Agnostikkona olisi kiinnostavaa kuulla näkökulmia seuraavaan kysymykseen: kun ihminen on vakuuttunut jumalan olemassaolosta, niin millä perusteella tehdään sen jälkeen hyppäys tietyn uskonnon Jumalaan? Kyynikko varmaankin väittäisi, että peruste on maantieteellinen. Iranissa Allah, Heinävedellä kristinuskon Jumala (luterilainen versio), Amazonin sademetsässä paikallisen heimouskonnon jumala t. jumalat.
En itse väitä _varmasti_ tietäväni, että jumalaa ei ole, vaikka aika skeptinen olenkin. Olen kuitenkin 100-prosenttisen varma siitä, että kristinuskon Jumalaa ei ole olemassa (kuin korkeintaan ihmisten käsitteenä ja sanana)
Tämä asia kiinnostaa, koska välimatka agnostismista jumal-uskoon on mielestäni paljon pienempi kuin hyppäys jumal-uskosta uskoon Jumalaan. Ainakin loogisessa mielessä.
En itse väitä _varmasti_ tietäväni, että jumalaa ei ole, vaikka aika skeptinen olenkin. Olen kuitenkin 100-prosenttisen varma siitä, että kristinuskon Jumalaa ei ole olemassa (kuin korkeintaan ihmisten käsitteenä ja sanana)
Tämä asia kiinnostaa, koska välimatka agnostismista jumal-uskoon on mielestäni paljon pienempi kuin hyppäys jumal-uskosta uskoon Jumalaan. Ainakin loogisessa mielessä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
ettei Jumalaa ole[krs.tin uskon]oletko varma etta se %-luku ole vahan pienempi?
ja mina taas olen ainakin 120% varma ,etta Jumala on ja elaa..ei epailyn haivaakaan..
äärettömän varma siitä, ettei Jumalaa ole.
Jos sallit pikku vertauksen: en voi sanoa täydellä varmuudella, että huomenna ei voi tipahtaa meteoriittia päähäni, mutta voin sanoa täydellä varmuudella, että huomenna ei tipahda päähäni meteoriittia, johon olisi kirjoitettu: terveisiä Star Trekin miehistöltä. Miksikö? Koska tiedän Star Trekin miehistön olevan mielikuvitusta. Saat itse päätellä kumpi vastaa kumpaa uskoa vertauksessani.
100% varmuudesta: sehän on vain sanontatapa, joka tarkoittaa täysin varmaa. Jos sanoisin olevani asiasta esim. 98% varma, niin se viittaisi lähinnä arvioituun todennäköisyyteen, ja tämä ei ole sen laatuinen asia, johon tod.näk.laskentaa voidaan soveltaa. Sama kuin yrittäisi laskea todennäköisyyttä sille, että Joulupukki on olemassa.
"ettei Jumalaa ole[krs.tin uskon]oletko varma etta se %-luku ole vahan pienempi? ja mina taas olen ainakin 120% varma ,etta Jumala on ja elaa..ei epailyn haivaakaan.."
Tietenkään sinulla ei ole epäilyksen häivää. Epäilys edellyttäisi vähintääkin itsenäistä ajattelua.
Tämä epäilyksetön ajattelemattomuus näkyy myös kyvyttömyydessä keskustella, ihan yleistäen kaikkiin valtauskontoihin (vilkaisu erilaisille kristinuskon ja -lahkojen palstoille riittää vakuuttamaan tästä).
että voi olla olemassa jotain joka on jo oman määritelmänsä kanssa ristiriidassa.
Voit olla varma, mutta se on vain tunne eikä kerro miten asiat on.
>>kun ihminen on vakuuttunut jumalan olemassaolosta, niin millä perusteella tehdään sen jälkeen hyppäys tietyn uskonnon Jumalaan? Kyynikko varmaankin väittäisi, että peruste on maantieteellinen. Iranissa Allah, Heinävedellä kristinuskon Jumala (luterilainen versio), Amazonin sademetsässä paikallisen heimouskonnon jumala t. jumalat. >>
Kyse on ihmisen sovinnaisuudesta ja epäsovinnaisuudesta. Luova ihminen ei ole sidoksissa kulttuurisiin ehdollistumiin.
Luova amazonilainen voi löytää Lutherista sielun veljen, ja luova heinäveteläinen voi löytää Siperiasta viisaan shamaanin.
Ongelma on siinä että ihmiset YLEENSÄ ovat rankemman päälle ehdollistuneita, sovinnaisia, ei-luovia, ja tuomitsevat luovuuden HULLUUDEKSI.
