Polttomoottori häviää. Metanolipolttokennoauto ei todennäköisesti tule. Akkuauto tulee yhä vahvemmin. Sähköä siis tarvitaan. Samalla auto lakkaa olemasta saastuttamisen syntipukki ja perusteet ympäristöveroille häviävät. Auto aiheutta minimaalisesti paikallisia ympristöhaittoja ja materiaalit ovat yli 90% kierrätettäviä.
Akkukapasiteetti kasvaa pikkuhiljaa ja niihin on ladattava tulevaisuudessa energiamäärä, joka vastaa 30-50 litraa bensiiniä. Tämä tietää sähkönkulutuksen rajua nousua. Tämä merkitsee että vaihtoehtovoimaloiden kapasiteetti tulee hukkumaan kuin pisara mereen. Onhan se perieetteessa kiva että vaihtoehtovoimaloita on, mutta jos niillä aiotaan tuottaa sähköä, suomi muuttuu yhdeksi suureksi voimalaksi.
Lähitulevaisuus on siis fission ja kaukaisempi fuusion.
Akkukapasiteetti kasvaa pikkuhiljaa ja niihin on ladattava tulevaisuudessa energiamäärä, joka vastaa 30-50 litraa bensiiniä. Tämä tietää sähkönkulutuksen rajua nousua. Tämä merkitsee että vaihtoehtovoimaloiden kapasiteetti tulee hukkumaan kuin pisara mereen. Onhan se perieetteessa kiva että vaihtoehtovoimaloita on, mutta jos niillä aiotaan tuottaa sähköä, suomi muuttuu yhdeksi suureksi voimalaksi.
Lähitulevaisuus on siis fission ja kaukaisempi fuusion.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sekä vedyn erottaminen vedestä, että alumiinin erottaminen maa-aineksesta edellyttävät runsaasti sähköä.
Mielenkiintoista miten vihreät haluaisivat käyttää haketta sähköntuottoon, mutta siltikään metsiä ei saisi kaataa edes sen vertaa kun nyt tehdään :)
Tilastojen mukaan kylmät pakkasyöt ovat melko tuulettomia, mutta vihreät "tietävät" jälleen tilastoja paremmin että oikeasti silloin tuulee vaikka kuinka paljon :) Vihreät tietävät myös sen ettei kylmässä tuulessa pyörivä roottori kaipaa sähkölämmitystä lapoihin kertyvän jään välttämiseksi, vaikka joku muu voisi toisin väittää.
Vihreiden tapa paikata kulutushuippuja on rakentaa useita päällekkäisiä järjestelmiä, jotka kaikki lakkaavat toimimasta/ovat heikoimmillaan kulutushuippujen aikaan. Esimerkkinä tuulivoiman ja maalämmön yhdistäminen Haluaisinpa muutenkin nähdä nämä viherpiiperot kaatamassa puita ja hakkaamassa halkoja talvella, sekä lähtemässä koulusta/töistä kesken päivän lämmittämään talojaan... Ai niin, ei heillä töitä ole.
Vihreille kelpaa kyllä sähkö, mutta sen pitää tulla töpselistä, eikä mistään voimalasta ;)
Vaikka fissioenergia on keksitty jo niin vallanpitäjät eivät halua missään nimessä luovuttaa öljyllä toimivaa bensamoottoriimpeiumia joka tuo näille maailmaa hallitseville elitistipaskiaisille useita tuhansia miljardeja per viikko öljybisneksen muodossa. Ottaen huomioon vielä että samat siat organisoivat huume sekä asebisnestä.
voisi mahdollinen jos alalla keksitään jotain todella radikaalia. Nykyakuilla ei saavuteta taloudellisia eikä ekologisia tavoitteita.
60 tonnin rekka tarvisi 15 tonnia akkuja ja sittenkin latausasemia alle 100 kmn välein. Sehän ei vielä ole ongelma mutta kuljettajien lataaminen odotusaikana kylläkin. Viihdepalvelut tekisivät piankin hallaa ajokyvylle ja hivtilastoille.
Keveitä akkuja kyllä on kehitetty mutta niiden hinta on huikea ja valmistus samassa suhteessa epäeettistä.
Tässä talvella espoolainen naisinsinööri ajeli sähköautolla stadiin töihin. Lämmityslaite jolla akut ja kuski täytyy pitää sulana (käyttökunnossa;) kulutti enemmän löpöä kuin pikkudieseli olisi kuluttanut samassa ajossa.
Vety voi sittenkin olla osaratkaisu. Sähköllähän sitäkin tuotetaan ja monen vaiheen kautta huonolla hyötysuhteella. Hyötysuhde on kuitenkin parempi kuin millään akkutekniikalla.
Ydintekniikassa ei hyötysuhdetta pidetä ongelmana yleensä. Uraanitonnissa kun on niin älytön määrä energiaa. Uudet kiehutusvoimalat saavat toki tonnista jopa 30% enemmän sähköä kuin vanha Lovisa I painevesisysteemi jossa kiehutus tapahtuu reaktorista erillään.
