Väki vähenee työmarkkinajärjestöissä, noissa loiskerhoissa, jotka ovat omineet työmarkkinat itselleen, mutta jotka eivät ole minkäänlaisessa vastuussa työmarkkinoiden toimivuudesta.
Kansalaiset joutuvat maksamaan joka 8:n vuoden kertymällä ylimääräistä veroa PANKKITUKIMILJARDIEN VERRAN ylläpitääkseen SAK:n tai EK:n kaltaisia vapaamatkustajia.
Ehdottaisin, että SAK, EK ja AKAVA järjestäisivät ylimmälle johdolleen yhteisen seminaarin Kanarialla jonne lähdettäisiin "presidentti" Tarja Halosen johdolla juuri overhaulista tulleella kahdella lentokoneella ja joissa olisi viinan turvottama venäläinen miehistö.
Suomesta saataisiin näin poistetuksi työmarkkinoilta ja lainsäädännöstä rakenteellinen mätä.
Kansalaiset joutuvat maksamaan joka 8:n vuoden kertymällä ylimääräistä veroa PANKKITUKIMILJARDIEN VERRAN ylläpitääkseen SAK:n tai EK:n kaltaisia vapaamatkustajia.
Ehdottaisin, että SAK, EK ja AKAVA järjestäisivät ylimmälle johdolleen yhteisen seminaarin Kanarialla jonne lähdettäisiin "presidentti" Tarja Halosen johdolla juuri overhaulista tulleella kahdella lentokoneella ja joissa olisi viinan turvottama venäläinen miehistö.
Suomesta saataisiin näin poistetuksi työmarkkinoilta ja lainsäädännöstä rakenteellinen mätä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Keskustalta on turha odottaa mitään toimia, joita SAK ei hyväksy. Kepu toteuttaa kaikki SAK:n toiveet, jotta se saisi luvan pysyä SDP:n apupuolueena hallituksessa.
Jopa työreformi, josta niin kovasti kohistiin ennen 1999 eduskuntavaaleja, oli alunperin laadittu yhteistyössä SAK:n kanssa. Vanhanen ja Heinäluoma kaavailivat siitä seuraavan punamultahallituksen työvoimapoliittista ohjelmaa ennen kuin Esko Aho pilasi asian ja meni lisäilemään sinne asioita, joista ei oltu SAK:n kanssa sovittu.
Näin työreformi-sanasta tuli punainen vaate SDP:lle ja Jäätteenmäki joutui varajohtajana käymään SAK:ssa Ihalaiseen luona lupaamassa, ettei keskusta enää koskaan tee vastoin SAK:n tahtoa.
Kun työsopimuslakia uudistettiin Lipposeen II hallituksen alkupuolella, nosti kokoomus asian pöydälle, koska komitea oli vastoin hallitusohjelmaa muuttanut työehtosopimusten yleissitovuuden kattavuuden määrittelyä. Tällöin keskusta asettui SAK:n tueksi vaatien Pekkarisen suulla kokoomusta "lopettamaan riitelynsä ja hyväksymään palkansaajajärjestöjen tahdon".
Kokoomus sai onneksi tahtonsa läpi ja hallituksen lakiesitystä muutettiin siitä, mitä se oli komityeasta ulos tullessaan, vaikka SAK pani kovasti vastaan.
Kun Jäätteenmäki aloitti hallitusneuvottelunsa, oli SDP:n edustajana SAK:n puolelta SDP:een siirretty Eero Heinäluoma. Hän huolehti Jäätteenmäen tuella, että hallitusohjelma kirjoitettiin SAK:ssa, jotta SAK:n tahto toteutuisi.
Kun sitten syntyi työtaisteluja - eihän SAK pysty pitämään kurissa pullistelevia lakkokenraalejaan - niin Matti vanhanen ei tehnyt mitään lopettaakseen laittomuudet, vaan toisti kuuliaisesti aina sen, mitä Lauri Ihalainen oli ensin sanonut: "Olisi hyvin toivottavaa, että osapuolet pääsisivät keskenään sovintoon ja lakon aiheuttamat haitat voitaisi minimoida".
