Oletko pettänyt koskaan kumppaniasi?
Onko sinua petetty?
Oletko ollut syy jonkun toisen pettämiseen?
Miten nämä tarinat ovat alkaneet ja päättyneet?
Onko anteeksiantamista vai onko suhde päättynyt vai edelleenkö kannat yksin huonoa omaatuntoa vai kannatko edes?
Jos sinun elämään ei tällaiset asiat ole vaikuttaneet, niin tiedätkö kuitenkin jonkun ihmisen tarinan?
PETTÄMISESTÄ!
Nani65
40
2914
Vastaukset
18.vuotiaana seurustelin miehen kanssa,jolla tuntui olevan ihan pakkomielle käydä vieraissa.
minä kun olin niin lapsellinen,että katsoin sitä,liki läpi sormien.
hän asui eri kaupungissa kuin minä,joten hänellä oli helppoa tehdä mitä vain selkäni takana.
hän oli aivan uskomaton niissä tempuissaan.tuli minua monesti hakemaan kauheat imujäljet kaulassaan ja minä uskoin kaikki selitykset mitä hän kertoi.olen monesti,nyt näin vanhempana ajatellut,että jos nyt olisi tuollainen hameveikko,niin hän kyllä lentäisi kuin leppäkeihäs.en katsoisi päivääkään!
myöhemmin hän sitten alkoikin seurustelemaan yhteisen ystävämme kanssa ja minä sain jäädä.
luojan kiitos!
hän otti myöhemmin yhteyttä ja pyysi minua luokseen.hänen avovaimonsa oli juuri sairaalassa synnyttänyt heidän esikoisensa...
tuo seurustelu opetti minut vihaamaan pettämistä
niin paljon,en tule sitä hyväksymään ikinä itseltäni eikä toiselta!
kaikki petturit saa viedä saunan taa...- Mirri
Merikukka alkoi työkaverinsa miehen kanssa pettämisen ja sittemmin oikein julkisestikin, kun olivat Linnan juhlissa, niin antoivat lehdille lausunnon, että on pian päästävä kotiin rakastelemaan. Se oli minusta tarpettoman julkeata, jopa julmaa Leenaa kohtaan, joka vaikuttaa kunnon naiselta. Merikukka vei isän kahdelta pieneltä pojalta, jotka eivät olleet mitään pahaa hänelle tehneet.
Nyt sitten on Merikukallakin lapsi ja mies vilkuilee muita, joten ero tuli siitäkin. Mitähän Merikukka nyt ajattelee entisistä esityksistään Linnan juhlissa ja muuallakin?
Viimeisen tiedon luin eilen: Merikukka pudotti Harkimon. (Eli nimensä on nyt vain Forsius.)
Viina vie ja siinä kyydissä vain vikistään.
Opimmeko jotain tästä? - Elämänkoulussa
Mirri kirjoitti:
Merikukka alkoi työkaverinsa miehen kanssa pettämisen ja sittemmin oikein julkisestikin, kun olivat Linnan juhlissa, niin antoivat lehdille lausunnon, että on pian päästävä kotiin rakastelemaan. Se oli minusta tarpettoman julkeata, jopa julmaa Leenaa kohtaan, joka vaikuttaa kunnon naiselta. Merikukka vei isän kahdelta pieneltä pojalta, jotka eivät olleet mitään pahaa hänelle tehneet.
Nyt sitten on Merikukallakin lapsi ja mies vilkuilee muita, joten ero tuli siitäkin. Mitähän Merikukka nyt ajattelee entisistä esityksistään Linnan juhlissa ja muuallakin?
Viimeisen tiedon luin eilen: Merikukka pudotti Harkimon. (Eli nimensä on nyt vain Forsius.)
Viina vie ja siinä kyydissä vain vikistään.
Opimmeko jotain tästä?Viimeistäin silloin, kun olet taluttamassa tytärtäsi alttarille vihittäväksi jonkun roikaleen kanssa, ---silloin mietit tätä kaikkea, elämää, miehiä, viinaa, pornoa...
Ja kaksi viimeksimainittua, jotka ovat aina mukana silloin, kun pettämisestä tulee kysymys, ne kaksi toivotan h......iin. Ei villikiimaista roikaletta minun tyttärelleni, toivon hartaasti, että hän olisi IHMINEN, jolla on puheenlahja ja kuuntelemisen lahja, kyky rakastaa ehdoitta. - jpntar
Elämänkoulussa kirjoitti:
Viimeistäin silloin, kun olet taluttamassa tytärtäsi alttarille vihittäväksi jonkun roikaleen kanssa, ---silloin mietit tätä kaikkea, elämää, miehiä, viinaa, pornoa...
