Helsinkiläisten älyykkyysosamäärä ja hedelmällisyys on muuta maata heikompaa. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla Suomessa. Helsingissä on myös enemmän mielenterveyspotilaita asukasmäärään nähden kuin muualla Suomessa.
Ehkä tässä on yksi syy, miksi keskustalaisuus, eli suomalaisen reaalipolitiikan puhdasoppisuus, ei ole Helsingissä saanut jalansijaa.
Keskustalaisuus sympbiootinen ilmiö älykkyyden kanssa. Helsinki ei korreloi lainkaan älykkyyttä.
Kenialaiset eivät voi olla kovin älykkäitä, koska siellä ei edes OLE Keskustapuoluetta ;-)))
Ehkä tässä on yksi syy, miksi keskustalaisuus, eli suomalaisen reaalipolitiikan puhdasoppisuus, ei ole Helsingissä saanut jalansijaa.
Keskustalaisuus sympbiootinen ilmiö älykkyyden kanssa. Helsinki ei korreloi lainkaan älykkyyttä.
Kenialaiset eivät voi olla kovin älykkäitä, koska siellä ei edes OLE Keskustapuoluetta ;-)))
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Keskustalaisuus sympbiootinen ilmiö älykkyyden kanssa"
Olet oikeassa
Symbioosilla tarkoitetaan yhteiseloa, siis loisimista, loisethan saavat isännästään yksipuolista hyötyä. Keskusta loisii, elää symbioosissa, älykkäiden kanssa.
Siitä termi KePuloinen
M.O.T
Olet jäljillä, mutta joudun tuottamaan pettymyksen:
Loinen ei elä symbioosissa. Loinen ei tuota isännälle mitään vaan kuppaa sitä, kuten helsinkiläiset muuta Suomea.
Symbioosissa molemmat hyötyvät. Esimerkiksi ajankohtaiset sienien itiöemät ovat osoitus kasvien ja sienien mykorritsa-symbioosista. Kaiken lisäksi ihmiset hyötyvät tästä symbioosista. Helsinkiläiselle se tosin on vain kateutta aiheuttavaa utopiaa landella.
symbioosi on tarkoittaa juuri tuota?
*8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
Valtionapua tulee 230 miljoonaa.
Mitä helsinkiläinen tarkoittaa, kun hän haluaa stoben? Aho: “En tiedä.”
*8.3.-98 HS: kysymyksiä Esko Aholle: Paljonko Helsinki kerää tänä vuonna itse verotuloja ja paljonko se saa valtionosuuksia? Aho: “Sanoisin, että tuloveroja tulee 3-4 mrd ja valtionapuja 1,5-2 mrd.”
Oikea vastaus: Verotulot ovat yht. 10 mrd; tuloverot 7 mrd ja loput yhteisö- ja kiinteistöveroa.
Valtionapua tulee 230 miljoonaa.
Mitä helsinkiläinen tarkoittaa, kun hän haluaa stoben? Aho: “En tiedä.”
...kuittaan sillä, että joskus loisissakin on loisia;-))))
Mutta silti. Ahon hallitus teki 1993-94 mittavan talouspolitiikan perustamisen, jota edelleenkin Suomessa istuneet hallitukset ovat noudattaneet sen jälkeen ja edelleenkin noudattavat.
31.5.2002 IL: ”Minne unohtuivat helsinkiläisäänestäjät?
Esko Ahon mykkä vaalikausi
Stadin kundiksi muuntautuneen keskipohjalaisen eduskuntavaalikampanja oli poikkeuksellisen pitkä ja kallis. Hänen tuliyhdistyksensä ”Uudistuva Helsinki” poltti vaaleissa 300 000-400 000 markkaa. Panostus oli selvästi suurempi kuin kahdella muulla politiikan titaanilla, Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä. (127 000 & 240 000 mk).
Mitä helsinkiläiset Ahon äänestäjät ovat äänillään saaneet? Vaalikauden saldo on tähän mennessä jäänyt hyvin laihaksi. Ahon tavoitteet ovat olleet muualla kuin vaalipiirinsä asioiden hoitamisessa.
Ennen pääministerikauttaan (1991-95), keskipohjalaisena ”siltarumpupoliitikkona” Aho oli aktiivinen tekemään eduskunta-aloitteita kotimaakuntansa parhaaksi. Oli raha-asia- ja toivomusaloitteita kulttuuripäivien tukemiseksi, maanteiden kunnostamiseksi, kalanviljelylaitoksen perustamiseksi…
Siirryttyään helsinkiläisten äänillä Arkadianmäelle kaikki tällainen aktiviteetti lopahti kokonaan.
Harvoin äänessä
Puheenvuorojaankin Aho on pihtaillut melkein yhtä tiukasti kuin mykkäkoulua eduskunnassa pitänyt Sulo Aittoniemi (alk).
Kun muilla johtavilla poliitikoilla on kertynyt kolmessa vuodessa satoja puheenvuoroja, Aho on noussut puhujapönttöön tuskin 20 kertaa. Ei ihme, että kepun ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen onkin valittanut muun puoluejohdon jättäneen hänet yksin vetämään puolueen päivänpolitiikkaa.” - - -
31.5.2002 IL: ”Minne unohtuivat helsinkiläisäänestäjät?
Esko Ahon mykkä vaalikausi
Stadin kundiksi muuntautuneen keskipohjalaisen eduskuntavaalikampanja oli poikkeuksellisen pitkä ja kallis. Hänen tuliyhdistyksensä ”Uudistuva Helsinki” poltti vaaleissa 300 000-400 000 markkaa. Panostus oli selvästi suurempi kuin kahdella muulla politiikan titaanilla, Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä. (127 000 & 240 000 mk).
Mitä helsinkiläiset Ahon äänestäjät ovat äänillään saaneet? Vaalikauden saldo on tähän mennessä jäänyt hyvin laihaksi. Ahon tavoitteet ovat olleet muualla kuin vaalipiirinsä asioiden hoitamisessa.
Ennen pääministerikauttaan (1991-95), keskipohjalaisena ”siltarumpupoliitikkona” Aho oli aktiivinen tekemään eduskunta-aloitteita kotimaakuntansa parhaaksi. Oli raha-asia- ja toivomusaloitteita kulttuuripäivien tukemiseksi, maanteiden kunnostamiseksi, kalanviljelylaitoksen perustamiseksi…
Siirryttyään helsinkiläisten äänillä Arkadianmäelle kaikki tällainen aktiviteetti lopahti kokonaan.
Harvoin äänessä
Puheenvuorojaankin Aho on pihtaillut melkein yhtä tiukasti kuin mykkäkoulua eduskunnassa pitänyt Sulo Aittoniemi (alk).
Kun muilla johtavilla poliitikoilla on kertynyt kolmessa vuodessa satoja puheenvuoroja, Aho on noussut puhujapönttöön tuskin 20 kertaa. Ei ihme, että kepun ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen onkin valittanut muun puoluejohdon jättäneen hänet yksin vetämään puolueen päivänpolitiikkaa.” - - -