Vaikka SAK:laiset liitot syyllistyivät jatkettuihin laittomuuksiin, ei keskusta uskalla lausua asiasta mitään mielipidettä, koska mielipiteen sanominen suututtaisi SAK:n ja haittaisi yhteistyötä SDP:n kanssa.
Keskustan politiikka on niin linjatonta ja saamatonta, että SAK/SDP saa tehdä työmarkkinoilla aivan mitä ikinä tahtovat.
Olet osittain oikeassa, mutta unohdat tarkoituksella, että Kokoomuksen ollessa hallituksessa Keskusta oli ainoa puolue (oppositiosta on helppo vaatia uudistuksia), joka toi kansan mitattavaksi työelämän lainsäädännön uudistustarpeet.
SAK:n ja SDP:n propaganda kuitenkin vääristeli työreformin, esimerkkinä SAK:n "johtaja" Pekka Ahmavaaran täysin perätön ja mielipuolinen kirjoitus: http://www.tkyturku.fi/vanhat/pekka.htm Tuo upposi palkkatyöläiseen kuin mustalaisen puukko viinavelkaiseen.
Muistathan, kun suorassa tv-tentissä vastakkain olivat porvarit Niinistö ja Aho (Vanhanen Ahon taustalla), niin Sauli heitti Hakaniemestä hankitun työlainsäädännön yleissitovuutta koskevan kompakysymyksen, eikä Aho siihen tietenkään kyennyt vastaamaan. Ja Sauli tällä iskemään Aholle haavaa Työreformiin. Kokoomus ja sen johtajan arvovalta karisi ja kokoomuksen kuvasta tuli täysin SAK:n "Sancho Panza". Kokoomushan on muuten siitä lähtien hävinnyt vaaleissa.
Oletan että molemmilla oikeistopuolueilla, Keskustalla ja Kokoomuksella, on terroristijärjestö SAK:n suhteen varovaisuutta hallituksessa ollessaan.
SAK:n ja muiden työmarkkinajärjestöjen taholta saatetaan nimittäin terrorisoida hallituksen toimia lakoilla tai työsuluilla (paperin lakkoilut & työsulku).
Ja edelleen, minä kannatan tähän tilanteeseen nimenomaan työmarkkinajärjestöjen vapaamatkustajille, noille "johtajille", paljon matkustelua, jonka liput me veronmaksajat mielellämme subventoimme!
Työreformista kannattaa muistaa, että se oli alunperin nimenomaan keskustan ja SAK:n yhteistyöpaperi. Sellaiseksi Vanhanen ja Heinäluoma sen suunnittelivat.
Vasta lähestyvät vaalit saivat Esko Ahon tekemään siitä vaaliohjelman, muuttelemaan sen sisältöä (SAK:lta kysymättä) ja antamalla sille nimen "työreformi".
On siis turha puhua "SAK:n ja SDP:n vääristelevästä propagandasta ja mielipuolisista kirjoitteluista", koska ne olivat ainoastaan reaktioita sen suhteen, että keskusta - Esko Aho - oli vetänyt välistä ottaessaan yhdessä laaditun paperin vaaliaseekseen ja lisäämällä sinne asioita, joita SAK ei milloinkaan voi hyväksyä, kuten työttömyyskassojen irroittamisen ammattiyhdistyksistä ja työehtosopimusten yleissitovuuden heikentämisen.
Kokoomuksen syyttely on tässä vaiheessa turhaa, koska kokoomus oli jo Lipposen I hallituksen aikana suostunut sellaiseen kompromissiin, ettei työehtosopimusten yleissitovuutta tiukenneta eikä lievennetäkään.
