Olen huomannut tuttavapiirissäni, että 18-vuotiaana on pakko saada kortti, yhtä usein miesten ja naisten keskuudessa. Useat heistä asuvat Helsingissä, jossa luulisi joukkoliikenteen toimivan. Autoksi ostetaan sitten joku 1980-lukulainen tai isä maksaa uuden. Joukkoliikenne ei tunnu olevan kovin korkeassa kurssissa, vaikka matka olisi kummassakin päässä juna-/metroaseman lähellä, julkisilla pääsisi nopeammin, eikä tavaraa juuri kuljetella. Mikähän tässä on taustalla? Ovatko nuoret kyllästyneet siihen, että alaikäisenä piti aina kulkea julkisilla ja kun on oma auto, sitä pitää käyttää aina? En ymmärrä tätä. Ensi kuukaudet menivät itsellä ajellessa ahkerasti, mutta nyttemmin olen siirtynyt takaisin junamatkustajaksi ja autoa käytän vain, kun matkasta tulisi erityisen hankala. Enpä tuota tarvitse kuin kerran-pari viikossa.
Käyttävätkö yli 18 v nuoret joukkoliikennettä?
Kri-su
13782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyllä se oli itselläkin hieno tunne kun sain kortin ja ostin ekan oman auton.
Saa liikkua täysin vapaasti, ei tarvinnut venata myöhässä olevaa bussia räntäsateessa tai selailla bussiaikataulua ja miettiä että kuinka pääsisin milloin mihinkin, siis tientenkin silloin kuin bussiyhtiölle se sopii ja viitsivät ajaa vuoron sinne.
Nyt tätä "onnea" on jatkunut kohta 5-vuotta, ja täytyy tunnustaa että koskaan ei tänä aikana ole ollut kaipuuta "elämään ennen ajokorttia".
Se on vaan niin uskomattoman helppoa ja mukavaa hypätä parkkipaikalla odottavaan omaan autoon ja lähteä minne haluat milloin haluat.
vaikka se auto kuinka romu olisikin, niin kyllä se aina julkisenliikenteen voitta!
Onhan se kätevää, en kiellä. Autoilussa on kuitenkin suuria ongelmia, ellei niitä ratkaista, sitä ei voida sanoa kovin hyväksi kulkutavaksi.
Uudetkin autot, varsinkin bensiinimoottoriset, aiheuttavat runsaasti hiilidioksidipäästöjä, jotka vaikuttavat säätilaamme. Se on luonnollista, sillä kuljettaahan auto kuljettajansa lisäksi myös 800-2000 kiloa terästä. Osaltaan sen takia on viime aikoina ollut lähes joka vuosi lämpöennätyksiä ja tulvia Suomessa ja Euroopassa. Ennen 1993 valmistetut katalysaattorittomat autot aiheuttavat tämän lisäksi myrkyllisiä päästöjä, jotka aiheuttavat pitemmän päälle sairauksia hengitettynä. Autojen valmistaminenkin niitä päästöjä aiheuttaa, mutta käyttövaiheen osuus on huomattavasti suurempi. Öljyn hupeneminen nostaa hintoja jatkuvasti. Ajamisen päästöt saatettaisiin saada korjatuksi siirtymällä maakaasulla, sähköllä tai vedyllä kulkeviin autoihin.
Autoista tulee melupäästöjä. Asun Lahdenväylän varressa, ja autojen kohina kuuluu tänne kilometrin päähän puiden läpi.
Autot aiheuttavat ruuhkia. Amerikassa ja Euroopassa on rakennettu moottoriteitä, joissa on jopa 12 kaistaa yhteen suuntaan, mutta ruuhkien helpottuminen lisää liikennettä, joten ne tulevat aina lopulta tukkoisiksi. Isompien kaupunkien keskustoihin on mahdotonta lisätä katuja, joten ylimääräiset väylät on rakennettava maan alle tai talojen päälle. Teiden rakentaminen on kallista ja vaatii paljon raaka-aineita.