Ja kaksi viimeksimainittua, jotka ovat aina mukana silloin, kun pettämisestä tulee kysymys, ne kaksi toivotan h......iin. Ei villikiimaista roikaletta minun tyttärelleni, toivon hartaasti, että hän olisi IHMINEN, jolla on puheenlahja ja kuuntelemisen lahja, kyky rakastaa ehdoitta.vanhemmat voivat vain seistä lastensa tukena..oli päätös sitten mikä tahansa..Kipeäähän se saattaa monesti tehdä, mutta..
- aikuisia
ihmisiä vai jotain uusioteinejä? Äääh.
- käytä
nimimerkkiäsi? läpinäkyvää :)
Ensimmäiseen kysymykseen.
En ole pettänyt nykyistä puolisoa sen jälkeen,kun olemme-75v.yhteiseen asuntoon muuttaneet.
Sitä aiemmin olen seurustellut "väljin"säännöin,koska olin seurustelutavoiltani(kin)hippi.Eli ei ollut moraalisesti väärin olla eri partnedeiden kanssa.
Varmasti sinä aikana saatoin "huomaamattani"pettää sellaista tyttöä,joka ei ollut "aatteen"kannattaja.Tässä joukosa oli myös tuleva vaimoni,joka oikeastaan -73v.antoi minun "kuulla"kunniani ja sen jälkeen;vaikka en sen paremmin seurustellut hänen kanssaan kypsyi ajatus,että en ole se 'puolikas' joka pettää vaan suhde päättyy muuten,jos ei ole toimiva.
Toinen kysymys:
Sama pätee aikaan ennen nykyistä avo/avioliittoa.
poislukien vuosi-88,jolloin vaimo teki valintaa, jatkaako entistä,vai aloittaa uusi suhde perheettömän miehen kanssa joka oli häneen ihastunut ja tietysti vaimo häneen.
Kolmas:En ole ollut syy toisen pettämiseen,koska en ole hakeutunut sellaiseen suhteeseen,että niin olisi voinut tapahtua.Naisystäviä kyllä on jopa sieltä"vapaalta"hippiajalta,mutta se on saanut "jäädä"salaperäisyyden hymyn tasolle.
Neljäs:Alut/loput tarinoille,niistä jos osaisin,voisin kirjoittaa jonkinmoisen romaanin tai elokuvan käsikirjoituksen.
Viimeinen:Anteeksi antaminen ja jatko.
Vaimon kahdeksankymmenluvun 'etsintä' puitiin perinpohjin ja siitä pääsimme yli.
Raskas ajanjakso se oli,ei voi kieltää,mutta uskon,että se oli myös paremman ja tasapainoisemman suhteen alku,joka herätti myös minut hoitamaan suhdetta ja antamaan vaimolle sellaista omaa aikaa jota hän todella tarvitsi,oltuaan kolmen lapsen lähes yksinhuoltajana siihen asti jo kahdeksan vuotta.
Minä olin yrittäjänä seitsemän päivää viikossa töissä ja edes yhteisiä kunnon lomia emme pitäneet.
Anteeksi olen antanut ja luottamus nänen uskollisuuteensa on "ehdoton".
Asiat on sovittu niin,että jos kumpi tahansa haluaa irtaantua,niin väkisin emme toisiamme tahdo sitoa vaan tie on avoin.
Suhdettamme sitoo vain molempien osapuolten halu olla toisellemme rakkauden kohde ja omat toimet suhteen hoidossa ovat ne elementit, mikä yhteiseloa pitää kasassa tai sen hajoittaa.
Käytännön tasolla ei asiat ole ollenkaan näin tramaattisia,kuin tästä kirjoituksesta voisi johtopäätöksen tehdä.Päinvastoin meillä on erittäin iisit ja "maanläheiset"tavat hoitaa asiota yhdessä ja erikseen.- selkärankainen
En itse ole pettänyt ketään, mutta varmaan nuoruudessa ex-poikaystäväni sitä harrasti. Olen vain ollut niin naivi, etten ole tajunnut. Sen olen oppinut, että mitä mustasukkaisemmin kumppani käyttäytyy, sitä todennäköisempää on, että hänellä itsellään on halu pettämiseen.
Ihmettelen sitä, että miksi ihmiset haluavat kaiken, sekä turvallisen parisuhteen että uuden kiihkeän romanssin. Hirveän itsekeskeistä ajattelua. Lapsihan käyttäytyy juuri tällä tavoin, eli sehän haluaa kaiken, nyt ja heti. Mutta aikuisen ihmisen on tehtävä valintoja, eikä kaikkea voi saada.
Mielipiteeni on, että jos ei nykyinen parisuhde enää kiinnosta, on ihmisessä oltava sen verran "munaa", että uskaltaa olla myös YKSIN. Selvitellä mitä oikein haluaa, eikä satuttaa muita omalla kakaramaisella käyttäytymisellään.
