Keskustan ympäristöpolitiikka

Keskustalainen tärkeysjärjestys tuli hyvin ilmi tekstistäsi. Siinä lähdetään siitä, että oma etu on paras etu ja se oikeuttaa silloin myös muiden elinkeinon harjoittamisen sabotoimiseen. Ympäristötutkimuksissa on todettu, että maatalous kuormittaa kaikkein eniten kotimaisia vesistöjämme. Seurauksena on vesistöjen rehevöityminen, hapettomuus ja kalakantojen kuolema tai väheneminen.

Hyvä esimerkki vesistöjen kuormittamisen seurauksista on rapukantojen raju väheneminen. Pohjanmaan joet olivat aiemmin kuuluja rapujokia, nyt niistä löytyy rapuja enää aniharvoin. Rapu on tunnettu siitä, että se vaatii puhtaan happiraikkaan veden asuinpaikakseen. Luonnon eläimistä rapu on siis erinomainen mittari tässä suhteessa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä rapuruttojen esiintyminen voi tietysti aiheuttaa paikallista tuhoa.

Kalakantojen väheneminen on merkinnyt kalastajien elinkeinon huonontumista. Mikä ihmeen oikeus maanviljelijällä on viedä leipä kalastajan suusta? Tätähän tuo Oivan tärkeysjärjestys tarkoittaa.

Globaalien ongelmien osalta Oivan asenne on varsin tyypillinen, mutta valitettava. Kun lähdetään siitä, että ympäristöongelmiin tulee tarttua tasavertaisuuden periaatteella, ollaan jo lähtökohtaisesti siinä, ettei mikään liiku, jos yksikin haraa vastaan. Tämä mekanismi toimii hyvin ja kasvihuoneilmiö saa sen vuoksi jatkaa etemistään kiihtyvällä vauhdilla. Sitten kun ongelmat joskus ovat todellisia, aletaan kyllä jälkiviisaasti ihmettelemään nykyajan ihmisten lyhytnäköisyyttä ja itsekästä typeryyttä.

Kasvihuoneilmiön kehityksen kannalta ihmisen kuormitus muuttuu kyllä jossain vaiheessa merkityksettömäski osatekijäksi siitä ajasta eteenpäin. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Siperian ikiroudan sulaessa metaanikaasut pääsevät ilmakehään. Näiden kasvihuonevaikutus on monikymmenkertainen ihmisen aikaansaannoksiin verrattuna. Tiedemiehet ovat laskeneet, että tämän tapahtumaketjun jälkeen ei enää voida puhua muutaman asteen keskilämpötilan nousuista, vaan nousu voi olla siitä moninkertainen. Sen globaalit vaikutukset olisivat luonnollisesti katastrofaaliset ja koskettaisivat kaikkia maapallolla. Tämä voi kuulostaa maailmanlopun ennusteelta, mutta ikävä kyllä tämänsuuntaisia ennusteita alkaa entistä useammin kuulla vakavasti otettavien tiedemiesten suista. Hurjimmat ennusteet puhuvat jopa ns. Venus-ilmiöstä, joka nostaisi maapallon lämpötilan useisiin satoihin asteisiin.

Vaatimus siitä, että muiden maiden pitää ensin tulla jollekin samalle tasolle, on mieletön. Poliittisesti mielekästä olisi aloittaa vakava keskustelu asiasta ja kuunnella tiedemiehiä tosissaan sekä ottaa huomioon heidän ennusteensa. Kun tähän päästään voidaan sitten vaikkapa presidentti Bushin johdolla aloittaa kasvihuoneilmiön vastainen sota.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskustalainen tärkeysjärjestys tuli hyvin ilmi tekstistäsi. Siinä lähdetään siitä, että oma etu on paras etu ja se oikeuttaa silloin myös muiden elinkeinon harjoittamisen sabotoimiseen. Ympäristötutkimuksissa on todettu, että maatalous kuormittaa kaikkein eniten kotimaisia vesistöjämme. Seurauksena on vesistöjen rehevöityminen, hapettomuus ja kalakantojen kuolema tai väheneminen.

Hyvä esimerkki vesistöjen kuormittamisen seurauksista on rapukantojen raju väheneminen. Pohjanmaan joet olivat aiemmin kuuluja rapujokia, nyt niistä löytyy rapuja enää aniharvoin. Rapu on tunnettu siitä, että se vaatii puhtaan happiraikkaan veden asuinpaikakseen. Luonnon eläimistä rapu on siis erinomainen mittari tässä suhteessa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä rapuruttojen esiintyminen voi tietysti aiheuttaa paikallista tuhoa.

