Hoffman listii NISTin...

... olisi laittanutkin palautetta. Sellainen vaan ei välttämättä hirveästi kiinnosta NISTiä.

Kun kaikki pohjoistornin "trussit" vetivät tasaisesti ulkoseiniä sisään päin keskirungon vajotessa alaspäin, niin ei siinä yhden kiinnikkeen rasitus järin suuri ollut.

Kyllä sinäkin tiedät miten se meni, mutta onhan se tietysti kiva aina välillä tekeytyä aivan pahvipääksi.

*Kansalainen* kirjoitti:

Kun kaikki pohjoistornin "trussit" vetivät tasaisesti ulkoseiniä sisään päin keskirungon vajotessa alaspäin, niin ei siinä yhden kiinnikkeen rasitus järin suuri ollut.

Kyllä sinäkin tiedät miten se meni, mutta onhan se tietysti kiva aina välillä tekeytyä aivan pahvipääksi.

siitä kuinka mielivaltaisesti tornien eri rakenteita arvioidaan riippuen siitä mikä teoria on menossa. Ja tässä on kyseessä vielä sellaiset rakennekohdat joista on jotain tietoa, jopa valokuvia. Viittaa siihen, että tutkijoilla ei oikeasti ole kovinkaan paljon hajua niiden todellisesta kestävyydestä.
Ja kuinkahan se kiinnikkeisiin kohdistuva veto nyt niin tasaista olisi ollut?

Wanda kirjoitti:

siitä kuinka mielivaltaisesti tornien eri rakenteita arvioidaan riippuen siitä mikä teoria on menossa. Ja tässä on kyseessä vielä sellaiset rakennekohdat joista on jotain tietoa, jopa valokuvia. Viittaa siihen, että tutkijoilla ei oikeasti ole kovinkaan paljon hajua niiden todellisesta kestävyydestä.
Ja kuinkahan se kiinnikkeisiin kohdistuva veto nyt niin tasaista olisi ollut?

tietävät sen , mutta kertovat valetta? ts. kusettavat virallisesti kuten sanottiin että, jopa tyhminkin tajuaa mistä on kyse. Ja oli myös viittaus, että he eivät viisaita saa eksytettyä.

Että saatais kahtomaan vain teknisiä epäkohtia, saatais huomio toisaalle?

Toisaalta inhimillisia erehdyksiä tapahtuu. Mutta toistaako ihminen samoja virheitä, jos tajuaa tehneensä väärin.

Sitten on erikseen puoleettomat tutkimukset. Mutta miksi niin iso ero. Vaan onko se niin, että vain ns. ihmisten silmissä virallinen hyväksytään ilman kritiikkiä.

Toki valintansa on tehnyt puolustaa sitä onko väärin vain tai ei sokeasti.

Wanda kirjoitti:

siitä kuinka mielivaltaisesti tornien eri rakenteita arvioidaan riippuen siitä mikä teoria on menossa. Ja tässä on kyseessä vielä sellaiset rakennekohdat joista on jotain tietoa, jopa valokuvia. Viittaa siihen, että tutkijoilla ei oikeasti ole kovinkaan paljon hajua niiden todellisesta kestävyydestä.
Ja kuinkahan se kiinnikkeisiin kohdistuva veto nyt niin tasaista olisi ollut?

Onko sinun mielestäsi salaliittoteoreetikoilla vara lausua "...riippuen siitä mikä teoria on menossa."?
Se "pannukakkuteoria" ei kaiketi perustunut kovin perusteellisiin tutkimuksiin. Sen sijaan NIST:in tutkimukset lienevät perusteellisia. Ne ovat myös sopusoinnussa sen kanssa mitä olemme kuvanauhoilta nähneet.
Ja sitten se kiinnikkeisiin kohdistunut veto. Minun järkeni mukaan se veto on ollut erittäin tasaista, koska keskirungon vajotessa kaikki kerrokset ovat luonnollisesti vajonneet täsmälleen samassa asennossa ja yhtä paljon.
Jos olen väärässä, niin oikaise toki, mutta älä unohda perusteluja.

*Kansalainen* kirjoitti:

Onko sinun mielestäsi salaliittoteoreetikoilla vara lausua "...riippuen siitä mikä teoria on menossa."?
Se "pannukakkuteoria" ei kaiketi perustunut kovin perusteellisiin tutkimuksiin. Sen sijaan NIST:in tutkimukset lienevät perusteellisia. Ne ovat myös sopusoinnussa sen kanssa mitä olemme kuvanauhoilta nähneet.
Ja sitten se kiinnikkeisiin kohdistunut veto. Minun järkeni mukaan se veto on ollut erittäin tasaista, koska keskirungon vajotessa kaikki kerrokset ovat luonnollisesti vajonneet täsmälleen samassa asennossa ja yhtä paljon.
Jos olen väärässä, niin oikaise toki, mutta älä unohda perusteluja.

trussien rakenne oli jo tiedossa. Silloin niitä luonnehdittiin sanalla heppoinen (flimsy).