Jotenkin hukassa ja avuttomia ovat useat ihmiset. Häsläävät siellä sun täällä, eivätkä uskalla pysähtyä ja ottaa vastuuta. Tosin sanoen ei haluta kasvaa aikuisiksi, vaan halutaan, että kokoajan on kivaa. Ikuinen Puuhamaa meininki.- ollikolli-63
Siinä mielessä olen samaa mieltä et pettäminen ei käy..
Mutta en ymmärrä sitä miksi mustasukkainen haluaisi itse pettää kumppaniaan..?
Enkä myöskään sitä tarkoititko yksin ololla suhteessa vai sen mahdollisen eron jälkeen?
Ja kuinka kauan saa kestää sen selvitys mitä oikein haluaa?
Jos vallan erakoita ei lasketa niin kyllä ihmiset tuppaa kaipaamaan toista siihen lähelle ja siinä ei oo mitään pahaa..
Eli en näkisi siinä mitään väärää jos kylmästä suhteesta toinen rimpuilee irti tietäen sen et kaipaamaansa läheisyyttä vois paremmin tarjota se toinen ihminen..
Nyt on poikien sauna vuoro.. palailen myöhemmin..
Tyttöjen vuoro tunnin päästä, tervetuloa sinäkin.. ollikolli-63 kirjoitti:
Siinä mielessä olen samaa mieltä et pettäminen ei käy..
Mutta en ymmärrä sitä miksi mustasukkainen haluaisi itse pettää kumppaniaan..?
Enkä myöskään sitä tarkoititko yksin ololla suhteessa vai sen mahdollisen eron jälkeen?
Ja kuinka kauan saa kestää sen selvitys mitä oikein haluaa?
Jos vallan erakoita ei lasketa niin kyllä ihmiset tuppaa kaipaamaan toista siihen lähelle ja siinä ei oo mitään pahaa..
Eli en näkisi siinä mitään väärää jos kylmästä suhteesta toinen rimpuilee irti tietäen sen et kaipaamaansa läheisyyttä vois paremmin tarjota se toinen ihminen..
Nyt on poikien sauna vuoro.. palailen myöhemmin..
Tyttöjen vuoro tunnin päästä, tervetuloa sinäkin..eikö se edellinen suhde pitäisi ensin kunnolla lopettaa,ennenkuin aloittaa uuden?
ei tarvitse silloin kenenkään kärsiä......- ollikolli-63
mii-su kirjoitti:
eikö se edellinen suhde pitäisi ensin kunnolla lopettaa,ennenkuin aloittaa uuden?
ei tarvitse silloin kenenkään kärsiä......Kovin kivalta ei kuullosta mahdolliset syytökset että "sillä oli jo valmiiksi katsottu"..
Eipähän jää jossittelun varaa..
Mutta ei me kaikkia voida tietää..:)) ollikolli-63 kirjoitti:
Kovin kivalta ei kuullosta mahdolliset syytökset että "sillä oli jo valmiiksi katsottu"..
Eipähän jää jossittelun varaa..
Mutta ei me kaikkia voida tietää..:))se että on jo valmiiksi uusi jonossa,antaa sen kuvan,ettei se toinen ole niin tosissaan rakastanutkaan....
- selkärankainen
ollikolli-63 kirjoitti:
Siinä mielessä olen samaa mieltä et pettäminen ei käy..
Mutta en ymmärrä sitä miksi mustasukkainen haluaisi itse pettää kumppaniaan..?
Enkä myöskään sitä tarkoititko yksin ololla suhteessa vai sen mahdollisen eron jälkeen?
Ja kuinka kauan saa kestää sen selvitys mitä oikein haluaa?
Jos vallan erakoita ei lasketa niin kyllä ihmiset tuppaa kaipaamaan toista siihen lähelle ja siinä ei oo mitään pahaa..
Eli en näkisi siinä mitään väärää jos kylmästä suhteesta toinen rimpuilee irti tietäen sen et kaipaamaansa läheisyyttä vois paremmin tarjota se toinen ihminen..
Nyt on poikien sauna vuoro.. palailen myöhemmin..
Tyttöjen vuoro tunnin päästä, tervetuloa sinäkin..Mustasukkaisuus ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen juttu. Itse nuoruudessani elin sellaisessa suhteessa, jossa poikakaverini oli sairaalloisen mustasukkainen melkein mistä vaan. Itse en tainnut tuntea mitään mustasukkaisuuden tunteita. Ongelma on juuri siinä. Se, että minusta oltiin niin mustasukkaisia, oli äärettömän rasittavaa, mutta samalla jotenkin itsetuntoa hivelevää. Minussahan täytyy olla jotain ihmeellisen ihanaa, kun tuo toinen noin vaahtoaa. Tosiasiassa se, että en itse tajunnut olla hänestä mustasukkainen, oli varmaan hirveän ärsyttävää, koska hän halusi viestittää, että hänestä kannattaisi olla mustasukkainen.
