sellainen 1-3 edustajan vaihe voi olla ensiaskel myöhempään suurempaan vaikuttamiseen, mitä äänikynnys hidastaisi.
Vaikka molemmat menetelmät ovat suhteellisia niin ne sisältävät muutamia olennaisia eroja: d´Hondtín menetelmä suosii enemmän suuria puolueita kuntaas St.Laguen vaalijärjestelmässä jokaisessa vaalipiirissä on helpompi saada se yksi vaalipiiripaikka.
Esim: Jos on vaalipiiri jossa jaossa 15 paikkaa, puolue A saa 43%, puolue B saa 28%, puolue C saa 11%, puolue D saa 10%, puolue E saa 5%, muut 3%.
D´Hondtín systeemissä paikat jakaantuisivat:A 7paikkaa, B 5 paikkaa, C 2 paikkaa, D 1 paikka.
St.Laguen järjestelmässä jako olisi: A 6 paikkaa, B 4 paikkaa, C 2 paikkaa, D 2 paikkaa, E 1 paikka.
Ääntenlaskujärjestelmissä on siis eroja vaikka suhteellisista järjestelmistä puhutaankin. Omasta mielestäni meillä ja useissa muissa Euroopan maissa käytettävissä oleva järjestelmä on se ns tieteellisin suhteelisen vaalitavan järjestelmä mutta ymmärrän kyllä vastakkaistakin näkökulmaa.
Huomattakoon, että Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on käytössä myös tasauspaikkajärjestelmä, mikä olisi mielestäni todella tarpeellista myös meidän järjestelmässämme. Muissa Pohjoismaissa on käytössä myös äänikynnys tasauspaikkojen jaossa, Ruotsissa ja Norjassa 4%, Tanskassa 2%.
ÄÄnikynnys on toinen asia mistä on helppo olla kahta mieltä. Itse olen sellaisen kannalla. Mielestäni 1-3 edustajan välihuutelijoista ei ole ollut poliittiselle järjestelmällemme hyötyä mutta toisaalta sellainen 1-3 edustajan vaihe voi olla ensiaskel myöhempään suurempaan vaikuttamiseen, mitä äänikynnys hidastaisi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hundin sääntö on oivallinen tapa testamentata ääniä, puolueen sisällä.
Tällöin puolueen heikoimmalla ehdokkalla katsotaan olevan äänimäärä joka vastaa keskimääräistä äänimäärää.
Heikoimalla on siis (kokonaisäänimäärä/15)=keskimääräinen.
eli hundin sääntöjen jälkeen puolueella katsotaan olevan ääniä
(1+1/2+1/3+1/4+..+1/15)*kokonaisäänimäärä
=3.31*kokonaisäänimäärä
Otateean esimerkki
puolue A saa 94% äänistä henkilö x saa 6%
A:lla pitäisi olla 94% 15 paikasta eli 14.1 paikkaa eli selkeästi 14.
ja x pitäisi päästä myös edustamaan
Hundin säännön mukaan´
heikoimmalla A:n jäsenellä on
94%/15=6.26% osuus äänistä joka on enemmän kuin
x:llä ääniä ja A veisi kaikki 15 paikkaa.
Kukin puolue saa äänimääränsä mukaisen osuuden
paikoista, koska murto-osa paikkoja ei ole
jokainen saa kokonaiset paikkansa ja sen jälkeen
järjestetään puolueet murto-osien mukaiseen suuruusjärjestykseen josta paikat jaetaan.
Esim.
A 42% 6.3 paikkaa
B 36% 5.4 paikkaa
C 12% 1.8 paikkaa
D 10% 1.5 paikkaa
Eli ensin kokonaiset paikat
A 6,B 5,C 1,D 1
yht 13 paikkaa jää 2paikkaa
nyt puolueet murto-osien mukaiseen järjestykseen
joka on C,D,B,A
eli C,D saavat yhden lisäpaikan
A6,B5,C2,D2
Näin se on reilua ja äänet tulee testamentattua myös
Hundin sääntö romukoppaan.
Mikäli puolueiden murto-osat
menevät tasan (hyvin harvinaista) esim.
C 1.6 paikkaa ja D 1.6 paikkaa
ja olisi vain 1 paikka jaossa
kumpi puolue tulee ensin
no siinä tapauksessa katsottaisiin
puolueen paikan mahdollisesti saavan äänimäärä ja verrattaisiin näitä keskenään.
Eli tässä tapauksessa 2.eniten ääniä saaneet puolueesta C ja samoin myös D:stä
Jos nämäkin menee tasoihin, silloin arpa ratkaisee.
Niin, se on puolueille kauhistus.
Nykytekniikalla kuitenkin varsin helposti toteutettavissa, kaikista missikisoistakin pystytään järjestämään äänestyksiä.
Nykysysteemit ovat ajalta, jossa kirkonkylään mentiin hevosella ja pääkaupunkiin matkustaminen oli suuri ponnistus. Eikä puhelimesta saati Internetistä ollut tietoakaan.
Ainakin monessa puhtaassa kyllä ei asiassa voitaisiin siirtyä suoraan demokratiaan.