Työmarkkinajärjestöjen vaikutus ja valta tulevat vähenemään sitä mukaa, kun markkinat ja rajat avautuvat ja yritysten kansainvälinen omistus lisääntyy ja globalisoituminen etenee. Tämä tulee ehkä jatkossakin aiheuttamaan joissain SAK:laisissa liitoissa vastaavia paniikkireaktioita kuin viime aikoina ovat olleet mm. AKT:n laiton lakkoilu ja Paperiliiton uppiniskaisuus olla neuvottelematta työnantajalle olennaisista asioista.
Kun politiikka näyttää keskustan toiminnan vuoksi menneen sellaiseksi, että SDP on aina hallituksessa, niin kyse onkin siitä, kumpi puolue - keskusta vai kokoomus - on se, joka edes yrittää panna vastaan SAK:n touhuilulle.
Tähänastisen kokemuksen pohjalta voin sanoa, että kokoomus on edes yrittänyt, kun keskusta vaiun matelee ja myötäilee SAK:ta.
Näin on asia, jos olet rehellinen itsellesi.
Olet lähes oikeassa Työreformin historian suhteen, mutta SAK:n jätettyä työreformin valmistelun, ei sisältöön vaikuttaminen pelkästään puoluejohdon yksinoikeus ollut. Mukana oli erittäin laaja kenttä, mutta tienkään mustasukkainen SAK siinä ei enää ollut. SAK:n mieliksi sanamuotoja hiottiin, mutta näiden kiitollisuus oli asioiden väärentäminen - kuten Ahmavaara asiat edustavasti esittää.
(Muistan, kun esimerkiksi Helsingin Työttömät ry. suhtautui Työreformiin erinomaisen myönteisesti ja mielenkiinnolla vaikka tuolla sektorilla oli nimenomaan väitetty olevan vain SDP-SAK:laista työreformivastaisuutta. SAK oli pahasti väärässä ja pelkäsi menettävänsä työttömien SDP-kannatuksen)
Se, mitä Kokoomus ja Keskusta eivät ole tehneet, on täydellinen SDpuolueen vaaliteemojen väärentäminen, kun taas SDP on tuota erityisesti tappion veitsi kurkulla harjoittanut. Se, että sen on tehnyt verovaroilla subventoima ay-liike SDP:lle on anteeksiantamatonta "puolueista riippumattomalle" järjestölle joka näin rikkoo ILO:n perussäännöstä.
Mielestäni SDP ei ole saanut rangaistusta teoistaan. Sekin aika vielä tulee - mutta hiljaa hyvä tulee.
Työreformia todella muuteltiin ainakin kahteen kertaan sen jälkeen, kun se oli julkistettu ja SAK siihen reagoinut. Ja toki työreformi sisälsi paljon hyviä asioita, etenkin sen, että sopimista viedään enemmän keskusjärjestöiltä liittotasolle ja liittotasolta yritystasolle. Tähän suuntaan on jo edettykin monilla aloilla ja mm. EK edellyttää, että sillä tiellä jatketaan.
Keskustan ja kokoomuksen tekemisiä arvioitaessa pitää ottaa huomioon se, että keskusta on aina pyrkinyt ensisijaisesti punamultaan ja kokoomus tietää, että sinipuna on tästä syystä sille todennäköisempi vaihtoehto, koska on hyvin epätodennäköistä, että SDP jäisi enää vapaaehtoisesti oppositioon kuten se jäi 1991.
Niinpä tuosta seuraa, etteivät keskusta ja kokoomuskaan kovin herkästi kilpaile sillä, kumpi enemmän syyttelee SDP:tä "vääristellyistä vaaliteemoista". ;-))
Esität kummallisen kuvan yhden ammattijärjestön vaikutuksesta suomalaiseen politiikkaan. SAK edustaa varsin pientä osaa koko ammattiyhdistysliikkesstä. Senkin jäsenistö jakautuu äänestyskäyttäytmiseltään normaalijakauman mukaan. Ammattijärjestö toki valvoo jäsenistönsä etua. Sehän on sen tehtävä.
