Haluaisin tietää mielipiteenne asiasta, joka on minua ajatelluttanut monet kerrat?
Olen nimittäin entinen juoppo ja vajonnut sen mukana yhteiskunnan ulkopuolelle.
Sitten tuli elämääni sellainen tilanne, että sain raittiuden, lopetin juomisen, kuinka vain.
Tiedän, että sain kokea Jumalan armon, joka poisti juomisen himon. Sain uuden elämän. Olen antanut raittiuslupauksen, joka tarkoittaa sitä etten ota alkoholia missään muodossa.
Olen mukana seurakunnan toiminnassa ja siellä on tarjolla Jumalanpalvelusten yhteydessä Herran pyhä ehtoolinen, jossa on tarjolla alkoholipitoista viiniä. Antamani raittiuslupauksen takia en voi osallistua tähän pyhään sakramenttiin. Kertokaa onko teillä kokemusta vastaavasta asiasta.
Minulle on neuvottu, että ottaisin yhteyttä ehtoollisen jakajaan, ennen Jumalanpalvelusta, niin hän järjestäisi alkoholittoman pikarin johonkin alttarin läheisyyteen.
Tämä tuntuu jotenkin vaikealta, mutta lienee ainoa vaihtoehto. Olen kuullut sellaisestakin käytännöstä, että on seurakuntia, joissa on aina alkoholiton ehtoollisviini.
Tämä asia on minulle tärkeä, koska minulla on tieto siitäkin, että eräs entinen juoppo sai ehtoollisen jälkeen uuden juomisen himon, joka johti hänen kuolemaansa.
Kiitos tiedoistanne !
Olen nimittäin entinen juoppo ja vajonnut sen mukana yhteiskunnan ulkopuolelle.
Sitten tuli elämääni sellainen tilanne, että sain raittiuden, lopetin juomisen, kuinka vain.
Tiedän, että sain kokea Jumalan armon, joka poisti juomisen himon. Sain uuden elämän. Olen antanut raittiuslupauksen, joka tarkoittaa sitä etten ota alkoholia missään muodossa.
Olen mukana seurakunnan toiminnassa ja siellä on tarjolla Jumalanpalvelusten yhteydessä Herran pyhä ehtoolinen, jossa on tarjolla alkoholipitoista viiniä. Antamani raittiuslupauksen takia en voi osallistua tähän pyhään sakramenttiin. Kertokaa onko teillä kokemusta vastaavasta asiasta.
Minulle on neuvottu, että ottaisin yhteyttä ehtoollisen jakajaan, ennen Jumalanpalvelusta, niin hän järjestäisi alkoholittoman pikarin johonkin alttarin läheisyyteen.
Tämä tuntuu jotenkin vaikealta, mutta lienee ainoa vaihtoehto. Olen kuullut sellaisestakin käytännöstä, että on seurakuntia, joissa on aina alkoholiton ehtoollisviini.
Tämä asia on minulle tärkeä, koska minulla on tieto siitäkin, että eräs entinen juoppo sai ehtoollisen jälkeen uuden juomisen himon, joka johti hänen kuolemaansa.
Kiitos tiedoistanne !
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kävin kerran kirkossa Yhdysvalloissa. Siellä alttarin vieressä oli tarjottimellinen alkoholittomia viinejä. Aika noni näytti sellaisen myös ottavan, kun meni ehtoolliselle ... kaikki pyöreävatsaiset naiset ainakin, varmaankin myös ex holistit, terveysintoilijat, autoilijahysteerikot, iloiset tiukkapipot ja minäkin muiden mukana, kun en tiennyt, että papilta olisi saanut ihan oikeaa viiniä. Miksei voisi olla näin Suomessakin. Valitkoon kukin viininsä.
sarjaan pönttö sekaisin - pöhnäävät uskikset ovat ns. sekakäyttäjiä. Ottamatta kantaa Jeesuksen sanomaan - viinin litkiminen kirkossa on osoitus ihmisen kekseliäisyydestä - Jeesuksen veri...
höpsis, viina kuin viina - tekopyhyys vailla vertaa.
Kirjoitit; "Kännäily kuuluu", otsikolla mielipiteesi. Ymmärsinkö oikein, että uskovaiset ovat mielestäsi "pöhnääviä ja sekakäyttäjiä"?
Olen osallistunut erilaisiin uskonnollisiin taikka hengellisiin tilaisuuksiin, joissa on palveltu Jumalaa, useiden vuosien ajan. Minä en ole huomannut, että näiden tilaisuuksien yleisö olisi esiintynyt päihtyneinä.
Herramme Pyhä Ehtoolisviini ei käsittääkseni ketään humalluta, mutta sellainen ihminen, joka ei voi sitä omantunnon syistä nauttia, pyytäköön alkoholittoman vaihtoehdon.
