http://koti.phnet.fi/elohim/kaste
KASTE
ESIPUHE
Kun on kyseessä kaste, on se eräs asia, jota on saatettu käyttää pelastustienä Jumalan luo. Sillä on saatettu puhua mm. kasteen armosta, kasteen liitosta ja samoin on saatettu esittää, että ihminen sen kautta uudestisyntyy ja pelastuu.
Mutta miten asia on? Mikä merkitys on kasteella ja voiko se yksinään viedä meitä Jumalan hyväksyntään ja taivaaseen, ja mitä Raamattu puhuu lasten kastamisesta? Käymme tulevilla riveillä pohtimaan tätä asiaa ja yritämme löytää siihen vastauksen.
LUKU 1 -
Voiko kaste pelastaa?
On siis esitetty se arvio, että ihminen kasteessa kokee pelastuksen ja uudestisyntymisen, ja että hän sen yhteydessä saa myös Pyhän Hengen.
Jos kuitenkin katsomme tätä asiaa muutamien esimerkkien pohjalta, niin ei kyseinen käsitys voi pitää paikkaansa. Sitä vastaan ovat mm. seuraavat asiat:
Paavali ja korinttolaiset. Eräs selvimpiä osoituksia sen puolesta, ettei kaste pelasta, ovat Paavalin sanat kirjeessään korinttolaisille.
Sillä jos kaste pelastaisi, niin miksi sitten Paavali tässä kirjeessä kiitti Jumalaa siitä, ettei ollut Korinttossa kastanut kuin muutaman henkilön, vaikka hän toisaalla kertoo, miten hän tahtoi tehdä kaikkensa pelastaaksensa edes muutamia? Eli tätä ristiriitaa näiden kahden asian välillä ei voi ymmärtää muuta kuin siten, ettei Paavali todella pitänyt kastetta pelastuksen välineenä; muutenhan hän ei olisi kirjoittanut kyseisellä tavalla:
- (1 Kor 1:14-17) Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15. niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
- (1 Kor 9:19-22) Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin,
20. ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
21. ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22. heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.
Korinttolaisten uudestisyntyminen. Kun Paavali edellisissä jakeissa kertoi siitä, ettei hän kunnolla muistanut, keitä hän oli korinttolaisista kastanut, niin muisti hän kuitenkin sen, että koko Korintton seurakunta oli kokenut uudestisyntymisen hänen kauttaan, eli julistamansa evankeliumin sanan kautta. Tämä todistaa sen, ettei hän pitänyt kastetta uudestisyntymisen välineenä:
- (1 Kor 4:15) Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
Kaste ja uudestisyntyminen ovat siis kaksi aivan eri tapahtumaa, eikä Paavali käyttänyt kastetta apuna ihmisten pelastumisessa. Sensijaan ihmiset uudestisyntyivät silloin kuten nytkin yksinkertaisesti sanan ja sen vastaanottamisen, eli uskon kautta - näin tapahtui korinttolaistenkin kohdalla. He uudestisyntyivät, kun he vastaanottivat sanan sydämeensä:
- (Luuk 8:11,12) Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
12. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
- (1 Piet 1:23) te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
- (Jaak 1:18) Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
Raamatun esimerkit. Eräs osoitus sen puolesta, ettei kaste automaattisesti takaa pelastusta, ovat muutamat Raamatun esimerkit. Tällainen on mm. Apostolien tekojen kuvaus Simon-noidasta, joka kyllä oli kastettu, mutta jolle Pietari joutui kuitenkin sanomaan, ettei tämän sydän ollut oikea ja että tämä joutuisi kadotukseen, ellei tekisi parannusta. Eli vaikka tämä henkilö sai kasteen, ei se voinut häntä hyödyttää, koska hänen sisäinen mielenlaatunsa oli aivan väärä Jumalan edessä:
- (Apt 8:12,13, 18-21) Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
18. Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa
19. ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen."
20. Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.