Hallituksen politiikkaan ammattijärjestöillä ei ole tuollaista vaikutusta, mitä annat ymmärtää. Se on median luoma kuva, joka toki palvelee ammattijärjestöjen toimintaa.
Suomalaisessa työelämässä on harvinaisen vähän ongelmia ja myös lakkoja tai vastaavia työriitoja. Tämä osoittaa järjestelmien toimivan suhteellisen hyvin.
Toisaalta Suomen työlainsäädöntö on huomattavasti muita EU- maita löysempi. Yleissitovuuden ja irtisanomisen osalta Suomessa päästään paljon helpommalla ja pienemmin rahallisin seurauksin.
Minusta yksi ongelma SAK:ssa on sen toiminta ILO:n vastaisesti SDP:stä riippuen.
Kun tuohon lisää vielä sen, että SAK hankkii tulorahoituksensa verovapauksin ja pienentää verokertymää - ei SAK:n toiminta kestä päivänvaloa.
EN kuitenkaan kumoa koko SAK:ta. Se työ, mikä tehdään VAIN työmarkkina-asioissa, esimerkiksi työehtoasioissa on ok.
Kärjistin omaa juttuani siksi, että pointti tuli selväksi, ja siksi kärjistys ei anna asioista yhtä tasapuolista kuvaa kuin tapa, jolla sinä kirjoitat.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että SAK:lla on SDP:n kautta huomattavan vahva vaikutus hallitusten politiikkaan, suorastaan ulkoparlamentaarinen vaikutus, jota itse pidän hyvin haitallisena. Kolmikannan kautta vastaava ulkoparlamentaarinen vaikutus syntyy myös EK:lle, eli lähinnä suomenruotsalaiselle teollisuuspääomalle.
Se, että suomalainen työjärjestelmä toimii on hyvä asia. Minusta se voisi toimia vieläkin paremmin.
Ja luojan kiitos, meillä ei ole niitä epäkohtia ay-liikkeen kanssa kuin esim. Britanniassa.
Yleissitovuutta voidaan vielä lieventää, jolloin sopimusten tekeminen on joustavampaa ja myös kansantaloudelle tuottoisampaa. Irtisanoimissuojan sijasta pitäisi ryhtyä keskustelemaan palkkaamisen helpottamisesta, sillä kun työvoima kuitenkin kiertää, niin sen kiertoa toimialalta toiselle olisi syytä helpottaa.
Se, että omien sääntöjensä mukaan puoluepoliittisesti sitoutumaton SAK saa rahansa duunareiden palkoista työnantajien keskitetysti tilittämänä ja verovapaasti lienee asia, jolle ei mitään mahda.
Mutta sille, että näin saatuja rahoja käytetään SDP:n vaalikampanjoihin on jo aika arveluttavaa yhteiskunnan kannalta.
Yhtä arveluttavana ehkä voidaan pitää sitä, että työnantajajärjestöt, Suomen Yrittäjät, MTK ja monet vastaavat etujärjestöt myös rahoittavat eri puolueiden vaalikampanjoita rahoilla, jotka alunperin tulevat kuluttajilta, koska kyllä yritysten maksamat jäsenmaksutkin ovat mukana tuotteiden hinnoissa.
Se, että kuluttajan rahaa siirtyy yritysten järjestöjen jäsenmaksujen kautta puolueiden vaalirahoitukseen olisi myös keskustelun arvoinen juttu.
Antaas kattoo, miten viime eduskunnan hyväksymä laki vaalirahoituksen julkisuudesta toimii pressanvaalin yhteydessä.
kyllä kansalle pitää kertoa, mistä kenekin ehdokkaan vaalirahat ovat tulleet.
Moi Jäbä, täsmensin otsikossa juttusi rajallisesti pääteltyä, puoltavaa pääviestiä.