Olkaa kaikki siunattuja Herrassamme!
eikös se ole Jeesuksen veri ja liha mitä siellä popsitaan, pitäisihän trollinkin tietää ettei asialla ole mitään tekemistä alkoholin kanssa?
eri seurakuntien ja herätysliikkeiden piirissä, joissain paljonkin, mutta vanhoja kuvioita on vaikea muuttaa. Itse asiahan ei ole niinkään hengellinen vaan kulttuurinen kysymys, se liittyy toimintatapoihin ja perinteisiin, mutta vaikeus tulee siinä kun ihminen sekottaa keskenään hengelliset kysymykset ja mielipiteet, erehtyen pitämään tuttuja perinteitä jumalallisina...
Hengelliseltä kannalta ajateltuna me emme nauti leipää ja viiniä, vaan Kristuksen veren ja ruumiin, jota leipä ja viini edustavat. Ne on siis kaikesta maallisesta ravinnosta "erotettu" tähän tarkoitukseen. Katolisessa ja luterilaisessa kirkossa asia otetaan niin kirjaimellisesti että viinin ja leivän uskotaan OLEVAN Jeesuksen veri ja ruumis, ei ainoastaan edustavan sitä: papin siunatessa leivän ja viinin Jeesuksen ruumis ja veri laskeutuu todellisuutena ehtoollisaineisiin ja tekee niistä ruumiin ja veren. Kaikkien kristillisten seurakuntien opista en tiedä mutta käsittääkseni suurin osa ainakin vapaista suunnista (vapaaseurakunta, babtistit, helluntai jne.) käsittää asian niin että leipä ja viini edustavat Jeesuksen ruumista ja verta, tarkalleen ottaen julistavat sitä, yhtä todesti kuin jos kyseessä olisi ruumis ja veri, mutta kuitenkin kyse on tavallisista ruoka-aineista jotka eivät ole muuttuneet miksikään, vaikka nekin onkin erotettu. Tämä saattaa tuntua saivartelulta, mutta oppi on tärkeä koska sillä on käytännölliset seurauksensa...
Jos siunaamisen eli "erottamisen" jälkeen kyseessä ei enää ole leipä ja viini, vaan ruumis ja veri, miksi huolehtia gluteenista tai prosenteista?
Itse edustan siis vapaakirkollista näkemystä, en katolisten ja luterilaisten ehtoollis-oppia. Kuitenkin minusta tuntuu oudolta, että joku todellinen kristitty, joka on antanut elämänsä Jeesukselle ja koko sydämestään lähtenyt tälle tielle, olisi langennut ehtoollisen tähden?
Tiedän että on ex-alkoholisteja jotka on tehneet raittiuslupauksen Jumalalle eivätkä missään tapauksessa nauttisi pisaraakaan alkoholia, koska käsittävät ettei sen asian kanssa ole leikkimistä, mutta siitä huolimatta he nauttivat ehtoollista - myös alkoholipitoista viiniä, koska se edustaa Jeesuksen verta, olkoon sitten kyse vereksi muuttuneesta viinistä tai viinistä joka julistaa verta, yhtä kaikki se on "erotettu" maallisista viineistä.
Tähän liittyen käsitykseni on että ehtoollinen kuuluu ainoastaan uskoville. Kuinka muuten voisimme erottaa ehtoollisen muusta, jos emme tunne Jeesusta jota se julistaa?
Ehtoollinen siis kuuluu kaikille niille jotka uskovat Jeesukseen omana Vapahtajanaan ja Herranaan eli uudestisyntyneille. Vapaaseurakunnassa sanotaan ennen ehtoollisen jakamista että kaikki ovat tervetulleet ehtoolliselle katsomatta siihen minkä seurakunnan jäseniä ovat, ainoa ehto on että ovat henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen. Ehtoollista jaettaessa tätä uskoa ei keneltäkään kysellä eikä sitä mittailla vaan se on jätetty jokaisen ehtoollisvieraan henkilökohtaiseksi omantunnon kysymykseksi. Mielestäni tällainen käytäntö on oikea.
Syntejä ei saada ehtoollisessa anteeksi vaan ehtoollinen julistaa osallisuutta Kristukseen jossa synnit saadaan anteeksi.
Syntien anteeksiantamus tulee vain henkilökohtaisen uskon kautta jolloin Jeesuksen veri puhdistaa synnistä.
Kuulun itse vapaaseurakuntaan ja vapaaseurakunnissa on yleisenä käytäntönä että ehtoollisviini on alkoholitonta. Yleensä kyseessä on marjamehu. Joidenkin mielestä tällainen on melkein pyhäinhäväistystä ja harhaoppia, mutta minun mielestäni käytäntö on hyvä. Kysehän ei ole aineesta sinänsä vaan siitä mihin käyttöön se on rukouksen ja siunaamisen kautta seurakunnassa asetettu. Leipä jota ehtoollisessa murretaan ja nautitaan on vehnäjauhoista leivottu, mutta nykyään tarjolla on myös gluteeniton vaihtoehto keliakiaa sairastaville, usein kyseessä on gluteeniton keksi.