Jos haet netistä tietoa sanoilla "heijastetulla mustasukkaisuudella" ja kohdasta mustasukkaisuus, niin siellä ensimmäisen kappaleen loppupuolella on pätkä tästä asiasta.
Yksin olemisella tarkoitin sitä, että jos riudut huonossa parisuhteessa, niin miksi et irtautuisi ensin siitä, ja vasta sen jälkeen aloittaisi uutta suhdetta. Eli ei niin, että elät siinä epätyydyttävässä suhteessa ja otat siihen rinnalle uuden piristyksen. Jos suhteessa on lapsia, on tilanne toki hankalampi. Mutta tosiasia on, että pettäminen loukkaa todella syvästi, ja sen käsittely jää pariskunnilta usein vajavaiseksi. Kuitenkin "se asia" josta vaietaan jää kodin ilmapiiriin ja puolisoiden välille. Keskinäinen kunnioitus loppuu, ja tulee sellaista ihmeellistä "nokkimista", jonka lapset kyllä tuntosarvillaan aistivat. Kokemusta nimittäin on. - ollikolli-63
selkärankainen kirjoitti:
Mustasukkaisuus ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen juttu. Itse nuoruudessani elin sellaisessa suhteessa, jossa poikakaverini oli sairaalloisen mustasukkainen melkein mistä vaan. Itse en tainnut tuntea mitään mustasukkaisuuden tunteita. Ongelma on juuri siinä. Se, että minusta oltiin niin mustasukkaisia, oli äärettömän rasittavaa, mutta samalla jotenkin itsetuntoa hivelevää. Minussahan täytyy olla jotain ihmeellisen ihanaa, kun tuo toinen noin vaahtoaa. Tosiasiassa se, että en itse tajunnut olla hänestä mustasukkainen, oli varmaan hirveän ärsyttävää, koska hän halusi viestittää, että hänestä kannattaisi olla mustasukkainen.
Jos haet netistä tietoa sanoilla "heijastetulla mustasukkaisuudella" ja kohdasta mustasukkaisuus, niin siellä ensimmäisen kappaleen loppupuolella on pätkä tästä asiasta.
Yksin olemisella tarkoitin sitä, että jos riudut huonossa parisuhteessa, niin miksi et irtautuisi ensin siitä, ja vasta sen jälkeen aloittaisi uutta suhdetta. Eli ei niin, että elät siinä epätyydyttävässä suhteessa ja otat siihen rinnalle uuden piristyksen. Jos suhteessa on lapsia, on tilanne toki hankalampi. Mutta tosiasia on, että pettäminen loukkaa todella syvästi, ja sen käsittely jää pariskunnilta usein vajavaiseksi. Kuitenkin "se asia" josta vaietaan jää kodin ilmapiiriin ja puolisoiden välille. Keskinäinen kunnioitus loppuu, ja tulee sellaista ihmeellistä "nokkimista", jonka lapset kyllä tuntosarvillaan aistivat. Kokemusta nimittäin on.Jopas oli siellä raskaslukuista tekstiä..
Se patologinen mustasukkaisuus tuntui sairaalta..liekö mielenterveydellä siihen osuutta.
Ymmärrän jo paljon paremmin sinun kommenttia,kiitos vaan..
Jonkinlaiseen "paitsioon"(leikillisesti) olen tässä pettämisessä jäänyt kun en ole kokenut sitä kuin luottamuksen osalta yhteisen talouden hoidossa.. jälleen kerran ne raha-asiat..
Pieni mustis onkin hyvä juttu, ompahan se viesti siitä et toinen välittää sinusta..siis ihan pieni vain :))
Nyt saatan puhua itseni pussiin kun sanon et en hyväksy kuolleenkaan suhteen rinnalle "salasuhdetta" ja jokin minussa huutaa että miksi ei..
Tavallaan se silloin tuntuis olevan ok.. ollikolli-63 kirjoitti:
Jopas oli siellä raskaslukuista tekstiä..
Se patologinen mustasukkaisuus tuntui sairaalta..liekö mielenterveydellä siihen osuutta.
Ymmärrän jo paljon paremmin sinun kommenttia,kiitos vaan..
Jonkinlaiseen "paitsioon"(leikillisesti) olen tässä pettämisessä jäänyt kun en ole kokenut sitä kuin luottamuksen osalta yhteisen talouden hoidossa.. jälleen kerran ne raha-asiat..
Pieni mustis onkin hyvä juttu, ompahan se viesti siitä et toinen välittää sinusta..siis ihan pieni vain :))
Nyt saatan puhua itseni pussiin kun sanon et en hyväksy kuolleenkaan suhteen rinnalle "salasuhdetta" ja jokin minussa huutaa että miksi ei..