...sovinnaisia laumasieluja, suurin osa kaiken aikaa ja kaikki meistä silloin tällöin.
Sitten kirjoitukseesi:
"Kyse on ihmisen sovinnaisuudesta ja epäsovinnaisuudesta. Luova ihminen ei ole sidoksissa kulttuurisiin ehdollistumiin.
Luova amazonilainen voi löytää Lutherista sielun veljen, ja luova heinäveteläinen voi löytää Siperiasta viisaan shamaanin."
Tässä on kysymys myös mahdollisuuksista. Maailmassa on vieläkin kolkkia, joissa paikalliselle uskonnolle ei ole tarjolla vaihtoehtoja eikä niistä mitään tietoa. Silloin on itsestäänselvää, että uskonnollisuuteen taipuvaisesta ihmisestä tulee väistämättä kyseisen uskonnon kannattaja. Vielä 1800-luvulla niin oli vielä suurimmassa osassa maailmaa.
"Olen kuitenkin 100-prosenttisen varma siitä, että kristinuskon Jumalaa ei ole olemassa"
Olet sataprosenttisesti oikeassa. Vain Semos on ainoa, oikea ja elävä jumala. Muut jumalat ainoastaan luulevat olevansa.
"kun ihminen on vakuuttunut jumalan olemassaolosta, niin millä perusteella tehdään sen jälkeen hyppäys tietyn uskonnon Jumalaan"
Sen tuntee luissaan ja ytimissään, kun Semos asennetaan kehoon. Elämänilo kasvaa huimasti, ja samalla saa uusia kykyjä. Allah ja Jumala eivät moista kykene tuottamaan, koska ne ovat apaattisia, koomassa olevia jumalia. Niihin uskovat vain teeskentelevät olevansa iloisia.
[millä perusteella tehdään sen jälkeen hyppäys tietyn uskonnon Jumalaan?]
tätä "hyppyä" ei ikinä tapahtunut.
Tarkoitatko siis, että uskot jumalaan yleisellä tasolla, mutta et minkään tietyn uskonnon tai lahkon tulkintaan siitä?
Juuri näin...
Olen 100 prosenttisen varma siitä että kristinuskon Jumala on olemassa.
Miten kristinuskon jumala on saanut aikaan näinkin värikkään uskovaislauman, että se on jakautunut vähintäänkin sadoiksi eri lahkoiksi ja kaikki suitsuttavat sitä omaa totuuttaan jumalasta?
Kuuluipa sitten mihin tahansa näistä lahkoista, niin aina lahkolaisella on (tietenkin) "se oikea" pyhä henki joka kertoo totuuden siitä, että oman lahkon tapa palvoa jumalaa on se oikea ja kaikki muut ovat Saatanan pauloissa. Miten se kerta kaikkiaan voi olla mahdollista? Miksi jumalanne antaa ristiriitaisia viestejä jopa omalle laumalleen?
Jos kristinuskon jumala todella olisi olemassa, niin silloin ei mitenkään voisi olla olemassa muuta kuin yksi yhtenäinen kristikunta ilman katolilaisia, luterilaisia, jehovia, mormoneja jne.
peace-in-darkness kirjoitti:
"Miten kristinuskon jumala on saanut aikaan näinkin värikkään uskovaislauman, että se on jakautunut vähintäänkin sadoiksi eri lahkoiksi ja kaikki suitsuttavat sitä omaa totuuttaan jumalasta?"
Pointti on se, että se joka on ymmärtäväinen ja "taidollinen" niinkuin Raamattu sanoo, löytää asioiden oikean laidan.
Yhteiskristillisyys on se, mitä minä suosin. Yhteiskristillisyys yhdistää kristittyjä ja ei-uskovat luulevat aina että kristityt ovat hajanaisia, mutta se on harhaluulo. Olen itse mukana "sisäpiireissä" ja huomaan että kaikilla kristityillä on hengen yhteys.
Käyn yhteiskristillisessä kirjakaupassa ja Jeesus-marssilla, joka on yhteiskristillinen. Nimi JEESUS, on uskovien koodi.
Mormonit ja jehovantodistajat ovat kaksi suurinta ja tunnetuinta harhaoppia, he ovat leirin ulkopuolella, eivätkä ole kristillisiä.
Kristikunta on todellisuudessa yllättävän yhtenäinen.
Kysymys kuuluikin, että miksi olet varma siitä. Uskot siis jumalaan. Mikä on saanut sinut vakuuttuneeksi siitä, että kristinusko on "se oikea" lukuisista maailman uskonnoista?