Parlamentarismista ei koskaan kokonaan pääse eroon, koska valtion pitää tehdä sellainen
juttu kuin budjetti, eli aina pitää olla joku pienempi (tosin äänestetty) taho joka päättää veroista ja maksuista ja miten niitä käytetään.
Mutta monet lait voitaisiin siirtää kokonaan
kansanäänestyksiin.
Ainakin demokratian kannalta pitäisi seuraavat
asiat muuttaa, kansanäänestys muutettava neuvoa-antavasta sitovaksi, kansalaisilla tulisi olla jokin suora oikeus tehdä lakialoiteita, esim. 50 000 nimen adressi tai jotain.
STV on single transmittable vote. Eli siirtoäänivaalijärjestelmä. Tässä systeemissä äänestäjä asettaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Niin monta ehdokasta kuin haluaa. Laskennassa pudotetaan ensin vähiten ykkösääniä saanut ja sitä parhaaksi laittaneiden äänet menevät heidän kakkosehdokkailleen ykkösääniksi. Näin jatketaan, kunnes paikat täytetty. En tiedä osasinko selittää tarpeeksi hyvin, lisää tietoa tästä järjestelmästä löytyy täältä: http://www.liberaalit.fi/to_luku11.html
Jos kaikki vaikka laittavat 15
ääntä tarkoittaa tämä sitä että laskettavat
äänet 15kertaistuvat vaikka olisivat samassa lapussa.
Paras järjestelmä on sellainen jossa puolue saa
yhtä monta paikkaa kuin oli ääniosuus,
"puolikkaat" paikat jaetaan sen mukaan
ketkä ovat lähmipänä "kokonaista" paikkaa.
Puolueen sisällä järjestys on sitten ihan normaali suuruusjärjestys.
STV on varmasti hyvä järjestelmä, onhan se käytössä muutamassa maassa, Irlannissa ja Australiassa ainakin, joten eiköhän paikalliset valtio-oppineet ole todenneet, että se on käyttökelpoinen järjestelmä.
Kuitenkin, itse en oikein lämpene idealle. Järjestelmä vaikuttaa sekavalta, pelkään pahoin, että tavallinen mökin mummo ei oikein ymmärrä miten ko järjestelmä toimii. Voi myös kysyä kuinka objektiivisesti joku voi päättää, että joku kandidaatti on vaikkapa neljänneksi paras kun taas joku toinen viidenneksi paras. Joku varmasti pystyykin mutta tulisi olemaan paljon sellaisiakin äänestäjiä, jotka kannattavat vain yhtä ehdokasta ja sitten roiskivat sattumanvaraisesti muita sijoja.
Kuitenkin, enpä ole kuullut sellaisia uutisia, että irlantilaiset tai aussit olisivat tyytymättömiä järjestelmään.
Pohjoismaissa ovat voimassa pitkät listat. Sekin rajoittaa demokratiaa puolueiden sisällä.
Vaalijärjetelmän tulee olla yksinkertainen ja reilu.
- ei pitkiä listoja
- ei äänikynnystä
- ei vaaliliittokieltoja
Pohjoismaissa ovat voimassa pitkät listat. Sekin rajoittaa demokratiaa puolueiden sisällä.
Vaalijärjetelmän tulee olla yksinkertainen ja reilu.
- ei pitkiä listoja
- ei äänikynnystä
- ei vaaliliittokieltoja
Joo, melkein samaa mieltä. Itsekin vastustan ajatusta siitä, että äänestettäisiin pelkkää puoluetta eikä henkilöä. Sellainenhan tarkoittaisi, että puoluehallitukset päättäisivät keistä tulee kansanedustajia.
Äänikynnys on vaikeampi asia. Nykyäänhän moista ei tarvita koska paikat määräytyvät vaalipiireittäin eikä mitään tasauspaikkajärjestelmää ole olemassa, mikä on vaalijärjestelmän valtava puute. Itse kannatan järjestelmää jossa 10-15 paikkaa on tasauspaikkoja jotka lasketaan vaalipiiripaikkojen päälle koko maassa annettujen äänien suhteessa. Tulisiko tasauspaikkoihin soveltaa äänikynnystä. Mielestäni kyllä mutta Suomen tapauksessa ei moinen kenties olisi kuitenkaan viisasta sillä alhaiset äänestysprosentit tuskin kohoaisivat jos säädettäisiin esim 5% äänikynnys, mikä tekisi pienille yrittäjille vaikuttamisen entistä hankalammaksi.
Vaaliliitoista ei sen sijaan ole mitään vaikeutta muodostaa mielipidetä. Ne on väärin. kaikki äänestäjät eivät tiedä, että heidän äänestämänsä puolue on vaaliliitossa jonkin toisen kanssa ja äänestäjien antama ääni saattaa hyödyttää jhotain puoluetta jota hän ei missään nimessä kannattaisi. Vaaliliitot nimenomaan ei ole "reilu" järjestelmä. Jokaiselle puolueelle oma mahdollisuus mutta jokaisen tulisi olla vain omalla painollaan edustettuna. Esim kristilliset on vuosikausia olleet yliedustettuina eduskunnassa viisaiden vaaliliittoratkaisujen kautta.