Jeesuksen sanat viidestä tyhmästä neitsyestä sekä niistä, jotka tekivät voimallisia tekoja hänen nimessään, ovat niinikään lisäesimerkkejä tältä alueelta. Sillä voimme olettaa, että kaikki nämäkin henkilöt olivat kastettuja ja ulkonaisen seurakunnan jäseniä, mutta kuitenkaan he eivät olleet pelastettuja. Heidän kohdallaan Herra joutuikin myöhemmin toteamaan, ettei hän ole koskaan heitä tuntenut:
- (Matt 25:11,12) Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
12. Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.'
- (Matt 7:22,23) Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'
Kaste ja pelastus eri tapahtumia. Raamatussa on joitakin hyviä esimerkkejä siitä, miten kaste ja pelastus ovat eri tapahtumia, jotka saattoivat tapahtua aivan eri aikaankin. Selvimpiä tällaisia esimerkkejä ovat ristillä oleva ryöväri, Kornelius sekä Efesossa olevat opetuslapset:
Ryöväri. Ensinnäkin ristillä oleva ryöväri on hyvä esimerkki siitä, ettei pelastus ole sidottu kasteeseen. Sillä tämä henkilö pelastui ja pääsi paratiisiin, vaikkei ollut ehtinyt käydä edes kasteella. Hän pelastui yksinkertaisesti sitä kautta, että hänellä oli syntynyt usko Jeesukseen ja sen seurauksena kääntyminen hänen puoleensa:
- (Luuk 23:39-43) Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42. Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
Kornelius seuralaisineen on toinen esimerkki kasteen ja pelastuksen eriaikaisuudesta. Sillä he täyttyivät Pyhällä Hengellä jo ennen kastettaan, joten he olivat varmasti pelastuneita jo siinä vaiheessa. Kasteen he saivatkin sitten tämän pelastumisensa sinetiksi:
- (Apt 10:44-48) Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
Efesossa olevat opetuslapset ovat kolmas esimerkki samalta alueelta. Sillä nämä opetuslapset (Opetuslapsi on Raamatun tavallinen pelastuneista ja uskovista käyttämä nimitys; mm. Apt 6:1, 11:26, 13:52) olivat olleet uskossa jo ennen vesikastettaan, jonka he sitten saivat Paavalin kautta. Ilmeisesti nämä henkilöt olivat tulleet pelastukseen juuri vähän aikaa aikaisemmin, kun evankelista Apollos oli vieraillut kyseisellä paikkakunnalla (Ks. Apt 18:24-28):
- (Apt 19:1-5) Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan."
3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella."
4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen."
5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
1 Piet 3:20,21. Eräs asia, jolla on yritetty perustella kastetta pelastuksen välineenä, ovat Pietarin 1. kirjeessä olevat pari jaetta:
- (1 Piet 3:20,21) jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
Mitä tulee edelläoleviin jakeisiin, on meidän kuitenkin hyvä huomioida, että Nooa sekä kirjeen vastaanottajat olivat jo kaikki uskossa. Sillä ensinnäkin Nooa oli "hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä" (1 Moos 6:9) jo ennen vedenpaisumusta. Hän myös rakensi arkin uskon kautta (Hebr 11:7) eli usko oli mukana kaikessa hänen tekemisessään. Niinikään kirjeen vastaanottajilla oli kaikilla usko, kun Pietari heille kirjeensä kirjoitti. Hän mm. sanoi, että he uskon kautta varjeltuisivat pelastukseen:
- (1 Piet 1:4,5) turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5. jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Meidän täytyy sentähden ymmärtää, että usko Kristukseen on aina perusta ja muut asiat tulevat vasta sen jälkeen. Eli jos meillä ei ole uskoa, ei kasteellakaan ole meille sen suurempaa merkitystä, vaan se jää meille vain rituaaliksi muiden joukossa. Uskon merkitykseen viittaavatkin mm. allaolevat jakeet. Monissa näistä jakeista puhutaan nimenomaan uskon kautta vanhurskauttamisesta sekä joissakin liitetään myös usko kasteen yhteyteen (mm. Gal 3:26,27, Kol 2:12, Mark 16:16 - Ks. myös Apt 8:36,37):
- (Gal 3:26,27) Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
- (Kol 2:12) ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
- (Mark 16:16) Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
- (Joh 5:24) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
- (Joh 15:3) Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
- (Joh 20:31) mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
KASTE
ESIPUHE
Kun on kyseessä kaste, on se eräs asia, jota on saatettu käyttää pelastustienä Jumalan luo. Sillä on saatettu puhua mm. kasteen armosta, kasteen liitosta ja samoin on saatettu esittää, että ihminen sen kautta uudestisyntyy ja pelastuu.