Tavallaan se silloin tuntuis olevan ok..myöskin myöntää,kun itse sattuu elämään tällaisessa
kuolleessa suhteessa,että välillä tulee mieleen,että miksi täytyy elää niin yksin..kuitenkin...- Krista
selkärankainen kirjoitti:
Mustasukkaisuus ei ole ollenkaan niin yksiselitteinen juttu. Itse nuoruudessani elin sellaisessa suhteessa, jossa poikakaverini oli sairaalloisen mustasukkainen melkein mistä vaan. Itse en tainnut tuntea mitään mustasukkaisuuden tunteita. Ongelma on juuri siinä. Se, että minusta oltiin niin mustasukkaisia, oli äärettömän rasittavaa, mutta samalla jotenkin itsetuntoa hivelevää. Minussahan täytyy olla jotain ihmeellisen ihanaa, kun tuo toinen noin vaahtoaa. Tosiasiassa se, että en itse tajunnut olla hänestä mustasukkainen, oli varmaan hirveän ärsyttävää, koska hän halusi viestittää, että hänestä kannattaisi olla mustasukkainen.
Jos haet netistä tietoa sanoilla "heijastetulla mustasukkaisuudella" ja kohdasta mustasukkaisuus, niin siellä ensimmäisen kappaleen loppupuolella on pätkä tästä asiasta.
Yksin olemisella tarkoitin sitä, että jos riudut huonossa parisuhteessa, niin miksi et irtautuisi ensin siitä, ja vasta sen jälkeen aloittaisi uutta suhdetta. Eli ei niin, että elät siinä epätyydyttävässä suhteessa ja otat siihen rinnalle uuden piristyksen. Jos suhteessa on lapsia, on tilanne toki hankalampi. Mutta tosiasia on, että pettäminen loukkaa todella syvästi, ja sen käsittely jää pariskunnilta usein vajavaiseksi. Kuitenkin "se asia" josta vaietaan jää kodin ilmapiiriin ja puolisoiden välille. Keskinäinen kunnioitus loppuu, ja tulee sellaista ihmeellistä "nokkimista", jonka lapset kyllä tuntosarvillaan aistivat. Kokemusta nimittäin on....tekstiä, ja ajateltua. Ei ollenkaan raskassoutuista, ymmärsin ja allekirjoitan. Kiitos!
- mari
Olen pettänyt kerran kumppaniani. Enkä katunut, enkä kadu. Mikä johti tilanteeseen? Menin naimisiin aikuisella iällä yli 30v ja kuvittelin tuntevani ja tietäväni ihmiset. Toisin kävi. Sain elämäni ensimmäisen kerran turpaan hääyönä. Siitä sitten hakeuduin ex-poikaystävän turviin ja petin aviomiestäni. Kyllä. Enkä kadu pätkääkään.
Avioliitto jatkui myrskyisenä aikansa ja päättyi, kun minä hain eroa. Mies ei halua päästää vieläkään irti vaikka on vuosia oltu eri osoitteissa.
Ja kyllä, minua on petetty. Ensimmäinen mieheni petti minua 7vuotta kymmenestä vuodesta. Tuli ilmi eron jälkeen... Hiukan mietin matalia ajatuksia miehistä pitkän aikaa.
Olen ollut syy toisen pettämiseen. Sinkkuaikana elämäni paras rakastaja oli avoliitossa tahollaan. Suhde kesti kaksi vuotta. Toinen osapuoli olisi halunnut muuttaa suhteemme vakavammaksi, mutta en jostain kumman syystä pystynyt luottamaan häneen;) Tämä kolmas osapuoli ei tänä päivänäkään noin kymmenen vuoden jälkeen tiedä minusta, eikä ole tarviskaan...
Minusta jokainen kantaa itse tekojensa seuraukset. Elämätöntä elämää katuisin ennemmin kuin sitä, ettei ole koskaan tapahtunut mitään.
Jonkun tahallaan loukkaaminen ei ole viisasta, eikä suotavaa.
Silloin, kun itse olin nk. kolmas pyörä, suhdetta edelsi puolen vuoden tutustumisjakso ja olin yksi muista naisista - tosin muutuin ykkös-kakkoseksi, jos sellaista on edes keksitty;)- !!!!
Hääyösi kuulosti kauhistuttavalta! Kun odottaa 30 asteen hellettä ja saa -30 asteen kylmyyden, niin ero on 60 astetta.
Toivottavasti sait jostain ymmärtävää keskusteluapua silloin. - kerska
!!!! kirjoitti:
Hääyösi kuulosti kauhistuttavalta! Kun odottaa 30 asteen hellettä ja saa -30 asteen kylmyyden, niin ero on 60 astetta.
Toivottavasti sait jostain ymmärtävää keskusteluapua silloin.että minäpä olen nuori ja kaunis, ja minäpä vien sinulta miehen, koska olen attraktiivisempi,---- niin sitten kun itse onkin siinä tilanteessa, että Hjallis suutelee mallityttöä, niin se ehkä opettaa jotain ihmiselle elämästä?----Varsinkin, kun on lapsia siinä sopassa.
