Ehdotan, että me aktiivisimmat keskustelijat LOPETAMME täällä keskustelemiseen kokonaan: on täydellistä ajanhukkaa yrittää pitää yllä keskustelua, joka menisi yhtään pintaa syvemmälle, kun kuitenkin se vääjäämättä johtaa siihen, että seuraavana aamuna kaikki on deletoitu.
Jätetään keskustelupalsta moderaattorille, joka voi keskustella itsensä kanssa kaikessa rauhassa. Ei tällaisessa pelleilyssä ole mitään mieltä eikä tämä vie asioita eteenpäin. Kaikkein vähiten tämä auttaa korjaamaan niitä huutavia epäkohtia, joita on Suomen paikalliskirkon eettisessä opetuksessa tai paremmin sanoen opetuksen ja todellisuuden välisessä ammottavassa kuilussa. Valitettavasti. Ilmeisesti täällä vallitsevan "logiikan" mukaan pitää antaa kaikkien kukkien kukkia ja sillä hyvä.
Jätetään keskustelupalsta moderaattorille, joka voi keskustella itsensä kanssa kaikessa rauhassa. Ei tällaisessa pelleilyssä ole mitään mieltä eikä tämä vie asioita eteenpäin. Kaikkein vähiten tämä auttaa korjaamaan niitä huutavia epäkohtia, joita on Suomen paikalliskirkon eettisessä opetuksessa tai paremmin sanoen opetuksen ja todellisuuden välisessä ammottavassa kuilussa. Valitettavasti. Ilmeisesti täällä vallitsevan "logiikan" mukaan pitää antaa kaikkien kukkien kukkia ja sillä hyvä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiitän kehuista. Toivotan hyvää matkaa. "Lähimmäisessä on pelastuksesi".
Johannes
Luen ahkerasti, mutta harvoin kirjoitan tänne. Totta kirjoitat, jos yrittää hiukan mennä sinne pinnan alle tekstit deletoidaan. Asioiden kyseenalaistaminen ja pinnalle nostaminen on täällä mahdotonta. Mitä moderaattori pelkää??? sellaisen kuvan tässä saa.
Olen surullisena ortodoksina päätynyt siihen, että ortodoksien piirissä mielipide vapaus on rajoitettu. Se on huolestuttava ja todella vakava asia. Kyse ei ole palstan tason ylläpidosta vaan siitä, että osalle kirjoittajia laitetaan "suitset suuhun" jos ja kun "epäkiitollisia" mielipiteitä kirjoitellaan. Tästä aiheesta on ollut ennenkin kirjoituksia ja mielipiteet vaihtelevat. Myötäilijät ovat samaa mieltä kuin moderaattori ja hunajaisin tekstein sitä toistelevat. Meille kyseenalaistajille näytetään ovea. Tasolla Mikä paasto on? ehkä viisaat tietäjät jatkavat viisaiden ajatusten vaihtoa.
Kiitos lisäkehuista Justiina.
Tervetuloa moderaattoriksi! Se on kiva tehtävä ja siitä saa paljon kiitosta. Siinä kaikki.
"Kiitos lisäkehuista Justiina.
Tervetuloa moderaattoriksi! Se on kiva tehtävä ja siitä saa paljon kiitosta. Siinä kaikki."
Älä ole lapsellinen!
Jos kehuja kaivataan, niin siinä homma on toiminut, että olet ollut looginen, johdonmukainen ja aktiivinen. Sen olet myös hyvin sisäistänyt, että piispat ja papisto ovat kritiikin ulko/yläpuolella. Itse olen tästä vaan vähän toista mieltä: kirkko on yhteisö, EI diktatuuri. Jos mennään harhaan, on jokaisen paitsi oikeus myös velvollisuus huomauttaa asiasta. Mielestäni Suomessa on esim. monissa seksuaalieettisissä kannanotoissa ja käytännön ratkaisuissa menty linjoille, jotka EIVÄT ole ortodoksisen kirkon (vaan erilaisten lahkojen) opetuksen mukaisia.
Jos jotain en ollenkaan ymmärrä, niin sitä, mikset ole rekisteröinyt nimimerkkiäsi. Menee rankasti yli hilseen. Asiasta on mainittu aiemminkin toistuvasti, mutta vastausta en ole hahmottanut.