Mutta miten asia on? Mikä merkitys on kasteella ja voiko se yksinään viedä meitä Jumalan hyväksyntään ja taivaaseen, ja mitä Raamattu puhuu lasten kastamisesta? Käymme tulevilla riveillä pohtimaan tätä asiaa ja yritämme löytää siihen vastauksen.
LUKU 1 -
Voiko kaste pelastaa?
On siis esitetty se arvio, että ihminen kasteessa kokee pelastuksen ja uudestisyntymisen, ja että hän sen yhteydessä saa myös Pyhän Hengen.
Jos kuitenkin katsomme tätä asiaa muutamien esimerkkien pohjalta, niin ei kyseinen käsitys voi pitää paikkaansa. Sitä vastaan ovat mm. seuraavat asiat:
Paavali ja korinttolaiset. Eräs selvimpiä osoituksia sen puolesta, ettei kaste pelasta, ovat Paavalin sanat kirjeessään korinttolaisille.
Sillä jos kaste pelastaisi, niin miksi sitten Paavali tässä kirjeessä kiitti Jumalaa siitä, ettei ollut Korinttossa kastanut kuin muutaman henkilön, vaikka hän toisaalla kertoo, miten hän tahtoi tehdä kaikkensa pelastaaksensa edes muutamia? Eli tätä ristiriitaa näiden kahden asian välillä ei voi ymmärtää muuta kuin siten, ettei Paavali todella pitänyt kastetta pelastuksen välineenä; muutenhan hän ei olisi kirjoittanut kyseisellä tavalla:
- (1 Kor 1:14-17) Minä kiitän Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen,
15. niin ettei kukaan saata sanoa, että te olette minun nimeeni kastetut.
16. Kastoinhan tosin Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko ketään muuta kastanut.
17. Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi.
- (1 Kor 9:19-22) Sillä vaikka minä olen riippumaton kaikista, olen tehnyt itseni kaikkien palvelijaksi, voittaakseni niin monta kuin suinkin,
20. ja olen ollut juutalaisille ikäänkuin juutalainen, voittaakseni juutalaisia; lain alaisille ikäänkuin lain alainen, vaikka itse en ole lain alainen, voittaakseni lain alaiset;
21. ilman lakia oleville ikäänkuin olisin ilman lakia - vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa - voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia;
22. heikoille minä olen ollut heikko, voittaakseni heikot; kaikille minä olen ollut kaikkea, pelastaakseni edes muutamia.
Korinttolaisten uudestisyntyminen. Kun Paavali edellisissä jakeissa kertoi siitä, ettei hän kunnolla muistanut, keitä hän oli korinttolaisista kastanut, niin muisti hän kuitenkin sen, että koko Korintton seurakunta oli kokenut uudestisyntymisen hänen kauttaan, eli julistamansa evankeliumin sanan kautta. Tämä todistaa sen, ettei hän pitänyt kastetta uudestisyntymisen välineenä:
- (1 Kor 4:15) Sillä vaikka teillä olisi kymmenentuhatta kasvattajaa Kristuksessa, niin ei teillä kuitenkaan ole monta isää; sillä minä teidät synnytin evankeliumin kautta Kristuksessa Jeesuksessa.