- Animus
En oo koskaan pettänyt.
Mua on petetty pahasti.
Kaikki mun kamut, miehet ja naiset on pettäneet. Ei nyt valehtelin, yks nainen ei oo.
Pettäminen on nykyaikaa ja modernin yhteiskunnan lieveilmiö. Siitä on tullut hyväksyttävämpää. Se ei ole The Juttu enää. Valitettavasti. - tipitii
enkä aio pettää. Minua on kyl kerran petetty, se saikin kenkää sit heti. kato "se on kerrasta poikki sanon suoraan sen.."!
- Keskiyonk....
Pikkasen uin taasen vastavirtaan...
Olen pettänyt...
Vuosi ilman seksiä tuntuu miljoonalta.
Olen totta tosiaan paha ihminen kun en onnistunut itsestäni seksuaalisuutta tappamaan.
En nyt ala puimaan tässä syitä tähän tilanteeseen mutta en myöskään tuomitse muita jotka ovat tahtomattaan samassa jamassa...
Kukin taplaa tyylillään...minä jopa omallani.- sinkku55
Tullut petettyä,mut se olikin kosto.....
Mut petin siksi kun avioliitto oli jo aivan rikki.
Seksin puutteen takia en pettänyt..
Nyt ei tulisi mieleenkään pettää,toisen miehen aikana en nyöskään pettänyt.. - en voi
sinkku55 kirjoitti:
Tullut petettyä,mut se olikin kosto.....
Mut petin siksi kun avioliitto oli jo aivan rikki.
Seksin puutteen takia en pettänyt..
Nyt ei tulisi mieleenkään pettää,toisen miehen aikana en nyöskään pettänyt..muuta sanoa.
- tuffe
Sen läksyn olen oppinut. Aikoinaan olin niiiin vuorenvarma että minä en petä ikinä, naureskelin vahingoniloisesti niille jotka jäivät "rysän päältä" kiinni. Ja sitten tuli päivä jolloin petin itse. Oikeastaan mulla ei edes ole mitään kelvollista syytä, ei mitään puolustusta asialle. Multa vaan vietiin jalat alta.
Toipuminen häpeästä ja kiinnijäämisen pelosta kesti varmaan vuoden, kunnes päätin että nyt riittää ruoskimiset. Tehtyä ei saa tekemättömäksi vaikka kuinka haluaa, ainoa mitä voi tehdä on ottaa oppia erehdyksistään.
Uskon että tarvitaan vaan oikea ihminen ja oikea aika, ja jokainen meistä on valmis pettämään. Itse asiassa minusta se päätös minkä pettäämisen jälkeen tekee, on se ratkaiseva.- samaa
mieltä!
Joskus nuoruudessa olen voinut olla niin naivi ajatuksissani, etten koskaan pettäisi, en ole enää.
Voisin pettää, kun se oikea ihminen on kohdalla... Se ei kuitenkaan tarkoita, että jos kerran pettää, pettäisi aina. Paska puhetta.
Kyllä siihen tarvittaan harvinaislaatuinen ihminen, mutta sellaisia on olemassa (sen oman puolison lisäksi), mutta ei joka oksalla, joten suosittelen lämpimästi varautumaan siihen hetkeen, kun oma kontrolli loppuu ja on valmis mihin vain.. On tunteiden ja elämäntosiasioiden poissulkemista, jollei tunteitaan tunnista. Yksi suhde on vain joidenkin asioiden kompromissi. Toinen suhde toisten asioiden. Kaikkea ei voi saada. Miten sitten kukin elämänsä klaaraa, on jokaisen oma-asia. JOkaisella on omat handicappinsä. Tilanteet ja asioiden painopisteet muuttuvat vuosien aikana. Monen vuoden avioliiton jälkeen, ne alkuperäiset tunteet kun eivät vain pysy ennallaan vanhaan puolisoonsa vaikka päällään seisoisi.
- Ringin
pitäisi pettää? Seuraako siitä jotain positiivista?
Jos yhtä pystyy pettämään, niin miksei sitten
toistakin? Jos yhdelle pystyy asiasta valehtelemaan, niin miksei sitten toisellekin?
Kannatan yksiavioisuutta ja jos pettäminen kuitenkin on tapahtunut, sen selvittämistä
siipan kanssa. Epärehellisyys on ikävää.
Yleistähän tuo pettäminen kuitenkin on ja jos
kyseessä on vain kerran sattunut seksuaalinen akti, niin eiköhän siitä voisi selvitä.
Tuskaa siinä kuluu, mutta kuitenkin.
Yx tuttu pariskunta löytyy, jotka jo tosi pitkään naimisissa. Pettämistä on kerran käynyt kummallekin, selvittäneet ovat ja sen jälkeen päätyneet, etteivät sitä lajia halua enää kokea
itse eikä aiheuttaa toisellekaan. Heidän liitto
näyttää yhdeltä parhaista, joita olen seurannut.tuon selviämisen kanssa??kyllä se yksikin kerta riittää pilaamaan lopullisesti luottamuksen.
niinkuin itse sanoitkin,jos on kerran, niin voi toistekkin....