Asiallisinta on todeta, että vaikka SAK-SDP:n aisaparina olisi tällä ay-tominnan hulvattoman menon sallivalla lainsäädännöllä itse vihtahousu, ei sekään mahtaisi yhtään mitään proletariaatin diktauuriksi muuttuneelle Hakaniemen vallankäytölle, aivan täsmällisesti sanottuna proletariaatin diktatuurille, ulkoparlamentaariselle väkivaltakoneelle.
Onko yleensäkin aivan yksikertaisen asian myöntäminen liaan vaikeata:
Parlamtaarinen demakratia on silloin lakannut toimimasta, kun reilun 20% parlamentaarisen voimasuhteen turvin (SDP) voi ryhmänä totueuttaa lähes mielivaltaisesti tahtoaan, pakkoakin halutessaan käyttäen (viite Keskustan puheenjohtajan vaihdataminen, päämisterin vaihdattaminen)
Koska se on meillä mahdollista ja käytännön tätäpäivää, niin eikö ole jo varsin yksinkertaista päätyä lopputulokseen:
Jos tähän menoon halutaan muutos, on Keskustan ka Kokoomuksen ryhdytävä todelliseen kattavaan yhteistyöhön riippumatta siitä mitä ja milloin joku on toiselle ties missä yhtedessä jotenkin ikävästi sanonut!
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
onkaan toteutettu? Ei ainakaan vasemmistolaista:
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/vr-lamapolitiikka-synnytti-leipjonot.html
SAK:n suurmielenosoitus Senaatintorilla oli "tutkija" punikki Kianderin mukaan ilmeisesti vain silloisen hallituksen tukimielenosoitus?
SAK:n vuonna 1991 järjestämä suurmielenosoitus järjestettiin, EI SUINKAAN TYÖMARKKINA-ASIOISSA, vaan silloisen hallituksen politiikkaa vastaan!
Humalaiset, liiton kustantamilla matkalipuilla Helsinkiin saapuneet ay-aktiivit ja liitolta viinat saaneet rähinöitsijät uhkasivat tappaa Viinasen ja Ahon.
Tuo mielenosoitus oli oppositioon joutuneiden demareiden masinoima, mukana mm. "Laardi" Ihalainen. Täysin edesvastuutonta ay-liikkeen toimintaa. Tuollaisilla syvennettiin lamaa - Kiander on pullaposkinen "tutkija" jolla objektiivisuus on taustaorganisaatiostaan johtuen melkolailla kateissa.
Kyllä laman syvensi SAK. Ei silloinen hallitus, joka aloitti 1993 nykyisen ERM-kytkentään (myöh emu nyt euro) perustuvan vakautuspolitiikan, joka kulkee nykyisin nimellä euron vakaussopimus.
ELI VIELÄ KERRAN - hallitukset ovat vuodesta 1993 noudattaneet Esko Ahon hallituksen aloittamaa talouspolitiikkaa.
EMU-kytkentä, lähestymiskriteerit EMU:un=hyvinvointivaltion alasajoa.
"...valuuttarahaston ja Maailmanpankin köyhiin maihin pakottaman politiikan osana laajempaa uusliberalistista ohjelmaa. Tämän toteuttaminen aikaansaa köyhyyttä ja syrjäytymistä myös teollisuusmaissa. Esimerkiksi EU:ssa niin sanotut lähestymiskriteerit vastaavat osittain rakennesopeutusohjelmia."
http://gamma.nic.fi/~otammile/Chossudovsky.htm
Kriteerit
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004909883#22000000004909883
Alasajoa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000000988059
1.
http://66.249.93.104/search?q=cache:JiI8_EBlGBwJ:www.kaapeli.fi/~veu/sosalsajo-pain.pdf sosiaalinen alasajo suomessa&hl=fi&lr=lang_fi
2.
http://www.kaapeli.fi/~veu/sosalajo2.htm
Lama edelleen päällä sadoilla tuhansilla työttömillä ja heidän perheillään, isolla osalla eläkeläisiä jne. pysyvä massatyöttömyys ja pätkätyöt seurausta valitusta politiikasta, ns. "hallitusta" rakennemuutoksesta.