Vaikka henkilökohtaisesti oudoksun ajatusta ettei entinen alkoholisti voisi ottaa alkoholipitoista viiniä ehtoollisella ja että se saisi hänet lankeamaan, tahdon kuitenkin sanoa:
Jos omassatunnossasi koet että se on sinulle väärin, siinä tapauksessa älä ota alkoholipitoista viiniä, toimi tässä oman sydämesi tunteen ja uskosi mukaan.
Ja tervetuloa vapaaseurakuntaan ehtoolliselle.
Itse olen nauttinut ehtoollista useissa eri kirkkokunnissa ja seurakunnissa, sillä Kristus ei ole jaettu. Jeesus on sama pienistä oppieroavaisuuksistamme huolimatta. Olen ollut ehtoollisella jopa luterilaisissa seurakunnissa, vaikka luterilaisen opin mukaan ehtoollinen käsittääkseni kuuluu ainoastaan kirkon jäsenille, lapsena kastetuille ja rippikoulun käyneille eli konfirmoiduille?
Lopuksi vielä eräs tositapaus:
Kävin erään luterilaisen seurakunnan tilaisuudessa ottamassa ehtoollista ja kun tulin takaisin paikalleni pieni poikani nuuhkaisi hengitystäni, oli hetken hiljaa ja tokaisi sitten ällistyneenä, kun ei muuta sanottavaa keksinyt:
- Hyi isä, ootko sä juonut kirkkokaljaa?!
SIUNAUSTA sinulle!
Kiitos sinulle valaisevasta selostuksestasi, tässä HPE-asiassani. Minulle on sanottu, että uskosi on liian heikko, kun et voi luottaa siihen, ettei ehtoollisviinillä ole mitään vaikutusta alkoholin himoon.
Tiedän, että Jumalan kasvojen edessä antamani raittiuslupaus on minulle tärkeä, se on minun osuuteni siitä Armosta, jolla olen saanut kokea raittiuden lahjan elämässäni.
Ei välttämättä ole uskon heikkoutta jos ei ota ehtoollisviiniä tuollaisessa tapauksessa. Toki se voi olla uskon heikkouttakin, mutta on parempi olla rehellinen kuin lähteä tekemään asioita epärehellisellä uskolla, sillä Jumala katsoo sydämeen.
Oikea uskossa vaeltaminen on vaeltamista puhtaalla omallatunnolla Herran edessä.
Jos sinua moititaan uskon heikkoudesta kun vaellat omantuntosi mukaan, niin yhtä hyvin voidaan moittia uskon heikkoudesta niitä, jotka sinua arvostelee. Eikö niin?
Sekin voi nimittäin olla uskon heikkoutta kun ei anna toisille lupaa toimia omantuntonsa mukaan. Silloin teemme perinteistämme suurempia kuin Jeesus emmekä rohkene luottaa siihen että Herra kyllä kykenee jokaista henkilökohtaisesti ohjaamaan.
Uskossa oleminen on ihanaa, ja vapauttavaa on kun oivaltaa että ennen kaikkea kyse on henkilökohtaisesta suhteesta, jossa Jumala armonsa kautta itsekutakin kasvattaa. Silloin voimme eri tavalla ajattelevina kristittyinä ja erilaisia tapoja noudattavina siunata toisiamme - ja niin kasvaa siinä uskossa, jossa Jeesus rakkaasti kasvattaa.
Jumalan antama usko on uskoa Häneen, joka on kykenevä meitä johtamaan ja tiellä pitämään. Siihen uskoon kuuluu omantunnon vapaus...
Tämä kirjoitukseni ehkä oli tarpeeton, itse asia eli ehtoolliskysymys tuli jo käsitellyksi, mutta tahdoin vielä rohkaista sinua... Katso Jeesukseen, ja kyllä Hän ajallaan antaa sulle ymmärryksen että voit raittiuslupauksestasi huolimatta ottaa alkoholipitoista ehtoollista, jos niin on hyvä; ja jos sellaista ymmärrystä ei tule, sitten toimit siinä ymmärryksessä joka sinulla nytkin on. Mielestäni se on oikeaa uskoa.
:)
ilman alkoholiongelmaa?
ei ehtoollinen tai kirkoissa käynti sinua pelasta tai paranna, vaan usko Herraan Jeesukseen, Jumalan Poikaan, ja parannuksen tekeminen. tämä sinut pelastaa ja parantaa, eikä mitkään turhuudet, joita noudattavat maalliset tapa-uskovat, jotka luulevat että kirkko heidät pelastaa.
Jeesus sanoi: minä olen tie, totuus ja elämä; eikä kukaan tule Isän luo, kuin minun kauttani.
pitämällä käskyt ja uskomalla Jumalan Poikaan, ihminen on elämän tiellä.
siunausta