- "erilainen nuori"
Minä olen harkinnut vakavasti pettämistä. En kuitenkaan ole vielä pettänyt. Enkä todennäköisesti petäkään. Se vaan jotenkin ei sovi oman oikeuskäsitykseni kanssa yhteen..
Kiusaus ei tällä hetkellä ole kova, mutta totta - vakavissani olen kuitenkin asiaa miettinyt.
Miksi sitten olen sitä edes harkinnut? Minulla on kohtuullisen hyvä parisuhde. Suhteessa vain tuo arki tuntuu olevan vähän likaa pinnalla. Eipä sillä, että arjessa olisi mitään vikaa. Se arki vaan tuntuu peittävän/hävittävän/piilottavan suhteen koossapitävän voiman -rakkauden.
Kaipaan välillä ihan sairaasti sitä, miltä tuntuu tuntea olevansa haluttu. Tuntea olevansa mielenkiintoinen, innostava, kiihottava jne.. Puolisoni kyllä pyynnöstäni näistä todistelee, mutta se ei ole sama juttu.
Olisi ihanaa vielä tuntea jännitystä ja kutinaa tulevasta tapaamisesta. Tuntea, kuinka endorfiinit virtaavat ympäri vuorokauden..
Näihin tunteisiin on vaikea palata takaisin, jos on ehtinyt päästämään suhteensa "arjen" tasolle. Siksi mietinkin, että onko kaikki tämä minulta loppuelämäni kiellettyä ja menetettyä.- jpntar
tuon rakkauden tunteet takaisin, vai pakenetko?? Ei pettäminen ole ratkaisu mihinkään! Huono maku siitä jää..
- ollikolli-63
Luulen sun kiusauksen olleen jossain vaiheessa kova..Vai mitä??
Minun käsitys on että ihmiset muuttuu ajan kanssa ja jos toinen ei vastaa enää sitä mitä parit toisiltaan haluavat niin miksi ihmeessä pitää jatkaa suhdetta?
Vastauksen taidan tietää ja peräänkuuluttaisin ajatusta omasta elämästä..
Liian paljon on suupielet alaspäin kulkevia ihmisiä.. - jpntar
ollikolli-63 kirjoitti:
Luulen sun kiusauksen olleen jossain vaiheessa kova..Vai mitä??
Minun käsitys on että ihmiset muuttuu ajan kanssa ja jos toinen ei vastaa enää sitä mitä parit toisiltaan haluavat niin miksi ihmeessä pitää jatkaa suhdetta?
Vastauksen taidan tietää ja peräänkuuluttaisin ajatusta omasta elämästä..
Liian paljon on suupielet alaspäin kulkevia ihmisiä..voiko kasvaa erilleen, jos elää yhdessä?????
- ollikolli-63
jpntar kirjoitti:
voiko kasvaa erilleen, jos elää yhdessä?????
Mutta siinä pitäisin varani että se uusi koeajetaan vasta sitten kun ero on selvä..
Ei tarvitse edes salata sitten mitään.. - jpntar
ollikolli-63 kirjoitti:
Mutta siinä pitäisin varani että se uusi koeajetaan vasta sitten kun ero on selvä..
Ei tarvitse edes salata sitten mitään..sekavaksi ja vaikeaksi menisikin muuten..muksutkin ovat ihmeen tarkkavainuisia, vaikka niitä yrittäisikin säästää..
- "erilainen nuori"
ollikolli-63 kirjoitti:
Mutta siinä pitäisin varani että se uusi koeajetaan vasta sitten kun ero on selvä..
Ei tarvitse edes salata sitten mitään..Asian miettiminen, tai jopa harkitseminen ei mielestäni vielä ole pettämistä. Vai voiko jo ajatuksetkin olla sitä? Ei kai, ainakaan tällä tasolla..
Minun suhteessani ei ole mitään muuta vikaa, kuin tuo "säkenöinnin" puute. En välttämättä näissä ajatuksissani ole kaivannut ketään vierasta, tai vastaavaa, vaan noita ihania rakastumisen ajan tunteita. En siis halua uutta kumppania mihinkään, vaan "vanhan" tunteen takaisin.
Ja sitä siis mietin, että ovatko nämä luettelemani ja kaipaamani tunteet iäksi menetettyjä. Onko niiden tunteminen jo takana olevaa elämää? - ollikolli-63
"erilainen nuori" kirjoitti:
Asian miettiminen, tai jopa harkitseminen ei mielestäni vielä ole pettämistä. Vai voiko jo ajatuksetkin olla sitä? Ei kai, ainakaan tällä tasolla..