Kaste ja uudestisyntyminen ovat siis kaksi aivan eri tapahtumaa, eikä Paavali käyttänyt kastetta apuna ihmisten pelastumisessa. Sensijaan ihmiset uudestisyntyivät silloin kuten nytkin yksinkertaisesti sanan ja sen vastaanottamisen, eli uskon kautta - näin tapahtui korinttolaistenkin kohdalla. He uudestisyntyivät, kun he vastaanottivat sanan sydämeensä:
- (Luuk 8:11,12) Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
12. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
- (1 Piet 1:23) te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
- (Jaak 1:18) Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
Raamatun esimerkit. Eräs osoitus sen puolesta, ettei kaste automaattisesti takaa pelastusta, ovat muutamat Raamatun esimerkit. Tällainen on mm. Apostolien tekojen kuvaus Simon-noidasta, joka kyllä oli kastettu, mutta jolle Pietari joutui kuitenkin sanomaan, ettei tämän sydän ollut oikea ja että tämä joutuisi kadotukseen, ellei tekisi parannusta. Eli vaikka tämä henkilö sai kasteen, ei se voinut häntä hyödyttää, koska hänen sisäinen mielenlaatunsa oli aivan väärä Jumalan edessä:
- (Apt 8:12,13, 18-21) Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.
13. Ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän pysytteli Filippuksen seurassa; ja nähdessään ihmeitä ja suuria, voimallisia tekoja hän hämmästyi.
18. Mutta kun Simon näki, että Henki annettiin sille, jonka päälle apostolit panivat kätensä, toi hän heille rahaa
19. ja sanoi: "Antakaa minullekin se valta, että kenen päälle minä käteni panen, se saa Pyhän Hengen."
20. Mutta Pietari sanoi hänelle: "Menkööt rahasi sinun kanssasi kadotukseen, koska luulet Jumalan lahjan olevan rahalla saatavissa.
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tähän sanaan, sillä sinun sydämesi ei ole oikea Jumalan edessä.
Jeesuksen sanat viidestä tyhmästä neitsyestä sekä niistä, jotka tekivät voimallisia tekoja hänen nimessään, ovat niinikään lisäesimerkkejä tältä alueelta. Sillä voimme olettaa, että kaikki nämäkin henkilöt olivat kastettuja ja ulkonaisen seurakunnan jäseniä, mutta kuitenkaan he eivät olleet pelastettuja. Heidän kohdallaan Herra joutuikin myöhemmin toteamaan, ettei hän ole koskaan heitä tuntenut:
- (Matt 25:11,12) Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat: 'Herra, Herra, avaa meille!'
12. Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille: minä en tunne teitä.'
- (Matt 7:22,23) Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23. Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'
Kaste ja pelastus eri tapahtumia. Raamatussa on joitakin hyviä esimerkkejä siitä, miten kaste ja pelastus ovat eri tapahtumia, jotka saattoivat tapahtua aivan eri aikaankin. Selvimpiä tällaisia esimerkkejä ovat ristillä oleva ryöväri, Kornelius sekä Efesossa olevat opetuslapset:
Ryöväri. Ensinnäkin ristillä oleva ryöväri on hyvä esimerkki siitä, ettei pelastus ole sidottu kasteeseen. Sillä tämä henkilö pelastui ja pääsi paratiisiin, vaikkei ollut ehtinyt käydä edes kasteella. Hän pelastui yksinkertaisesti sitä kautta, että hänellä oli syntynyt usko Jeesukseen ja sen seurauksena kääntyminen hänen puoleensa:
- (Luuk 23:39-43) Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42. Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."
43. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
Kornelius seuralaisineen on toinen esimerkki kasteen ja pelastuksen eriaikaisuudesta. Sillä he täyttyivät Pyhällä Hengellä jo ennen kastettaan, joten he olivat varmasti pelastuneita jo siinä vaiheessa. Kasteen he saivatkin sitten tämän pelastumisensa sinetiksi:
- (Apt 10:44-48) Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.