Ei se mitään jos teorioita vaihdellaan ja kokeillaan mikä sopisi parhaiten tunnettuun aineistoon, mutta jos aineistoa tulkitaan eri tavalla siten että se tukisi paremmin uutta teoriaa, se on epäilyttävää.

Mitenkä noita trusseja nyt pitäisi kuvata? ovatko ne heppoisia vai eivät?

Tuon aiemmin annetun linkin takana olevassa kritiikissä NISTin tutkimusta arvostellaan siitä että se on (hämäävä) sekoitus pikkutarkkaa analyysia ja silkkaa arvailua.

Miten trussit (mahdollisesti) vetivät seiniä sisäänpäin, siinä täytyy muistaa, että seinässä oli reikä, jossain kerroksessa roikkui osa nurkasta irrallaan, seinät olivat kuumenneet lokaalisti (ja niinollen trussit ja niiden kiinnikkeet),ytimen vauriot eivät suinkaan olleet symmetrisiä. Koko romahduksen alkuunlähtö - teoriahan perustuu suurelta osalta vaurioiden epäsymmetrisyyteen.

Wanda kirjoitti:

trussien rakenne oli jo tiedossa. Silloin niitä luonnehdittiin sanalla heppoinen (flimsy).

Ei se mitään jos teorioita vaihdellaan ja kokeillaan mikä sopisi parhaiten tunnettuun aineistoon, mutta jos aineistoa tulkitaan eri tavalla siten että se tukisi paremmin uutta teoriaa, se on epäilyttävää.

Mitenkä noita trusseja nyt pitäisi kuvata? ovatko ne heppoisia vai eivät?

Tuon aiemmin annetun linkin takana olevassa kritiikissä NISTin tutkimusta arvostellaan siitä että se on (hämäävä) sekoitus pikkutarkkaa analyysia ja silkkaa arvailua.

Miten trussit (mahdollisesti) vetivät seiniä sisäänpäin, siinä täytyy muistaa, että seinässä oli reikä, jossain kerroksessa roikkui osa nurkasta irrallaan, seinät olivat kuumenneet lokaalisti (ja niinollen trussit ja niiden kiinnikkeet),ytimen vauriot eivät suinkaan olleet symmetrisiä. Koko romahduksen alkuunlähtö - teoriahan perustuu suurelta osalta vaurioiden epäsymmetrisyyteen.

Yksittäisten trussien ja kerrostenkin kuormankantokyky oli aika vaatimaton tilanteessa jossa raskasta teräsromua rysähtää yht'äkkiä päälle epäsymmetrisesti.
Mutta kaikkien pohjoistornin törmäyskohdan yläpuolisten trussien yhteen laskettu pituussuuntainen vetolujuus oli valtavan suuri.
Ja juuri tämä vetoilmiö sai törmäyskohdan yläpuolisen osan tornista supistumaan sen verran, että kun sortuminen alkoi, niin yläosa muljahti alaosan sisään. Tämä on selvästi videolta havaittavissa. Siis se, että yläpuolen seinät eivät tipu ulko, vaan sisäpuolelle.
Pitää myös muistaa, että tämä edellä kertomani supistumisilmiö pätee vain pohjoistorniin. Tietenkin, koska siinä pahoin vaurioitunut ja kuumentunut keskirunko alkoi vajota alaspäin.
Etelätornin sortumisen syynä olivat nimen omaan vaurioiden epäsymmetrisyys ja vauriokohdan yläpuolinen valtavan suuri massa.

*Kansalainen* kirjoitti:

Yksittäisten trussien ja kerrostenkin kuormankantokyky oli aika vaatimaton tilanteessa jossa raskasta teräsromua rysähtää yht'äkkiä päälle epäsymmetrisesti.
Mutta kaikkien pohjoistornin törmäyskohdan yläpuolisten trussien yhteen laskettu pituussuuntainen vetolujuus oli valtavan suuri.
Ja juuri tämä vetoilmiö sai törmäyskohdan yläpuolisen osan tornista supistumaan sen verran, että kun sortuminen alkoi, niin yläosa muljahti alaosan sisään. Tämä on selvästi videolta havaittavissa. Siis se, että yläpuolen seinät eivät tipu ulko, vaan sisäpuolelle.
Pitää myös muistaa, että tämä edellä kertomani supistumisilmiö pätee vain pohjoistorniin. Tietenkin, koska siinä pahoin vaurioitunut ja kuumentunut keskirunko alkoi vajota alaspäin.
Etelätornin sortumisen syynä olivat nimen omaan vaurioiden epäsymmetrisyys ja vauriokohdan yläpuolinen valtavan suuri massa.

siitä miten romahdus lähti liikkeelle, molemmissa teorioissa, sekä FEMAn että NISTin. Ei siinä vaiheessa vielä mitään romua pudonnut mistään. Eikä mistään sellaisesta ollut puhe, että törmäyskohdan alapuolella olisi jotain seinien sisäänpäin taipumista.