Minun suhteessani ei ole mitään muuta vikaa, kuin tuo "säkenöinnin" puute. En välttämättä näissä ajatuksissani ole kaivannut ketään vierasta, tai vastaavaa, vaan noita ihania rakastumisen ajan tunteita. En siis halua uutta kumppania mihinkään, vaan "vanhan" tunteen takaisin.
Ja sitä siis mietin, että ovatko nämä luettelemani ja kaipaamani tunteet iäksi menetettyjä. Onko niiden tunteminen jo takana olevaa elämää?Silloin asia on helppo..
Lähde kaverisi kanssa kahdestaan uudelle lemmenlomalle..Niin minä sinuna tekisin..:)) - "erilainen nuori"
ollikolli-63 kirjoitti:
Silloin asia on helppo..
Lähde kaverisi kanssa kahdestaan uudelle lemmenlomalle..Niin minä sinuna tekisin..:))Kyllä me aina aika-ajoin vietämme kahdestaan "laatuaikaa". Silloin pystymme helposti palauttamaan rakkaudentunteemme sille tasolle mille se kuuluukin. Eli suhteen tärkeimmäksi asiaksi.
Mutta kuten kerroin, arki saapuu niin kovin äkkiä ja peittää kaiken alleen. Tunne on olemassa, mutta sitä on hyvin vaikeaa muistaa tai löytää työnteon, väsymyksen, television sarjafilmien seuraamisen ynnä muun sellaisen alta.
Rakastumisen tunne on vielä tuoreessa muistissa, joten sitä kaipaa vielä. Ehkä se aikaa myöten unohtuu kokonaan ja mieli tyytyy arkirakkauteen? Siihen kai kuitenkin haluan tyytyä? - ollikolli-63
"erilainen nuori" kirjoitti:
Kyllä me aina aika-ajoin vietämme kahdestaan "laatuaikaa". Silloin pystymme helposti palauttamaan rakkaudentunteemme sille tasolle mille se kuuluukin. Eli suhteen tärkeimmäksi asiaksi.
Mutta kuten kerroin, arki saapuu niin kovin äkkiä ja peittää kaiken alleen. Tunne on olemassa, mutta sitä on hyvin vaikeaa muistaa tai löytää työnteon, väsymyksen, television sarjafilmien seuraamisen ynnä muun sellaisen alta.
Rakastumisen tunne on vielä tuoreessa muistissa, joten sitä kaipaa vielä. Ehkä se aikaa myöten unohtuu kokonaan ja mieli tyytyy arkirakkauteen? Siihen kai kuitenkin haluan tyytyä?Sut joten sanompa varulta varovaisemmin et näin se on nähtävä..
Aika näyttää mitä tapahtuu..:)) - "erilainen nuori"
ollikolli-63 kirjoitti:
Sut joten sanompa varulta varovaisemmin et näin se on nähtävä..
Aika näyttää mitä tapahtuu..:))Lohduttaen täytyy todeta, että et sinä minua tunne. Kuten en minäkään sinua.
Silloin tällöin, hyvin harvoin, kirjoittelen tänne omalla rekatulla nimimerkilläni. Tällä kertaa nyt "erilaisena nuorena", olihan mielipiteenikin ketjun vallitsevasta linjasta poikkeava, erilainen mielipide.
Jotenkin vain tuli tarve käyttää tällainen puheenvuoro. Tuntuivat kaikki olevan niin kunnollisia, viattomia ihmisiä. Minulla taas nuo ajatukset vievät milloin minnekin. Tulee pohdittua ja harkittua milloin mitäkin. Kiellettyä ja epäsopivaakin. Ihan jopa vakavissaan.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol6232606Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis4182056Eronnut Janni Hussi palaa julkisuuteen - Aloittaa uudessa työssä, joka on aivan uusi pesti Suomessa
Janni Hussi on saanut viime aikoina kohujulkisuutta, kun hänen ja Joel Harkimon avioliitto päättyi eroon kesällä 2025. H232040JM lukkoliike
Mihin helvetin kuuseen te olette tällä kertaa siirtäneet Lukkoliikkeenne? Sen kerran kun ensimmäisen ja viimesen kerran191586- 671554
Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe641498- 1261262
Helena Ahti-Hallberg uudessa elämäntilanteessa - Paljastaa eläkehaaveestaan Espanjassa: "Mä.."
Oi, kuulostaa ihanalta eläkepäivillä! Helena Ahti-Hallberg on ostanut kakkoskodin Espanjasta ja hänellä on puolisonsa ka231090Ammuskelua taas
Keskipohjanmaa tietää kertoa että Yläpubin hujakoilla ammuskeltu lauantain vastaisena yönä.191044Pankin avajaiset
Osuuspankin uuden toimitilan viralliset avajaiset vetävät väkeä. Kyllä oli outo nauhan leikkaus, kun leikkaajat pyllisti16988