Voi olla niin, että osa keskustelijoista tarvitsisi riippumattoman ja moderoimattoman
keskustelupalstan. Os voi tyytyä tähän ja
käydä vain lukemassa viestit.
Olisiko aika keskustella siitä mikä on mielekästä ja mikä tärkeintä?
Itse en ole lainkaan kiinnostunut pohtimaan joidenkin yksittäisten pappien tekemisiä, jos jotakin vääryyttä maailmassa tulisi pohtia olisivat omat tekomme niitä pohdittavia. Sillä lienee kuitenkin enemmän merkitystä oman sielun kannalta kuin jonkin toisen ihmisen tekemisillä.
Ja kun näin kirjoitan ene tee sitä papillisen veljeyden takia. Tiedän itsekin ettei kukaan meistä ole puhdas tai erehtymätön.
Ensisijaisesti tällainen palsta on mielestäni mielekäs jos täällä voi keskustella asioista joilla on merkitystä oman sielun ja hengellisen elämän alueella. Tällöin täällä voi anonyymina hyvin pohtia omaa elämää ja siihen liittyviä ongelmia. Tällaisilla kirjoituksilla on voimakas pastoraalinen merkitys ja kokemuksia jakamalla kirjoittajat voivat tukea toinen toistensa hengellistä elämää.
Toinen mielekäs teema on kirkon opetus. Syventämällä ymmärrystä kirkon opetuksen suhteen voimme kasvaa itsekin helpommin oikeaan suuntaan. Siksi on hedelmällistä keskustella tällaisella palstalla esimerkiksi vapaasta tahdosta (josta juuri olemme peistä vääntämässä) ja muista sen kaltaisista kysymyksistä. Tällöin ajatuksia jakamalla voimme opettaa ja kasvattaa toinen toistamme.
Sen sijaan mielestäni keskustelun avaukset joissa hyökätään toisten ihmisten toimitaa vastaan eivät ole oman sielumme kannalta hedelmällisiä. Ne ruokkivat vihaa ja katkeruutta - tunteita, joista meidän pitäisi kasvaa eroon sen sijaan että ruokkisimme niitä.
Toki meidän pitäisi voida keskustella myös aroista asioista, mutta siinä kysytään meidän keskustelijoiden kypsyyttä. Arat asiat ovat niitä joissa helposti lankeamme asiattomaan keskusteluun, syyttelyyn, agressioon ja pilkkaamiseen. Jos keskustelu alkaa hyökkäyksellä jotakuta tai joitakin vastaan tai ajautuu umpikujaan ja henkilökohtaiselle tasolle, on parempi poistaa se kuin antaa meidän keskustelijoiden myrkyttää toinen toistemme ja ennenkaikkea oma sielumme.
Toisaalta esim. Alkibiades haluaisit korjata "niitä huutavia epäkohtia, joita on Suomen paikalliskirkon eettisessä opetuksessa tai paremmin sanoen opetuksen ja todellisuuden välisessä ammottavassa kuilussa." Mielestäni tällainen keskustelupalsta ei auta millään tavalla korjaamaan paikalliskirkkomme epäkohtia. Niitä voi korjata keskustelemalla suoraan epäkohtia aiheuttavien ihmisten, piispojen, seurakuntaneuvoston jne. kanssa. Täällä vain ruokitaan vihaa, turhautumista ja katkeruutta. Yksinkertaisesti siis, ei täällä voi vaikuttaa kirkon elämään eikä tämä ole siksi edes oikea foorumi sellaisille aiheille.
Tässä suhteessa moderaattorimme on mielestäni toiminut johdonmukaisesti ja hyvin. Pitäkäämme näppimme kurissa niin keskustelu syvemmällekin voi onnistua. Valitettavan vähän täällä vain näkee aidosta hengellisen elämän kiinnostuksesta kertovia keskustelun avauksia...emmekö siis kykene parempaan?
hengellinen keskustelu. Koska silloin tämä foorumi täytyisi muuttaa rekisteröitymistä vaativaksi.
En minä eikä kai kukaan muukaan ortodoksi halua keskustella hengellisestä elämästään kirkkoon kuulumattomien kanssa. Mieluiten keskustelen siitä rippi-isäni ja joidenkin ortodoksiystävieni kanssa. Palstan kirjoittajat eivät suinkaan kaikki ole ortodokseja.