Silloinen hallitus, mistä se haki mallia politiikalleen
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0305/p030604-a1.html
Keskusta on jo maalaisliiton ajoista asti kannattanut ja ollut mukana työmarkkinajärjestöjen toiminnassa. MTK:ta voidaan pitää jopa puhtaasti maalaisliittolaisena järjestönä.
Kun keskitetyt ratkaisut 70- luvulla Kekkosen ja Liinamaan avulla tulivat keskeisiksi toimintamalleiksi, saatiin tempoileva ja lakkoaltis työympäristö rauhoittumaan.
Kun Keskusta jäi Holkerin hallituksen ulkopuolelle, elettiin työmarkkinoilla kriittisiä hetkiä. 80- luvun lopulla tultiin tilanteeseen, jossa palkkojen nousu oli karkaamassa käsistä. Silloiset työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ylitettiin lähes kaikilla toimialoilla.
Kun Keskusta palasi hallitusvastuuseen Ahon hallituksessa, siirryttiin normaaliin toimintamalliin ja työmarkkinatkin rauhottuivat.
>>Keskusta on jo maalaisliiton ajoista asti kannattanut ja ollut mukana työmarkkinajärjestöjen toiminnassa. MTK:ta voidaan pitää jopa puhtaasti maalaisliittolaisena järjestönä.>Kun keskitetyt ratkaisut 70- luvulla Kekkosen ja Liinamaan avulla tulivat keskeisiksi toimintamalleiksi, saatiin tempoileva ja lakkoaltis työympäristö rauhoittumaan.>Kun Keskusta jäi Holkerin hallituksen ulkopuolelle, elettiin työmarkkinoilla kriittisiä hetkiä.>80- luvun lopulla tultiin tilanteeseen, jossa palkkojen nousu oli karkaamassa käsistä. Silloiset työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ylitettiin lähes kaikilla toimialoilla.>Kun Keskusta palasi hallitusvastuuseen Ahon hallituksessa, siirryttiin normaaliin toimintamalliin ja työmarkkinatkin rauhottuivat.
Tottakai Keskusta oli mukana viime vuosisadalla ja sen loppupuoliskolla työmarkkinajärjestöjen maailmassa, koska se oli Keskustan kannattajien etu - tuolloin Keskustan kannattajien tulonmuodostus riippui pitkälti tulopoliittisista neuvotteluista, joissa
ENSIN käytiin palkansaajien tulopoliittiset neuvottelut Liinamaan malliin. Kun palkansaajat saivat jotain,
SEURAAVAKSI aloitettiin maataloustulopoliittiset neuvottelut. Tässä kompensoitiin palkansaajien palkankorotukset maataloustuotteiden hintoihin.
Kun sanot, että en ymmärrä asiasta mitään, niin NYT tilanne on toinen, kuin kuvaelmassasi.
MAATALOUSTUOTANTO ei ole enää kansallisiin, maataloustuloneuvotteluissa sovittuihin takuuhintoihin perustuvaa.
Eikä maataloudella ole niin suurta osuutta keskustalaisten kannattajien keskuudessa.
Kannattaisi perehtyä työmarkkinajärjestelmään ja sen uudistamistarpeisiin, eikä väen väkisin ylläpitää järjettömän kallista ja tehotonta työmarkkinoiden varjolla eleskelevää ja tuottamatonta herra-armeijaa.
Mutta - se mikä sopii 7-16 duunarisosialistille ei välttämättä sovi maailmaa kokonaisvaltaisemmin seuraavalle ja hahmottavalle keskustalaiselle yrittäjälle. (Keskusta on suurin yrittäjäpuolue)
...kannattajista on palkansaajia!
