Näin syksyn saapuessa on jälleen aika korjata talteen jokapäiväisen leipämme perusraaka-aine, siis vilja. Viljankorjuu suoritetaan nyky-Suomessa pääsääntöisesti leikkuupuimurilla jota on huollettava vuosittain. Huoltoa varten tarvitaan huolto-ohjekirja joka kannattaa huoltaa ennen leikkuupuimurin huoltotoimenpiteiden aloittamista. Toimikaamme näin:
1. Huolto-ohjekirjan paikantaminen. Huolto-ohjekirja on suurimman osan vuodesta käyttämättömänä, siksi se helposti katoaa jonnekin ja sen löytyminen voi olla työn ja tuskan takana. Tämän ehkäisemiseksi kirja kannattaa varustaa voimakasta äänimerkkiä lähettävällä laitteella ja lisäksi siihen on syytä kiinnittää n. kaksimetrisellä narulla kirkkaankeltainen styroksinpala, näin kirja on helppo pyydystää lähilammesta jonne kevättulva on sen kuljettanut.
2. Puhdistus. Kirja puhdistetaan siihen tarttuneista oljista, multapaakuista, töyhtöhyypänpesistä ja lähilammen roskakaloista liekinheitintä käyttäen. Puhdistus on suoritettava varoen ettei kirjan elintärkeä sisältö vaurioidu!
3. Kuivaus. Liekinheitinkäsittelyn jälkeen huolto-ohjekirja ripustetaan pyykkinarulle kuivumaan kahdeksi viikoksi.
4. Pintavikojen korjaus. Koko kesän lähilammessa lymynneet huolto-ohjekirjat ovat joutuneet koville kun häijyt vedenelävät ovat niitä retuuttaneet. Etenkin nuijapäät aiheuttavat pahoja vahinkoja kirjan kansivarustukselle. Mahdolliset naarmut ja lommot kirjan kansissa korjataan kynsilakalla.
5. Sisällön tarkistus. Tarkistetaan, että kirja on varmasti leikkuupuimurin huolto-ohjekirja eikä perheraamattu. Mikäli kyseessä on väärä kirja tulee se palauttaa takaisin luontoon ja pyydystää uudelleen vasta perhejuhlan koittaessa.
6. Puuttuvien sivujen korvaaminen. Kirjasta irronneita sivuja on lähes mahdotonta löytää, ne ovat todennäköisesti joutuneet petokalojen tai suurikokoisten perheraamattujen ruokalistalle. Siksi puuttuvat sivut kannattaa korvata naapurin Toyota Yariksen huolto-ohjekirjasta napatuilla sivuilla. Myös jotkut maatilavakuutukset korvaavat puuttuvia sivuja.
Eikä sitten muuta kuin iloisia leikkuupuimurinhuoltohetkiä!
1. Huolto-ohjekirjan paikantaminen. Huolto-ohjekirja on suurimman osan vuodesta käyttämättömänä, siksi se helposti katoaa jonnekin ja sen löytyminen voi olla työn ja tuskan takana. Tämän ehkäisemiseksi kirja kannattaa varustaa voimakasta äänimerkkiä lähettävällä laitteella ja lisäksi siihen on syytä kiinnittää n. kaksimetrisellä narulla kirkkaankeltainen styroksinpala, näin kirja on helppo pyydystää lähilammesta jonne kevättulva on sen kuljettanut.
2. Puhdistus. Kirja puhdistetaan siihen tarttuneista oljista, multapaakuista, töyhtöhyypänpesistä ja lähilammen roskakaloista liekinheitintä käyttäen. Puhdistus on suoritettava varoen ettei kirjan elintärkeä sisältö vaurioidu!
3. Kuivaus. Liekinheitinkäsittelyn jälkeen huolto-ohjekirja ripustetaan pyykkinarulle kuivumaan kahdeksi viikoksi.
4. Pintavikojen korjaus. Koko kesän lähilammessa lymynneet huolto-ohjekirjat ovat joutuneet koville kun häijyt vedenelävät ovat niitä retuuttaneet. Etenkin nuijapäät aiheuttavat pahoja vahinkoja kirjan kansivarustukselle. Mahdolliset naarmut ja lommot kirjan kansissa korjataan kynsilakalla.
5. Sisällön tarkistus. Tarkistetaan, että kirja on varmasti leikkuupuimurin huolto-ohjekirja eikä perheraamattu. Mikäli kyseessä on väärä kirja tulee se palauttaa takaisin luontoon ja pyydystää uudelleen vasta perhejuhlan koittaessa.
6. Puuttuvien sivujen korvaaminen. Kirjasta irronneita sivuja on lähes mahdotonta löytää, ne ovat todennäköisesti joutuneet petokalojen tai suurikokoisten perheraamattujen ruokalistalle. Siksi puuttuvat sivut kannattaa korvata naapurin Toyota Yariksen huolto-ohjekirjasta napatuilla sivuilla. Myös jotkut maatilavakuutukset korvaavat puuttuvia sivuja.
Eikä sitten muuta kuin iloisia leikkuupuimurinhuoltohetkiä!
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta mainittakoon,että kunnioitan suunnattomasti asiantuntemustasi...
siihen vehkeeseen ajokorttia?Ajattelin pyytää tuolta lähistöltä lainaksi sellaisen,ja ajella Ouluun.Moottoritietä en kai sais ajaa?
Kyllä, ajokortti pitää olla, traktorikortti riittänee, luonnollisesti myös autokortilla saa puimuria ohjastaa. Itse en ole kyseisellä värkillä ajanut kuin vuosia sitten pienen ringin pellolla.
Ei, leikkuupuimurilla ei saa ajaa moottoritiellä. Ellei leikkuupuimuria ole rekisteröity autoksi ja se voi olla aika hankalaa johtuen kyseisen laitteen vahvasti työkonemaisesta olemuksesta. Eikä autoksi rekisteröityä leikkuupuimuria saa kuljettaa traktorikortilla.
Halvin tapa matkustaa leikkuupuimurilla Ouluun on siis ajella maanteitä pitkin moottoriteitä vältellen...
Taitaa kuitenkin se yksitypylle lupaamani viinilaatikko mennä omiin suihin.Senverran hitaaksi menisi tuo kiertoteitten käyttäminen...
Leikkuupuimuri ei todellakaan ole ihanteellinen matkustusväline pitkälle matkalle.
Toisaalta kaupunkiajossa se on vallan mainio värkki. Sen ohjaamo sijaitsee korkealla joten sieltä käsin voi helposti ennakoida edessä olevat vaaranpaikat, tämä vähentää peräkolaririskiä tuntuvasti. Lisäksi leikkuupuimuri on näppärä pysäköidä ahtaaseenkin paikkaan sillä kääntyvät pyörät sijaitsevat takana ja kääntösäde on laitteen suuresta koosta huolimatta hyvin pieni. Eikä parkkipaikalla tarvitse pelätä, että ovea avatessaan kolhaisee viereen pysäköityä autoa, tässäkin korkealle sijoitettu ohjaamo pääsee oikeuksiinsa. Siinäpä siis vaimolle oivallinen kauppakassi!
Mietin ihan vakavissani,että olenko ikinä nähnyt puimuria edes esikaupunkialueella liikenteessä,ja vastaus on en.Täytyy kai ajaa syvemmälle landelle..
Niissä on muistaakseni mopon rekkarikilpi.
puimurissa ei ole kilpeä!