Uusin reaktorityyppi on kylläkin taas paluuta vanhaan - painevesireaktoriin.
Aurinkokennoilla voisi peittää Saharan ja tuottaa vetyä hajottamalla vettä. Hintansa silläkin.
Maatalous voisi tuottaa sähkönsä myös biokaasulla. Mikä ehkä vielä pitkään tapahtuisi polttomoottorigeneraattorilla. Dieseleissä on helppo käyttää erilaisia kaasuja myös liikenteessä.
Raskaan teollisuuden sähkö ja perusvoima on tuotettava ydinvoimalla. Jos poltamme metsät hukkaamme humuksen ennenpitkää. Kuten on käynyt esm. Afrikan sarvessa.Millä me sitten ruokitaan nämä somalialaiset.
Raskas liikenne sekä lentokoneet pysyttelevät lähivuosikymmenet fossiilisten polttoaineiden kannassa. Laivat voinevat jossain määrin alkaa käyttämään vetyä. Akkuteoria ei ole lainkaan utopiaa hnekilöautoliikenteen suhteen 10-30 vuoden ikkunalla.
www.europositron.com
Vaikka europositronin lupaus jäisi täyttymättä, muita hankkeita on käynnissä pitkin planeettaa.
" Dieseleissä on helppo käyttää erilaisia kaasuja myös liikenteessä. "
Tarkoitat kai bensakoneita?
Kaasumaisen polttoaineen käyttö diesel-koneessa ei ole missään nimessä helppoa. Dieselissä on mahdollista käyttää kaasua, mutta silloinkin tarvitaan nestemäistä polttoainetta sytytykseen.
Vakola kokeili aikoinaan häkäkaasun käyttöä Valmetin 02-sarjalaisessa, ja se kyllä saatiin toimimaan, mutta kaasu vähentää sylinteriin mahtuvan ilman määrää, eli tehoja ei saada edes teoriassa samalle tasolle.
Huonompi "litrateho" pitää sitten kompensoida suuremmilla koneilla, mikä saattaa toimia ehkä generaattorikäytössä, mutta liikenteessä ylimääräinen paino ei todellakaan ole hyväksi, kuten ei moottorin suurentunut kokokaan.
"Aurinkokennoilla voisi peittää Saharan ja tuottaa vetyä hajottamalla vettä. Hintansa silläkin."
Tuosta hankkeesta on pakko muistaa semmoinenkin pikkuseikka, että kun puhutaan tuon kokoluokan hankkeista, niin suolaakin alkaa kertymään jo ihan ongelmaksi asti.
..käytin paikallista bussikyytiä enkä huomannut juuri eroa nafta/kaasukoneiden välillä. Paitsi että kaasu ei käryttänyt. Tukevasti piti ottaa tangosta kiinni kaasumersun kiihdyttäessä. Ei juuri enempää pystypoka siedä.
Tietenkin raiteilla olisi kiistattomat etunsa.
Käytäntö vaan kertoo karua kieltään: Espoosta Kainuuseen raideliikennettä vastustetaan - jopa puretaan vihreiden vaatimuksesta. Se kun kulkee ydinsähköllä liian puhtaasti.
Kiskojen väliin kun liito-orava tipauttaa pari papanaa - ei siitä enää koskaan kuljeta junalla .
Europositron ei kyllä tunnu kovinkaan vakuuttavalta.
Katso mieluummin
http://www.toshiba.co.jp/about/press/2005_03/pr2901.htm
Latautuu minuutissa. Sitten on vielä http://www.jeol.co.jp/english/newsroom/2003/031003.htm joka vaikuttaa erittäin lupaavalta.
Lataus voisi vaikka tapahtua liikennevaloissa tai erityistä latauskaistaa pitkin ajettaessa.
" enkä huomannut juuri eroa nafta/kaasukoneiden välillä. "
???
Mutta mitä se kertoo sytytys tavasta?
Enhän minä väittänyt kaasun käyttöä polttomoottoreissa mahdottomaksi... Sanoin vain, että kaasun käyttö nimenomaan dieselmoottorissa on hankalaa, eikä tietääkseni ole yhtään dieseliä joka toimisi pelkästään kaasulla. Kaikki kaasumaista polttoainetta käyttävät dieselit mitä minä tiedän on varustettu normaaleilla ruiskutuslaitteistoilla, ja sytytykseen käytetään nestemäisiä polttoaineita. Ja poikkeuksetta niiden teho on ollut perinteisiä dieseleitä heikompi.
Ottomoottorit ovat sitten asia erikseen, ne kun ovat aina kaasumoottoreita.
"Europositron ei kyllä tunnu kovinkaan vakuuttavalta"
Sama äijä on lypsänyt vuosikaudet tyhmiltä rahaa. Jos tuo toimisi, niin sen voisi noin vain patentoida ja antaa käyttöoikeudet jollekin isolle firmalle, joka huolehtisi lopuista. Ei ole mitään näyttöä noista mainituista "tutkimuksista". Tosin pikkuhiljaa äijän aikataulu alkaa tulla vastaan ja voipi olla, että joku turhaan haastaa sen raastupaankin.