Autoista on haittaa ja vaaraa kävelijöille ja pyöräilijöille, varsinkin lapsille. Kulkeminen ei ole vapaata, kun liikennevaloissa joutuu odottelemaan pahimmillaan useita minuutteja. Päivittäin sattuu vaaratilanteita suojateillä. Suuria ja pieniä eläimiä kuolee autojen alle. Kävelijät joutuvat päivästä toiseen haistelemaan pakokaasuja, kun taas uusissa autoissa on ilmanpuhdistimet. Olisiko ratkaisu kaasunaamarit myös kävelijöille?
Viimeisenä mainitsen haitat joukkoliikenteelle. Jos kaikki autoja omistavat ihmiset käyttävät vain autoja, näivettyvät joukkoliikennepalvelut ja lähipalvelut ja sitten onkin jo pakko käyttää autoa päästäkseen liikkumaan ja käydäkseen kaupassa. Miten tämä vaikuttaa niihin, joilla ei ole varaa, halua tai eivät saa autoa tai korttia? Esimerkkeinä alle 18-vuotiaat, vanhukset, huonokuntoiset ja pienituloiset. Heidän mahdollisuutensa liikkua kapenee ja yhteiskunnalle tulee suuria kustannuksia taksikyydeistä. Jos kaikki käyttäisivät julkisia, vuoroja olisi moninkertaisesti nykyiseen nähden.
Ovatko hyvät puolet, kuten liikkumisen vapaus, mukavuudenhalu ja suurien tavaroiden kuljetusmahdollisuus, näiden haittojen arvoisia? Miten autoilun haittoja voisi vähentää? Mielestäni jokaisen tulisi miettiä myös tällasia asioita, sillä yhteiskunnassamme on harmittavan yleistä asenne "ei kuulu mulle, ei kiinnosta".
Mistä päätellen maakaasu on puhtaampi kuin bensiini tai diesel?? Maakaasu kuten bensiini tai diesel eivät pala ilman happea joten mitäs se maakaasun palamisjäte on muuta kuin "HIILIDIOKSIIDIA" Sähkö ja vety ovat puhtaita sähkökin ainoastaan vedellä tai ilmalla tuotettuna.Sekä ydinvoimalla kunhan se 10 litraa uraani jätettä vuodessa saadaan käsiteltyä turvallisesti???
Palamisjätettä on sekä bensassa, dieselissä, että maakaasussa ja muissakin orgaanisissa aineissa muutakin kuin hiilidioksidia. Jos verrataan bensaa ja maakaasua se ero tulee siitä, että maakaasun palamisesta syntyy huomattavasti suurempi osuus vettä kuin bensasta. Tämä suurempi osuus taas johtuu hiiliketjun pituudesta, mikä on maakaasussa lyhyempi. Siinä on siis ennemmän päitä, joihin on kiinnittynyt vetyioneja.
Mikään aine ei pala ilman happea, sillä palaminen tarkoittaa juurikin hapen ja aineen reaktiota. Palamista on aivan yhtä hyvin regaointi vedyn kanssa, jolloin syntyy vettä tai hiilen kanssa, joilloin syntyy hiilidioksidia tai typen kanssa, jolloin syntyy typen oksideja.
Sinänsä maakaasu ei ole missään mielessä ratkaisu hiilidioksidiongelmaan. Se ennemminkin pahentaa sitä. Tuohan se lisää hiiltä lyhyeen kiertokulkuun.
Mikään ei pala ilman happea? Väitteesi ei pidä paikkaansa Vety palaa ilman happea ja palamisjäte on puhdas H2O eli vesi!
Mitähän se vesi onkaan?
Minulle ainakin opetettiin koulussa veden olevan vedyn ja hapen yhdiste eli vedyn palamisjätettä.
Aivan kuin mersujen ruostekin on raudan palamisjätettä.
Kouluun kävelen, vapaalla pyöräilen, pidemmät matkat autoilen.
Joukkoliikennettä käytän Helsingin keskustaan mennessä, tai jos pitää tehdä yksisuuntainen matka.