Efesossa olevat opetuslapset ovat kolmas esimerkki samalta alueelta. Sillä nämä opetuslapset (Opetuslapsi on Raamatun tavallinen pelastuneista ja uskovista käyttämä nimitys; mm. Apt 6:1, 11:26, 13:52) olivat olleet uskossa jo ennen vesikastettaan, jonka he sitten saivat Paavalin kautta. Ilmeisesti nämä henkilöt olivat tulleet pelastukseen juuri vähän aikaa aikaisemmin, kun evankelista Apollos oli vieraillut kyseisellä paikkakunnalla (Ks. Apt 18:24-28):
- (Apt 19:1-5) Kun Apollos oli Korintossa, tuli Paavali, kuljettuaan läpi ylämaakuntien, Efesoon ja tapasi siellä muutamia opetuslapsia.
2. Ja hän sanoi heille: "Saitteko Pyhän Hengen silloin, kun te tulitte uskoon?" Niin he sanoivat hänelle: "Emme ole edes kuulleet, että Pyhää Henkeä on olemassakaan."
3. Ja hän sanoi: "Millä kasteella te sitten olette kastetut?" He vastasivat: "Johanneksen kasteella."
4. Niin Paavali sanoi: "Johannes kastoi parannuksen kasteella, kehoittaen kansaa uskomaan häneen, joka oli tuleva hänen jälkeensä, se on, Jeesukseen."
5. Sen kuultuaan he ottivat kasteen Herran Jeesuksen nimeen.
1 Piet 3:20,21. Eräs asia, jolla on yritetty perustella kastetta pelastuksen välineenä, ovat Pietarin 1. kirjeessä olevat pari jaetta:
- (1 Piet 3:20,21) jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.
21. Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,
Mitä tulee edelläoleviin jakeisiin, on meidän kuitenkin hyvä huomioida, että Nooa sekä kirjeen vastaanottajat olivat jo kaikki uskossa. Sillä ensinnäkin Nooa oli "hurskas ja nuhteeton mies ja vaelsi Jumalan yhteydessä" (1 Moos 6:9) jo ennen vedenpaisumusta. Hän myös rakensi arkin uskon kautta (Hebr 11:7) eli usko oli mukana kaikessa hänen tekemisessään. Niinikään kirjeen vastaanottajilla oli kaikilla usko, kun Pietari heille kirjeensä kirjoitti. Hän mm. sanoi, että he uskon kautta varjeltuisivat pelastukseen:
- (1 Piet 1:4,5) turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten,
5. jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.
Meidän täytyy sentähden ymmärtää, että usko Kristukseen on aina perusta ja muut asiat tulevat vasta sen jälkeen. Eli jos meillä ei ole uskoa, ei kasteellakaan ole meille sen suurempaa merkitystä, vaan se jää meille vain rituaaliksi muiden joukossa. Uskon merkitykseen viittaavatkin mm. allaolevat jakeet. Monissa näistä jakeista puhutaan nimenomaan uskon kautta vanhurskauttamisesta sekä joissakin liitetään myös usko kasteen yhteyteen (mm. Gal 3:26,27, Kol 2:12, Mark 16:16 - Ks. myös Apt 8:36,37):
- (Gal 3:26,27) Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
- (Kol 2:12) ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
- (Mark 16:16) Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
- (Joh 5:24) Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.
- (Joh 15:3) Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.
- (Joh 20:31) mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
- (Apt 10:43) Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta."
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Vesikaste_Raamatun_opetuksen_valossa
erottaa Isää, Poikaa ja Pyhää henkeä toisistaan...ei myöskään kastevettä, sen puhdistavaa vaikutusta, Jeesuksen veren puhdistavasta vaikutuksesta eikä myöskään niitä kumpaakaan Hengen vaikuttamasta puhdistuksesta uskon kautta...kolme todistavat yhtäpitävästi Jeesuksesta, jumalan armosta, pelastuksesta...uskon kautta!