Parhaiten palsta sopisi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Esim meneillään olevassa eettisessä keskustelussa ajan aatevirtauksista käyty keskustelu on ihan paikallaan. Kirkkoomme yritetään vaikuttaa ulkopuolelta ja sen jäsenet yritetään saada kannattamaan uskollemme vieraita aatteita. Sen takia kirkon opetuksen esiin tuominen on hyvin tärkeätä.
Jos palstalaisilla on valittamista seurakuntansa pappien tekemisistä tai heidän opetuksestaan, on heidän parasta kirjoittaa siitä piispalle. Olen samaa mieltä kanssasi, että täällä siitä on hyödytöntä keskustella.
hengellistä keskustelua niin henkilökohtaisella tasolla kuin katumuksen sakramentissa, vaan mieltä askarruttavien ja käytäntöön liittyvien asioiden kannalta. Ei täällä kenenkään tarvitse syviä syntejään ruotia. Mutta pohtia voi esim. paaston asemaa, kirkossa käyntiä yms.
Katumusta ja aitoa keskustelua ystävien kanssa tällainen palsta ei voi koskaan korvata. Mutta keskustelu täälläkin voi olla aitoa ja rakentavaa.
Tärkeää olisi myös tarjota mahdollisuus ortodoksisuudesta kiinnostuneille tutustua kirkomme opetukseen. Mutta siinäkään tapauksessa tämä ei saa eikä voi korvata katekumeeniopetusta tai keskustelua paikallisen papin kanssa oman kaupungin seurakunnassa. Tällä ortodoksisuuteen tutustunut ei voi mennä seurakuntaan ja sanoa, tiedän asiat ei kun liittämään. Korkeintaan tämä voi olla ensikosketus, jonka yhteydessä neuvotaan käymään kirkossa ja ottamaan yhteyttä seurakuntaan.
Hengellinen keskustelu voi olla monen tasoista ja oman hengelliseen elämään liittyy monen tasoisia asioita. Joitakin voi tuoda julkisuuteen, jotkut on parempi pitää rippisalaisuuden piirissa. On täällä ollut mielestäni erittäin rakentavia keskusteluja mm. niinkin henkilökohtaisesta asiasta kuin katumuksella käynnin vaikeus.
yst. i T
Olen ehdottoman samaa mieltä i Tuomaksen kanssa! Keskustelukanavia on vähän, eikä ainakaan minun rippi-isälläni liikene aikaa näihin pohdintoihin kanssani. Ystävien kanssa keskustelu on oma sarkansa, ja opetuksellisissa ja hengellisissä käsityksissä siinä keskustelevat kuitenkin maallikot, jotka etenevät mutulla ja emootiolla kuka enemmän kuka vähemmän. Omia henk.koht. repsahteluja tai katumukseen selvästi kuuluvia asioita ei täällä kai kukaan hirveästi haluakaan yksilöidä, mutta yleisluontoisesti asioista voi puhua, vaikeistakin.
Jo yli kaksi vuotta täällä roikkuneena (ent. Kiinnostunut, nykyinen Isoja kysymyksiä, lupaan täten miettiä kunnon nimmarin)tästä palstasta on tullut tärkeä - ahdistavakin kaikkine ehdottomuuksineen ja pätemisineen - mutta parasta antia ovat i Tuomaksen, ZZHopin & co pohdinnat. Otin jopa tulosteet "elämän pohdinnan" jutuista, ja ne kulkevat Waren Ortodoksisen tien välissä. Ware on täynnä hikisiä sormenjälkiä, sen verran totista homma on. Apuja kaivataan.
Eli kyllä tätä tarvitaan, ainakin minä ja kipeästi. Tosin olenkin vähän tätä "huonolaatuista kamaa" eli vasta vajaa vuosi sitten hyvin aikuisena liittynyt, aina vaan etsivä, epäilevä ja kipuileva.
Välillä olen yrittänyt pukata keskustelua hiukan yleisfilosofisemmalle tasolle, mutta ei ole oikein ottanut tulta. Koen kuitenkin, että nimenomaan tällä tasolla ihminen tekee myös uskontoa koskevia ratkaisujaan, ja eipä ole kristinuskon kehityskään filofiasta vapaa. Miksi sitten en keskustele filosofiapalstoilla? Siksi, että kliseisesti sanottuna "ajan henki" ei suosi filosofiassa yliluonnollisen olemassaoloa, ja tiedoiltani & väittelykyvyltäni kovin vajavaisena jään jalkoihin ja epäilen itsekin entistä enemmän, ihan epätoivoon saakka ja tunnen hukkuvani!