En tiedä tuota keskustan palkansaajien prosenttia tarkkaan, mutta olisi tärkeää, että niin keskustalaiset kuin muutkin palkansaajat saisivat hyvää palkkaa työstään, eivätkä joutuisi kustantamaan tehotonta työmarkkinajärjestöjen hallinnoimaa työmarkkinamafiaa:
a) maksamalla ylisuuria jäsenmaksuja, jotka lopulta maksaa työnantajan yläpuolinen asiakas. Tämä pienentää kilpailukykyä.
b) maksamalla ylimääräisiä veroja sen vuoksi, että työmarkkinajärjestöt pienentävät verokertymää joka 8. vuoden välein pankkitukimiljardien verran.
c) maksamalla työmarkkinajärjestöille valtion ja kunnan verotuksen lisäksi työmarkkinajärjestöveroa, joka laittomuutensa vuoksi kulkee nimellä = työttömyysvakuutus ja josta kerätään myös ns. EMU-puskurit jotka tursuavat palkansaajien ja työnantajien rahaa.
(Kumma muuten, että esim. Kokoomus ei oppositiosta käsin ole lähtenyt vaatimaan moisten rahastojen purkua ja rahojen takaisin maksua niille, joilta rahat on varastettu) siirtymävaiheen EMU-puskurille ei euron aikana ole enää mitään järkiperustetta.
Niin, että sillä lailla. Jos joku väittää, että nykyinen työmarkkinajärjestelmä on toimiva ja sitä kannattaa ylläpitää sellaisenaan - ihmettelen. En usko, että keskustalainen palkansaaja haluaa huonoa palkkaa. Siksi olisi hyvä tehdä uudistuksia.
On helppo arvostella olemassa olevia asioita. Paljon vaikeampaa on esittää korvaava toimivampi prosessi. Tässäkään tapauksessa ei jonkin lakkauttaminen ole mikään ratkaisu. Se vain johtaisi anarkiaan.
1. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaus poistettava. Työntekijä saisi vähentää työttömyyskassan jäsenmaksun.
2. Työmarkkinajärjestöt ALverovelvollisiksi. Näin työnantajajäsenmaksuista ei saisi kuin arvonlisäveron takaisin.
3. Työttömyysvakuutusmaksut palautettava korkoineen niille, jotka on pakotettu niitä maksamaan.
4. Työmarkkinajärjestöjä tulisi riippumattoman viranomaisen (esm. oikeuskansleri) toimesta valvoa niin, että vain toiminta työmarkkina-asioissa sallittaisiin ja muut toimet uhkakasakkojen uhalla sanktioitaisiin (esim. ns. ennakoiva edunvalvonta tulisi laittomaksi, jossa ay-liike kehottaa jäseniään äänestämään SDP:tä, koska ay-liikkeen mielestä se on ennakointia työmarkkina-asioissa)
5. Eduskunnan tulisi päättää vuosittain yleisitova minimipalkkalaki. Työmarkkinajärjestöt eivät saisi sopia tämän alle meneviä ehtoja.
vieläkö lisää....
esittämäsi asiat parantaisivat työmarkkinoiden toimivuutta???
Jos hallituksella olisi käytettävissä PANKKITUKIMILJARDIEN verran enemmän rahaa joka 8. vuoden jaksolla, tuolla rahalla saataisiin julkista kysyntää ja työllistäviä investointeja tai veronalennuksia.
Jos kansantalouden keynesiläisyyttä yhtään ymmärtää voisi nuo rahasummat moninkertaistua kiertäessään taloudessa. Siitä sitä riittäisi köyhällekin murusia.
...johonkin mustaan aukkoon? Kyllä tuo raha kiertää kansantaloudessa koko ajan. Iso osa tulee kuitenkin veromarkkoina valtion ja kuntien kassaan. Taidat olla kommunisti, kun haluat julkista kysyntää yksityisen sijalle!!!
tsot tsot. Eipä aleta hietas-korhos-linjoille ja toisia nimittelemään!
Julkinen investointi yleensä ostetaan kyllä ihan yksityisen sektorin tuotannosta. vrt. esim. rakennushankkeet.