Miten minä uskon isään poikaan ja pyhäänhenkeen ihan omalla tavalla.
Enkä näe tarvitsevani kirkkoa siinä.
Usko on vankka ja vakaa .
Miten on pääsenkö kuollessani isän luo taivaaseen?
Enkä näe tarvitsevani kirkkoa siinä.
Usko on vankka ja vakaa .
Miten on pääsenkö kuollessani isän luo taivaaseen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
enkä koe tarvitsevani mitään muitakaan uskomusjärjestelmiä oman varmuuteni tueksi. On vaihe jossa usko muuttuu tiedoksi, todelliseksi sisäiseksi varmuudeksi, ihmisestä tulee 'tietäjä' uskovaisen sijaan.
Tärkein asia ja uskontojen ohi ajaa tieto siitä että minulla on toinenkin koti, taivaallinen koti jonne tieni käypi kun on aika kulkea siitä ovesta.
Olen kuullut verrattavan uskomusjärjestelmää sormeen, joka osoittaa lapselle missä kuu taivaalla sijaitsee. Kun lapsi on itse löytänyt kuun taivaalta ei enää tarvita sormea sitä osoittamaan..
Suurin osa keskuudessamme kulkevista ihmisistä kuitenkin tarvitsee 'sormen' osoittamaan totuutta kohti, apuviivat joiden väliin kirjoittaa, he ovat kuin lapsia joiden jalat eivät vielä kanna. Eikä siinä ole mitään pahaa, jokainen edetköön omassa tahdissaan. Päinvastoin, meidän tulee pyydettäessä tukea jokaista veljeämme hänen pyrkimyksissään kohti Jumalaa, Allahia, Jehovaa, Korkeinta, millä nimellä kukin luojaamme kutsuu.
Ole vahva uskossasi ja kulje tietäsi avoimin mielin.
enkä koe tarvitsevani mitään muitakaan uskomusjärjestelmiä oman varmuuteni tueksi. On vaihe jossa usko muuttuu tiedoksi, todelliseksi sisäiseksi varmuudeksi, ihmisestä tulee 'tietäjä' uskovaisen sijaan.
Tärkein asia ja uskontojen ohi ajava tieto on että minulla on toinenkin koti, taivaallinen koti jonne tieni käypi kun on aika jättää tämä fyysinen kehoni maan huomaan, kiittää lainasta.
Olen kuullut verrattavan uskomusjärjestelmää sormeen, joka osoittaa lapselle missä kuu taivaalla sijaitsee. Kun lapsi on itse löytänyt kuun taivaalta ei enää tarvita sormea sitä osoittamaan..
Suurin osa keskuudessamme kulkevista ihmisistä kuitenkin tarvitsee 'sormen' osoittamaan totuutta kohti, apuviivat joiden väliin kirjoittaa, he ovat kuin lapsia joiden jalat eivät vielä kanna. Eikä siinä ole mitään pahaa, jokainen edetköön omassa tahdissaan. Päinvastoin, pyydettäessä minun velvollisuuteni on tukea veljeäni kykyjeni mukaan hänen pyrkimyksissään kohti Jumalaa, Allahia, Jehovaa, Korkeinta, millä nimellä kukin luojaamme kutsuu.
Taidatkin olla sinut elämän kanssa, hyvä niin sillä meitä tarvitaan..:)
toistan itseäni.. hitsi.. sen siitä saa kun työt häiritsevät nettailuharrastusta.