1. Uskonnot eivät opeta mitään.
2. PELKO ON USKONNON PERUSTA. Se on tuntemattoman asian kammoa, joka saa henkisesti epävarman ihmisen kääntymään helposti. Tiede voi auttaa meitä pääsemään tämän raukkamaisen pelon yli, jossa ihmiskunta on elänyt niin monia sukupolvia.
3. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
4. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
5. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
6. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
2. PELKO ON USKONNON PERUSTA. Se on tuntemattoman asian kammoa, joka saa henkisesti epävarman ihmisen kääntymään helposti. Tiede voi auttaa meitä pääsemään tämän raukkamaisen pelon yli, jossa ihmiskunta on elänyt niin monia sukupolvia.
3. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA. Esim. uusin paavi kieltää ehkäisyvälineet maailmasta, vaikka ihmismäärä on maailman uhkaavimpia asioita. Kehitysmaissakin syntyy viattomia lapsia joka päivä tuhansia kärsimään ja tekemään hidasta kuolemaa. N.k. uskon aikana, kun ihmiset uskoivat todella kristinuskon kaikkineen, oli olemassa inkvisitio kidutuksineen; miljoonia onnettomia naisia poltettiin noitina; ja jokalajista julmuutta harjoitettiin kaikenlaisia ihmisiä kohtaan uskonnon nimeen.
4. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA. Voimakkaana ja riippumattomana oleminen on todelliselle uskovaiselle mahdottomuus. Uskonto ja omavaraisuus ovat keskenään ristiriidassa olevia käsitteitä. Kerran vahvasti uskoon kääntynyt ihminen ei tule tuskinpa koskaan elämässään pääsemään eroon kyseisestä "huumeesta". Uskonto on loppujen lopuksi henkiselle terveydelle hyvinkin vahingollista. Siispä!
5. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS. Esim. Suvaitsevaisuus on persoonallisuuden piirre, jota vakaa uskovainen ei voi mitenkään omata. Asettaessaan ehdottomia jumalan antamia mittapuita, uskonnon täytyy siis saada sinut väheksymään itseäsi ja alentamaan itsesi, kun erehdyt. Jos yksi emotionaalisen terveyden ehdoista on epävarmuuden hyväksyminen, silloin uskonto on ilmeisesti epäterveellisin kuviteltavissa oleva tila. Sillä uskonnon tärkein olemassaolon perusta on mahdollistaa uskominen mystiseen varmuuteen. Uskonnot ovatkin syntyneet ihmisen epävarmuuden johdosta. Tästä kohdasta voisi jatkaa vaikka kuinka kauan, sillä edeltävät jutut ovat otettu suurimmaksi osaksi Albert Ellisin kirjoittamasta lehtisestä "Uskonto henkisenä sairautena".
6. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA. Esim. Iranissa ja Irakissa kansalaiset ovat omistaneet elämänsä sotimiselle ja vihaamiselle. "pyhät"johtajat ohjaavat kansalaisia, kuin koneita. Ihmiset ovat vakaita uskovaisia ties mille uskonnolle ja luulevat pääsevänsä paratiisiin kuolemansa jälkeen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...uskollasi on.
otit neuvosta vaarin ja et vaan haukkunu lyttyyn vaan esistit hyvät perustelut
Hienoa,että täälläkin on älykkäitä ihmisiä.Hyvin perusteltu kanta,hyvin kirjoitettu ja mielestäni täysin oikeassa.
"1. Uskonnot eivät opeta mitään. "
Tarkoitatko, että uskonnot eivät opeta mitään faktatietoa? Se saattaa pitää paikkansa, mutta uskonnontunneilta tärkeää saa yleistietoa kulttuureista ja suomen kansalaisen on hyvä tietää valtionuskonnon perusjutut ("Tunne lait perinpohjaisesti, sitten tiedät miten niitä voi rikkoa." - Dalai Lama).
"2. PELKO ON USKONNON PERUSTA"
Jossain tapauksessa totta, mutta eivät kaikki uskonnot perustu uhkakuvalle. Uskonto nyt vain monesti on järjestelmä, joka rajoittaa elämää mutta myös MERKITTÄVÄSTI tuo siihen järjestystä - tämä on se pääsyy. Tiede ei myöskään saa puhtaita papereita, koska tiede on synnyttänyt mm. ydinaseet.
"3. USKONNOISSA ESIINTYY PALJON JULMUUKSIA."
Kirkot ovat pitäneet sisällään paljon konservatiivista ainesta. On ongelma, miten paljon uskontoa saa maallistaa että se olisi vielä sama uskonto. En kuitenkaan pitäisi julmuuksien syypäänää uskontoja, vaan erilaisia ääriryhmiä. Eivätkä sellaiset välttämättä edes tarvitse uskontoa. Stalin ei uskonut Jumalaan, ja hän aiheutti lukemattomien kansalaistensa kuoleman.
"4. USKONTO ON RIIPPUVUUTTA."
Elämä on riippuvuutta. Olet riippuvainen omasta logiikastasi, sillä oletat tiettyjen asioiden seuraavan tiettyjä asioita - näin ihmisen ajattelu toimii. Uskonto on vain yksi tämän ominaisuuden ilmentymistä. Uskonto eroaa huumeriippuvuudesta siinä, että siitä ei "riippuvainen" milloinkaan halua eroon. (Huom. Kirkosta eroaminen on eri asia kuin omasta uskostaan eroaminen).
"5. USKONTO ON HENKINEN SAIRAUS."
Tämä ei yksinkertaisesti ole totta. Sairaus voidaan määritellä ei-luonnolliseksi tilaksi. Pelkistä tilastoista voidaan kuitenkin nähdä, miten tavanomaista uskonnollisuus ihmisrodulle on. Albert Ellisin kirjassa huvittavinta on se, miten mies ei itse tajua sairastavansa tätä omaa henkistä tautiaan.
"6. USKONNOT OVAT ERITTÄIN HYVIÄ KEINOJA ALISTAA KANSAA."
Tämä voi pitää paikkansa joissain tapauksissa. Tämä ei kuitenkaan ole minkään suuren maailmanuskonnon päämäärä. Jälleen kerran; ääriryhmät ovat ongelma, ei uskonto. Sama ongelma löytyy myös politiikasta ja vaikka jalkapallosta.
sä se jaksat-ihme vouhkaaja