A-gnostikko kirjoitti:
"Kysymys kuuluikin, että miksi olet varma siitä. Uskot siis jumalaan. Mikä on saanut sinut vakuuttuneeksi siitä, että kristinusko on "se oikea" lukuisista maailman uskonnoista?"
Pyhä henki on avannut silmäni näkemään totuuden. Ilman Pyhää henkeä ei tietenkään voi nähdä totuutta.
vertaillut eri uskontoja, ja kristinusko on testivoittaja, vai onko se vain tunne, että tämä sen täytyy olla? Sain vastauksestasi sen kuvan, että tämä "totuus" ei ole semmoista laatua, jonka totuusarvoa voidaan loogisesti tutkia vaan pikemminkin henkilökohtainen tunne.
En yritä vittuilla, asia ihan oikeasti kiinnostaa.
A-gnostikko kirjoitti:
"Oletko vertaillut eri uskontoja, ja kristinusko on testivoittaja, vai onko se vain tunne, että tämä sen täytyy olla?"
Olen vertaillut eri uskontoja jonkin verran. Kyllä muut uskonnot ovat valovuosien päässä kristinuskosta. Kristinusko on ensinnäkin historiallinen uskonto, se perustuu tosi-asioihin.
Kun taas esim. hindulaiset tarinat ovat vain tarinoita.
Raamattu on historiallinen kirja.
Olen kyllä ihan mielenkiinnosta tarkistanut asioita. Semmonen kirja on TOSI hyvä kuin "Jeesus Nasaretilaisen arvoitus" tekijä: Vittorio Messori.
Löysin kirjan kirjastosta, poistomyynnistä, ostin sen yhdellä eurolla. Todella hyvin tehty kirja!
Kirjassa eräs utelias ja tiedonhaluinen toimittaja
lähtee tutkimaan kristinuskon syntyä ja uskon perusteita, eli evankeliumien todenperäisyyttä.
Kirjassa laskeudutaan kristinuskon perustaan ja selvitellään onko kristinusko luotettavaa.
Kirjassa pohditaan paljon myös Jumalan olemassaoloa, ja päädytään siihen, että ellei ole Jeesusta, ei ole Jumalaakaan. Kirja on todella puhutteleva ja olen lukenut sen monta kertaa.
Olen kyllä pohtinut Jumalan olemassaoloa paljonkin aikoinaan, kerrankin pohdin puoli vuotta yhteen menoon. Asiasta kun on kaksi eriävää mielipidettä.
Kristinusko on luotettava, koska evankeliumit ovat luotettavia. Kirjassa "Jeesus Nasaretilaisen arvoitus" pohditaan, että kukaan ei osaisi väärentää sellaisia taidonnäytteitä kuin evankeliumit ovat, ja jos ne ovat väärennöksiä, niin miksi ne eivät ole täydellisiä?
Sopiiko ihmisen korottaminen Jumalan rinnalle juutalaiseen kulttuuriin? Miksi väärennöksellä olisi aidot kehykset? Ympäristö Israelissa. Miksi kaivauksissa on löytynyt paljon evankeliumeissa esitettyjä paikkoja kuten esim. Litostroton, tuomiopaikka, laatta jossa lukee "Pont.. Pilat..ja arvonimi", viisi pylväskäytävää, betesdan allas yms?
Kirjassa pohditaan kaikkia mahdollisia selityksiä evankeliumeille, ja kuitenkin näyttää siltä, että ne ovat uskottavia ja aitoja.
"Kirjassa pohditaan kaikkia mahdollisia selityksiä evankeliumeille, ja kuitenkin näyttää siltä, että ne ovat uskottavia ja aitoja."
Näyttäähän se, uskislaseilla katsottuna.
Tässäpä muutamia ajatuksia:
"Olen vertaillut eri uskontoja jonkin verran. Kyllä muut uskonnot ovat valovuosien päässä kristinuskosta."
Tässä asiassa on se ongelma, että koska olemme kasvaneet juutalais-kristillisessä kulttuuripiirissä, niin on luonnollista, jos kristillinen uskonto tuntuu parhaiten vastaavan näkemyksiämme. Kyseessä voi siis olla "opittu tapa" mieltää maailmaa kristillisten arvojen pohjalta. Tälläkin hetkellä jonkun muun uskonnon edustaja sanoo jossakin päin maailmaa juuri päinvastaista. Mistä voi tietää, kumpi on oikeammassa, vai molemmat vasemmassa. Näihin asioihin kun ei ole olemassa mittayksikköä.
"Kristinusko on ensinnäkin historiallinen uskonto, se perustuu tosi-asioihin.[...]Raamattu on historiallinen kirja."