Vedyn palamisreaktiohan on 2H2 O2 -> 2H2O eli HAPPI ja vety reagoivat keskenään. Palaminen tarkoittaa juuri ja vain sitä, että aine reagoi hapen kanssa. Minkään muunlaista palamista ei ole kemiallisessa mielessä olemassa.
Palaminen ja hiilidioksidin syntyminen eivät ole kovinkaan voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Ainoastaan hiiltä sisältävien molekyylien palaminen tuottaa hiilidioksidia, mutta molekyylejä on monelaisia.
Itseltä löytyy sekä auto että julkisen kuukausikortti.
Kouluun tulee mentyä julkisilla ja sieltä julkisilla töihin josta taas julkisilla kotiin. Yhteensä päivässä reitti menee bussi-metro-bussi-koulu-bussi-bussi-työ-bussi-metro-bussi.
Kiittäen helsingin loistavaa poikittaisliikennettä. Silti tulee käytettyä edullisuutensa vuoksi julkisia. Joskus jos tietää etukäteen joutuvansa pitkää päivää tekemään tai yötä yms niin käytän omaa autoa samaan reittiin. Yleensä myös vapaa-aikana ajan omalla autolla yli lähikaupan menevät reissut.
Polttoaineen hinta kyllä tuntuu jo kukkarossa 9l/100 kuluttavalla.
Itse en ole joukkoliikennettä käyttänyt sen jälkeen kun kortin sain, ja tuskin tulen enää koskaan käyttämäänkään. Omalla autolla liikkuessa on täysin vapaa aikatauluista, kesällä autossa on mukavan viileä ja talvella mukavan lämmin.
Työmatkani voisin aivan hyvin kulkea julkisilla melkein ovelta ovelle, mutta tässäkin asiassa mukavuus vie voiton, ja kun lisäksi tykkään autolla ajamisesta ei julkinen liikenne saa musta käyttäjää.
Jos yksityisautoilu loppuisi kokonaan menettäisi valtio yhden tärkeimmistä veronlähteistään, ja tämä myöskin vaikuttaisi todella moneen asiaan.
Joten seuraavan kerran kun haukutte yksityisautoilijaa, niin muistakaa että me rahoitamme isoa osaa käyttämistänne ns. hyvinvointipalveluista, JULKINENLIIKENNE mukaan lukien!
Tiedän, että autoilu maksaa, sillä kuten sanoin omistan myös auton. Omistaminen siinä kalleinta on, joka on outoa, verotuksen pitäisi painottua käyttämiseen. Valtio on mestari verottamaan eri näköisiä asioita, eiköhän se keksisi autoveron jälkeen jonkun muun keinon kupata ihmisiä. Näkeehän sen vuodesta toiseen budjettineuvotteluissa, kun jonkin veron tuotto laskee, tehdään joku toinen vero joka paikkaa sitä. Pitkäjänteisyyttä ei tunnu olevan paljoakaan, vaan tavoitteet ja politiikka on aika tempoilevaa, tehdään virheitä, korjataan niitä ja korjataan korjauksia. Tämä näkyy myös joukkoliikenteen suunnittelussa sekä ympäristöystävällisempien autojen edistämisessä.
...Verotuksen pitäisi keskittyä käyttämiseen ei omistamiseen...
Mutta eikös autoilua jo veroteta käyttämisen mukaan? Bensastahan suurin osa on veroa ja tottakai se joka ajaa enemmän/auto kuluttaa enemmän, maksaa myös enemmän.
Jos auto seisoo vain pihassa etkä aja sillä, niin tuskimpa siitä muita kuluja tulee kuin vakuutuksetmielestäni aika loogista, (mutta ei välttämättä reilua)
Sillä osalle ihmisistä oma auto on välttämätön kapistus pelkästään jo työnkin takia, esim itselläni ei 3-vuorotöihin kulkeminen julkisilla onnistu järkevästi mitenkään.
Ja mitä tuohon auton ostamiseen tulee, niin miksi pitää ostaa esim joku 30000 euron auto, kun jo alle 2000 eurolla saa jo erittäin hyvän käyttöauton.