Ja myöskin etelätornin kohdalla NIST rakentaa teoriansa suurelta osalta tälle seinän sisäänpäin taipumiselle.

Kun poikkeat sieltä kapakasta päätteelle, haukkaa nyt sentään muutaman kerran raitista ilmaa, ettet kirjoita aivan puuta heinää.

*Kansalainen* kirjoitti:

Yksittäisten trussien ja kerrostenkin kuormankantokyky oli aika vaatimaton tilanteessa jossa raskasta teräsromua rysähtää yht'äkkiä päälle epäsymmetrisesti.
Mutta kaikkien pohjoistornin törmäyskohdan yläpuolisten trussien yhteen laskettu pituussuuntainen vetolujuus oli valtavan suuri.
Ja juuri tämä vetoilmiö sai törmäyskohdan yläpuolisen osan tornista supistumaan sen verran, että kun sortuminen alkoi, niin yläosa muljahti alaosan sisään. Tämä on selvästi videolta havaittavissa. Siis se, että yläpuolen seinät eivät tipu ulko, vaan sisäpuolelle.
Pitää myös muistaa, että tämä edellä kertomani supistumisilmiö pätee vain pohjoistorniin. Tietenkin, koska siinä pahoin vaurioitunut ja kuumentunut keskirunko alkoi vajota alaspäin.
Etelätornin sortumisen syynä olivat nimen omaan vaurioiden epäsymmetrisyys ja vauriokohdan yläpuolinen valtavan suuri massa.

törmäyskohdan yläpuolenkaan supistumisesta ole ollut kyse. Se on aivan oma keksintösi.

Wanda kirjoitti:

siitä miten romahdus lähti liikkeelle, molemmissa teorioissa, sekä FEMAn että NISTin. Ei siinä vaiheessa vielä mitään romua pudonnut mistään. Eikä mistään sellaisesta ollut puhe, että törmäyskohdan alapuolella olisi jotain seinien sisäänpäin taipumista.

Ja myöskin etelätornin kohdalla NIST rakentaa teoriansa suurelta osalta tälle seinän sisäänpäin taipumiselle.

Kun poikkeat sieltä kapakasta päätteelle, haukkaa nyt sentään muutaman kerran raitista ilmaa, ettet kirjoita aivan puuta heinää.

Et sinä oikein terävältä kaverilta vaikuta.

Kun sinä ryhdyit inttämään, että oliko ne ristikot heppoisia vai ei, niin minä yritin tuossa edellisessä viestissä kertoa, että kyllä ne olivat sekä heppoisia että kestäviä, ilman että siinä on mitään ristiriitaa.

Lue nyt vielä uudestaan ihan ajatuksella.

Ja kun luet uudestaan, niin varmaan selviää sekin, että en väittänyt törmäyskohdan alapuolella tapahtuneen mitään supistumista, vaan yläpuolella. (pohjoistorni)

Tämän supistumisilmiön törmäyskohdan yläpuolella (siis vain pohjoistornissa) olen kyllä kehittänyt ihan itse omien havaintojen perusteella.

Tätä teoriaa puoltaa ainakin seuraavat havainnot:

1. Keskirungon sijainti täsmälleen törmäyskohdassa ja sen vakava vaurioituminen törmäyksessä. (valtava pölyn ryöppy tornin takapuolella törmäyksen tapahduttua kielii keskirungon pahasta tuhoutumisesta)

2. Pitkään kestänyt tulipalo tuon pahoin vaurioituneen ja palosuojauksensa menettäneen keskirungon lähellä (sisällä?)

3. Keskellä kattoa olevan maston valahtaminen sisään aavistuksen verran ennen ulkoseinien sortumista.

Ja neljäntenä, selkeästi havaittavana ilmiönä mainittakoon se, että kun sortuminen alkaa, niin sortumakohdan yläpuoliset seinät eivät putoa alapuolen seinien ulkopuolelle, vaan sisäpuolelle. Tämä kielii aivan vastaansanomattomasti siitä, että seinäpalkit muljahtavat sisäänpäin mikä taas kielii edellä kertomastani supistumisilmiöstä.
Tuon supistuminen ei tietenkään ole niin suurta, että sitä pystyisi havaitsemaan muusta kuin siitä, että kun ulkokuori pettää, niin muljahdus tapahtuu sisään päin. Jos se olisi tapahtunut ulos päin niin silloin nuo raskaat seinät olisivat pudonneet vapaasti ulkopuolelle ja koko sortumisprosessi olisi saattanut pysähtyä siihen.

