Olin kahden kaverini kanssa ryypännyt erittäin huolellisesti parin päivän ajan. Tavanomaisesta juopottelusta poiketen pidimme huolta myös ruokavaliostamme.
Menuun kuului runsaasti valkosipulia sisältäviä elintarvikkeita, samoin konjakkia, pontikkaa, keskiolutta, Fernet Brancaa, Jägermeisteriä ja Geneveriä. Hofnar-pikkusikarit olivat nekin kiinteänä osana bakkanaalia. Olisiko siinä toiselta kaverilta karannut oksennuskin aamuyöstä.
Rahat loppuivat maanantaina puoliltapäivin, parantelusessio kantabaarissa otti omansa. Siis pankkiin. Mutta se yhden ihmisen muodostama jono juuri meidän kassallamme! Mummo juorusi ja pulisi säistä, sairauksista ja lapsenlapsista kuin papukaija yrittämättäkään hoitaa itse raha-asiaa.
Aika kului, kunnes keksimme SEN! Piiritimme muorin vaivihkaa, yksi taakse ja yksi kummallekin sivustalle. Hyökkäys alkoi: rupesimme puhaltelemaan hiljakseen suupielistämme parin vuorokauden kypsyttämiä mehukkaita höyryjä kohteeseen. Vanha viina ja valkosipuli, kärkenä hieman uutta III-olutta sekä sikaarin pikantti säväys. Tehokasta :-D eikö vain!
Mummo alkoi liikehtiä levottomasti ja löimme lisää löylyä! Juorukello pakkasi ripeästi paperinsa laukkuun ja lähti kuin tykin suusta ulos kesken asiointinsa. Meillä oli varsin hauskaa.
Olimmeko inhottavia, törkeitä vai annoimmeko puheripuliselle akalle ansionsa mukaan, pankkihan ei ole mikään terapiakerho.
Menuun kuului runsaasti valkosipulia sisältäviä elintarvikkeita, samoin konjakkia, pontikkaa, keskiolutta, Fernet Brancaa, Jägermeisteriä ja Geneveriä. Hofnar-pikkusikarit olivat nekin kiinteänä osana bakkanaalia. Olisiko siinä toiselta kaverilta karannut oksennuskin aamuyöstä.
Rahat loppuivat maanantaina puoliltapäivin, parantelusessio kantabaarissa otti omansa. Siis pankkiin. Mutta se yhden ihmisen muodostama jono juuri meidän kassallamme! Mummo juorusi ja pulisi säistä, sairauksista ja lapsenlapsista kuin papukaija yrittämättäkään hoitaa itse raha-asiaa.
Aika kului, kunnes keksimme SEN! Piiritimme muorin vaivihkaa, yksi taakse ja yksi kummallekin sivustalle. Hyökkäys alkoi: rupesimme puhaltelemaan hiljakseen suupielistämme parin vuorokauden kypsyttämiä mehukkaita höyryjä kohteeseen. Vanha viina ja valkosipuli, kärkenä hieman uutta III-olutta sekä sikaarin pikantti säväys. Tehokasta :-D eikö vain!
Mummo alkoi liikehtiä levottomasti ja löimme lisää löylyä! Juorukello pakkasi ripeästi paperinsa laukkuun ja lähti kuin tykin suusta ulos kesken asiointinsa. Meillä oli varsin hauskaa.
Olimmeko inhottavia, törkeitä vai annoimmeko puheripuliselle akalle ansionsa mukaan, pankkihan ei ole mikään terapiakerho.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Te toimitte juuri niin härskisti kuin suomalainen mies toimii (no tosin ehkä vähän ovelammin, koska yleensä suomalainen lyö ja hosuu ensin...) Välimeriläinen mies olisi sanonut, että anteeksi, hyvä rouva, mutta nyt on jo meidän vuoromme. Siinä se! Kukaan ei olisi menettänyt kasvojaan.
Juuri näin pitää toimia. Kohteliaat pyynnöt valuvat juoruajien muistista kuin vesi hanhen selästä. Muisti on lyhyt, kunnon opetuksia tarvitaan.
Sitä paitsi eläkeläiset tunkevat laumoittain pankkeihin, posteihin ja apteekkeihin juuri puolen päivän aikaan kun työssäkäyvillä ihmisillä olisi ainoa vapaa hetki hoitaa asioitaan. Näillä seurustelijoilla taas on koko päivä aikaa.
ei kauhean korrekti. Vaan eipä muitten viivyttäminenkään ole kovin fiksua. Pitää tosin ymmärtää, että vanhusten ainoat sosiaaliset kontaktit tapahtuvat usein näissä yleisissä tiloissa ja he eivät vuosikaudet kiireettömästi eläneinä enää havannoi muiden minuuttiaikatauluja.
Mutta vaaratontahan ja harmitonta tuo hyökkäyksenne oli moniin muihin aggressioihin verrattuna.
On kovin raskasta ja kallista pitää yllä tollanen jononraivauskunto. Pian ei oo asiaa pankkiin ollenkaan, kun kaikk on juotu.
Hyvä pointti. Kauan eläkööt moraaliset kannanotot!