Perustuu milloin perustuu. On Raamatussa paljon historiallisesti paikkansapitävääkin tietoa, mutta ei se silti ole pätevä historian oppikirja.
"Löysin kirjan kirjastosta, poistomyynnistä"
Joo, niistä tekee joskus mielenkiintoisia löytöjä, samoin kuin kirppareilta. Tuosta Messorin kirjasta itsestään en ole pätevä sanomaan juuta enkä jaata, kun en ole lukenut.
"Kirjassa pohditaan paljon myös Jumalan olemassaoloa, ja päädytään siihen, että ellei ole Jeesusta, ei ole Jumalaakaan."
Eipä varmaankaan, ainakaan semmoisena kuin Raamattu ilmoittaa. Tämähän ei päde kääntäen: Jeesuksen olemassaolosta (erittäin uskottavaa sinänsä) ei seuraa loogisesti (Raamatun) Jumalan olemassaolo.
"Kristinusko on luotettava, koska evankeliumit ovat luotettavia."
Luotettavia missä suhteessa? Aika vähän näitä asioita voi tarkistaa puolueettomista lähteistä Raamatun ulkopuolelta.
"Kirjassa "Jeesus Nasaretilaisen arvoitus" pohditaan, että kukaan ei osaisi väärentää sellaisia taidonnäytteitä kuin evankeliumit ovat, ja jos ne ovat väärennöksiä, niin miksi ne eivät ole täydellisiä?"
Tämä väite tökkii kohdallani. Mielestäni evankeliumit eivät ole "taidonnäytteitä", vaan ihan tavallisia kirjoituksia. Sellaisia pystyttäisiin kyllä "väärentämään", vaikka ei kirjoittajien ole tarvinnut tietoisesti niissä petkuttaa. En oikein tiedä, mihin tuolla "täydellisyydellä" viittaat, mutta ehkäpä ne eivät ole täydellisiä seuraavista syistä:
1) ne ovat epätäydellisten ihmisten kirjoittamia. (ja muunlaisia ihmisiä ei ole olemassakaan)
2) koska ne (osin) seurailevat todellista perimätietoa todellisesta historiallisesta henkilöstä.
"Sopiiko ihmisen korottaminen Jumalan rinnalle juutalaiseen kulttuuriin?"
Eipä oikein, ja siksi varmaan kristinusko muuttui melko pian juutalaisesta lahkosta ei-juutalaiseksi uskonnoksi.
"Miksi väärennöksellä olisi aidot kehykset? Ympäristö Israelissa. Miksi kaivauksissa on löytynyt paljon evankeliumeissa esitettyjä paikkoja kuten esim. Litostroton, tuomiopaikka, laatta jossa lukee "Pont.. Pilat..ja arvonimi", viisi pylväskäytävää, betesdan allas yms?"
Miksi ei olisi? Sehän on aivan luonnollista, että tarinat kuvaavat tapahtumaympäristöään, olipa niiden uskonnolliset tai muut väittämät totta tai ei. Samoinhan tekee romaanikirjailija, joka sijoittaa kirjansa tapahtumat esim. Helsinkiin.
"Kirjassa pohditaan kaikkia mahdollisia selityksiä evankeliumeille, ja kuitenkin näyttää siltä, että ne ovat uskottavia ja aitoja."
Kaipaavatko ne selityksiä? Ei niissä ole mitään selitettävää, joka kaipaisi selityksekseen Jumalan yhtään sen enempää kuin muidenkaan uskontojen pyhissä kirjoituksissa. Epäuskottavia kohtia toki löytyy:
-kuolleista heräämiset. Tällaista ei tiedetä tapahtuneen. Koskaan. Missään. Mikä tekee väitteestä uskottavan? Sama pätee muihinkin ihmeisiin, kuten veden päällä kävelyyn, joka olisi Maailmankaikkeuden Luojalta muutenkin arvolleen sopimatonta elvistelyä ja pullistelua...
Yleisemmin kommentoin vielä kristinuskon oppia: siinä on kyllä ihan kotitarpeiksi uskomatonta hölynpölyä, esim. kolmiyhteysoppi. Malka vain näkyy huonommin sieltä omasta silmästä, kun se on sokean pisteen kohdalla. En tunne kovin hyvin muita uskontoja, mutta epäilen, onko kristinusko edes täyttä valosekuntia niitä edellä.
Evoluutio ja kreationismi-palstalla olet ainakin häpeilemättä ylistänyt helluntailiikettä ja surutta mollannut katolilaisuutta ja luterilaisuutta. Mutta ehkä sinulla on eri persoonallisuus eri palstoilla?