Mitä taas etelätornin sortumiseen tulee, niin siinähän me näemme niistä "Totuuden" linkittämistä kuvistakin, että se itäseinä tosiaankin taipuu sisään päin ennen ratkaisevaa nitkahdusta. Tämä taipuminen näkyy niin selvästi, ettei siitä ole kahta sanaa.
Tämä sisään päin taipuminen ei ainakaan tue minkäänlaista räjäytysteoriaa.
Räjäytysteoriaa eivät myöskään tue mitkään muut havainnot kummastakaan tornista.

*Kansalainen* kirjoitti:

Et sinä oikein terävältä kaverilta vaikuta.

Kun sinä ryhdyit inttämään, että oliko ne ristikot heppoisia vai ei, niin minä yritin tuossa edellisessä viestissä kertoa, että kyllä ne olivat sekä heppoisia että kestäviä, ilman että siinä on mitään ristiriitaa.

Lue nyt vielä uudestaan ihan ajatuksella.

Ja kun luet uudestaan, niin varmaan selviää sekin, että en väittänyt törmäyskohdan alapuolella tapahtuneen mitään supistumista, vaan yläpuolella. (pohjoistorni)

Tämän supistumisilmiön törmäyskohdan yläpuolella (siis vain pohjoistornissa) olen kyllä kehittänyt ihan itse omien havaintojen perusteella.

Tätä teoriaa puoltaa ainakin seuraavat havainnot:

1. Keskirungon sijainti täsmälleen törmäyskohdassa ja sen vakava vaurioituminen törmäyksessä. (valtava pölyn ryöppy tornin takapuolella törmäyksen tapahduttua kielii keskirungon pahasta tuhoutumisesta)

2. Pitkään kestänyt tulipalo tuon pahoin vaurioituneen ja palosuojauksensa menettäneen keskirungon lähellä (sisällä?)

3. Keskellä kattoa olevan maston valahtaminen sisään aavistuksen verran ennen ulkoseinien sortumista.

Ja neljäntenä, selkeästi havaittavana ilmiönä mainittakoon se, että kun sortuminen alkaa, niin sortumakohdan yläpuoliset seinät eivät putoa alapuolen seinien ulkopuolelle, vaan sisäpuolelle. Tämä kielii aivan vastaansanomattomasti siitä, että seinäpalkit muljahtavat sisäänpäin mikä taas kielii edellä kertomastani supistumisilmiöstä.
Tuon supistuminen ei tietenkään ole niin suurta, että sitä pystyisi havaitsemaan muusta kuin siitä, että kun ulkokuori pettää, niin muljahdus tapahtuu sisään päin. Jos se olisi tapahtunut ulos päin niin silloin nuo raskaat seinät olisivat pudonneet vapaasti ulkopuolelle ja koko sortumisprosessi olisi saattanut pysähtyä siihen.

Mitä taas etelätornin sortumiseen tulee, niin siinähän me näemme niistä "Totuuden" linkittämistä kuvistakin, että se itäseinä tosiaankin taipuu sisään päin ennen ratkaisevaa nitkahdusta. Tämä taipuminen näkyy niin selvästi, ettei siitä ole kahta sanaa.
Tämä sisään päin taipuminen ei ainakaan tue minkäänlaista räjäytysteoriaa.
Räjäytysteoriaa eivät myöskään tue mitkään muut havainnot kummastakaan tornista.

ei minun pahvipääni pysty tätä käsittämään, joten onnea vaan uudelle muljahdusteorialle.

Wanda kirjoitti:

ei minun pahvipääni pysty tätä käsittämään, joten onnea vaan uudelle muljahdusteorialle.

Siinä tapauksessa sinun täytyy jatkaa edelleen siihen räjäytysteoriaan uskomista.
No, mikäs siinä, epäilemättä siihen on mukavampi uskoa.

http://www.boulder.nist.gov/div853/Program6_infra_files/image017.jpg
Meinaatko tosiaan, ettei noin järeä kerrosrakenne pysäytä muutaman kymmenen miljoonan kilon painoista sortumaa? :)

kun antoi kirjeidensä liitteiden kautta ymmärtää että kyseessä oli "hallituksen junailema omien kansalaisten massamurha".