Nuo olivat tuttuja ennestään. Noiden lisäksi on varmasti muitakin projekteja, joista emme edes tiedä. Toivoa voi sopii että läpimurto tulee pian.
"Ydintekniikassa ei hyötysuhdetta pidetä ongelmana yleensä. Uraanitonnissa kun on niin älytön määrä energiaa. Uudet kiehutusvoimalat saavat toki tonnista jopa 30% enemmän sähköä kuin vanha Lovisa I painevesisysteemi jossa kiehutus tapahtuu reaktorista erillään.
Uusin reaktorityyppi on kylläkin taas paluuta vanhaan - painevesireaktoriin."
Jos Loviisan hyötysuhde on n. 33 %, niin mikä kevytvesikiehari toimii 43 % hyötysuhteella? Sen vesihöyrynhän pitäisi olla julmetun kuumaa ja taitaa muuten mennä ylikriittisen höyryn puolelle mikä on kyllä tällä hetkellä 4. sukupolven reaktorien heiniä ja eräänlaista utopiaa, kun suurinta osaa sen vehkeen tekniikasta ja materiaaleista ei olla vielä keksitty.
Syy siihen, että kevytvesireaktorien hyötysuhde on 'vain' kolmannes, on materiaalien kestävyydelle asetetut vaatimukset. OL3:n hyötysuhde on 37 %, joten siinä on edistytty jossakin asiassa ja se on muuten painevesireaktori.
Painevesireaktorit ovat toki marginaalisesti vanhempia kuin kieharit, mutta eivät ne mitään vanhempaa tekniikkaa ole. Vaikea niitä on paremmuusjärjestykseen laittaa, mutta painevesireaktori on selvästi suositumpi noista kahdesta. Ranskalaiset valitsivat sen ainoaksi reaktorityypikseen ja myös venäläiset ovat sitä suosineet.
"Ydintekniikassa ei hyötysuhdetta pidetä ongelmana yleensä. Uraanitonnissa kun on niin älytön määrä energiaa. Uudet kiehutusvoimalat saavat toki tonnista jopa 30% enemmän sähköä kuin vanha Lovisa I painevesisysteemi jossa kiehutus tapahtuu reaktorista erillään.
Uusin reaktorityyppi on kylläkin taas paluuta vanhaan - painevesireaktoriin."
Voi perhana, sinähän puhut palamasta ja minä lämpö-sähkö-hyötysuhteesta. Pahoitteluni, minä olen katsonut pahemman kerran kieroon tuota lukiessani.
STUK:in mukaan keskimääräinen poistopalama Loviisassa on 35 MWd/kgU ja Olkiluodossa 40 MWd/kgU. Eli pitää paikkansa, että Loviisassa tuo luku ei ole hääppöinen. USA:ssa saadaan jopa yli 60 MWd/kgU. Toisaalta noiden vertaileminen ei käy päinsä noin vain, sillä polttoaineiden rikastusasteet vaihtelevat muiden ratkaisujen ohella. Samaten suomalaisten vuoden latausaika pitää palamat alhaalla.
Yleisesti ottaen painevesilaitoksien palamat ovat kiehareita suuremmat. Nykypäivänä ero voi tosin olla uusissa laitoksissa pieni. Perustavanlaatuinen syy löytyy reaktorin pystysuuntaisesta tehojakaumasta: kieharin yläpäässä on sen verran höyryä, että neutronit eivät hidastu kunnolla ja siten tehotiheys on siellä pienempi. Kun polttoaine on kuitenkin tasalaatuista kamaa, niin niiden yläpää jää osittain käyttämättä verrattuna alapäähän.
Polttoainesauvojen kuoren kestävyys tuossa jutussa on kyseessä, eli polttoainevuotojen vaara. Nehän painevesilaitoksella pidentävät pari vuorokautta vuosihuoltoa, koska vuotavan nipun paikallistaminen on vaikeaa.
Jos vuoto tulee vasta jakson lopulla, aiheuttaa se melkoisen myllerryksen aikatauluissa.
"Polttoainesauvojen kuoren kestävyys tuossa jutussa on kyseessä, eli polttoainevuotojen vaara."
En tiedä onko Fortumilla kiinnostusta edes kasvattaa poistopalamaa, mutta 35 MWd/kgU on vielä sen verran vähän, että muualla maailmassa PWR:t ylittävät sen helposti ja samat huolenaiheet niillä on. Asia erikseen saako VVER-440:seen kestäviä keppejä, sillä erikseen sellaisia ei välttämättä kannata kehittää erikseen tätä vanhaa reaktoria varten olemassaolevien 45 MWd/kgU -tason luotettavien sauvojen pohjalta. Tilaustyö maksaa ja STUK ei sitä pureskelematta niele, vaikka paperilla kaikki olisikin hyvin.
Arvaa, onko halua ottaa polttoaineesta enemmän energiaa irti.
Minä kerroin vain sen puolen, mikä näkyy laitoksella.