Muihin jatkuvasti esiin kampeaviin asioihin, joita aika ajoin kyselen - evoluutio, ihmisen "paratiisin aika" jne. - etsin edelleen vastauksia monelta taholta. Päädynkö siihen, että tässäkin ratkaisu on puhtaasti filosofisella tasolla, kuulun kuitenkin sukupolveen, jolle näitä asioita on opetettu konkreettisina ja ristiriita on valmis. Filosofisena vastaus olisi: vastausta ei ole.
Nämä miettimiset eivät mielestäni ole ollenkaan turhia, sillä tänä päivänä kristittynä elämisen paradigma menee syvälle ja heijastuu takaisin pintaan. Metsä puilta: esim. homoseksuaalisuuden käsittely on noussut esiin tämän paradigman myötä.
Välillä tappelut allakoista ja ilmansuunnista saavat tuntemaan pakokauhua, mutta parempi kai puhua kuin elää painekattilassa, josta kansi lentää kattoon jossain vaiheessa. Kunhan pahimmat besserwisserit myös muistaisivat katsoa peiliin ja muistaa mikä oikeasti on oleellista!
Eksegeettisiä pohdintoja olisi myös mukava joskus lukea, mutta onkohan tämä minussa sitä läntistä hapatusta ja luterilaista pahennusta jota olen tuomassa mukanani...? Toivottavasti ei.
Olen silloin tällöin seurannut viimeisimpiä keskusteluja ja näkemykset ovat törmänneet kyllä siihen malliin etten ihmettele, että moderaattori on joutunut välillä poistamaan viestejä.
Niin kuin i Tuomas jo sanoi, asioita ei voida tällä palstalla koko kirkkokunnan tasolla pistää uusiksi. Valitettavaa on myös se, että nimiä on korostetusti tuotu esille. En kiistä nyt sitä, etteikö jokaisen pitäisi seistä sanojensa takana. Reilumpaa olisi, että järjestettäisiin ihan oikea keskustelufoorumi (todennäköisesti Helsinkiin), jossa asioista voisi keskustella kasvoista kasvoihin. Tällainen tilaisuus varmasti antaisi vastauksen moniin kysymyksiin.
Nyt tilanne on se, että nimimerkkien taakse on helppo piiloutua ja sieltä käsin kommentoida hyvinkin voimallisesti. En ole selvännäkijä, mutta uskaltaisin väittää, että täällä kiistelevät henkilöt toisensa tavatessaan sanovat toisilleen kauniisti päivää vaihtaen samalla kuulumisia, ja kun päästään kotiin, niin sitten jo tietokoneen näppäimistö taas laulaa.
Nyt jos palaan taas siihen, että joku pappi yms. on sanonut sitä taikka tätä, niin eikö ensin voisi lähettää asianomaiselle henkilökohtaisesti sähköpostia ja pyytää tarkempia perusteluja kannanotoilleen.
Jos silti asia tuntuu sotivat kirkon perinteitä vastaan, niin sitten ottaa yhteyttä muihin tahoihin. Kyllä Kirkon kanonit antavat selkeän ohjeen miten tässä tilanteessa tulee toimia.
Itse ainakin arvostan sitä, että minulle tullaan sanomaan suoraan päin naamaa jos joku asia mättää. (Kehua voi sitten selänkin takana).
Mutta pidetään keskustelua yllä.
Hyvässä hengessä tietysti.
T: i Andrei
Rippi-isäni suositteli, etten seuraisi enää tätä palstaa, kun keskustelu ei ole hengellisesti rakentavaa. Tavataan vaikka kirkossa. =) Heipä hei!
"Rippi-isäni suositteli, etten seuraisi enää tätä palstaa, kun keskustelu ei ole hengellisesti rakentavaa. Tavataan vaikka kirkossa. =) Heipä hei!"
Tavataan toki kirkossa.
Toisaalta on hyvä muistaa, että Helsingin seurakunnan lehdenkään lukeminen ei taida olla turhan rakentavaa hengellisessä mielessä - ainakaan viime numeron yleisönosaston. Valitettavasti.