Kalakantojen väheneminen on merkinnyt kalastajien elinkeinon huonontumista. Mikä ihmeen oikeus maanviljelijällä on viedä leipä kalastajan suusta? Tätähän tuo Oivan tärkeysjärjestys tarkoittaa.

Globaalien ongelmien osalta Oivan asenne on varsin tyypillinen, mutta valitettava. Kun lähdetään siitä, että ympäristöongelmiin tulee tarttua tasavertaisuuden periaatteella, ollaan jo lähtökohtaisesti siinä, ettei mikään liiku, jos yksikin haraa vastaan. Tämä mekanismi toimii hyvin ja kasvihuoneilmiö saa sen vuoksi jatkaa etemistään kiihtyvällä vauhdilla. Sitten kun ongelmat joskus ovat todellisia, aletaan kyllä jälkiviisaasti ihmettelemään nykyajan ihmisten lyhytnäköisyyttä ja itsekästä typeryyttä.

Kasvihuoneilmiön kehityksen kannalta ihmisen kuormitus muuttuu kyllä jossain vaiheessa merkityksettömäski osatekijäksi siitä ajasta eteenpäin. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Siperian ikiroudan sulaessa metaanikaasut pääsevät ilmakehään. Näiden kasvihuonevaikutus on monikymmenkertainen ihmisen aikaansaannoksiin verrattuna. Tiedemiehet ovat laskeneet, että tämän tapahtumaketjun jälkeen ei enää voida puhua muutaman asteen keskilämpötilan nousuista, vaan nousu voi olla siitä moninkertainen. Sen globaalit vaikutukset olisivat luonnollisesti katastrofaaliset ja koskettaisivat kaikkia maapallolla. Tämä voi kuulostaa maailmanlopun ennusteelta, mutta ikävä kyllä tämänsuuntaisia ennusteita alkaa entistä useammin kuulla vakavasti otettavien tiedemiesten suista. Hurjimmat ennusteet puhuvat jopa ns. Venus-ilmiöstä, joka nostaisi maapallon lämpötilan useisiin satoihin asteisiin.

Vaatimus siitä, että muiden maiden pitää ensin tulla jollekin samalle tasolle, on mieletön. Poliittisesti mielekästä olisi aloittaa vakava keskustelu asiasta ja kuunnella tiedemiehiä tosissaan sekä ottaa huomioon heidän ennusteensa. Kun tähän päästään voidaan sitten vaikkapa presidentti Bushin johdolla aloittaa kasvihuoneilmiön vastainen sota.

Lue lisää

"Vaatimus siitä, että muiden maiden pitää ensin tulla jollekin samalle tasolle, on mieletön."
------

Ei tuo vaatimimus mieletön ole, vaan päästöjen kokonaismäärän kannalta järkevä. Jos joku suuri teollisuusmaa on ei ole puhdistanut ilmakehään päästettyjä kaasuja ollenkaan, sille on järkevä asettaa suurempi tai nopeampi tavoite kuin maalle, joka on puhdistanut päästönsä niin hyvin kuin mahdollista. Tällainen vaatimus onnistuu myös teknisesti helposti, koska puhdistamisteknologia on jo valmiiksi olemassa.

Tasasuuruiset päästövaatimukset sen sijaan voi johtaa siihen, että luontoa suuresti kuormittanut maa voi fuskata jatkossakin ja homman hyvin hoitaneelta maalta tavoitteet jäävät toteutumatta sen mahdottomuuden vuoksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskustalainen tärkeysjärjestys tuli hyvin ilmi tekstistäsi. Siinä lähdetään siitä, että oma etu on paras etu ja se oikeuttaa silloin myös muiden elinkeinon harjoittamisen sabotoimiseen. Ympäristötutkimuksissa on todettu, että maatalous kuormittaa kaikkein eniten kotimaisia vesistöjämme. Seurauksena on vesistöjen rehevöityminen, hapettomuus ja kalakantojen kuolema tai väheneminen.

Hyvä esimerkki vesistöjen kuormittamisen seurauksista on rapukantojen raju väheneminen. Pohjanmaan joet olivat aiemmin kuuluja rapujokia, nyt niistä löytyy rapuja enää aniharvoin. Rapu on tunnettu siitä, että se vaatii puhtaan happiraikkaan veden asuinpaikakseen. Luonnon eläimistä rapu on siis erinomainen mittari tässä suhteessa pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä rapuruttojen esiintyminen voi tietysti aiheuttaa paikallista tuhoa.

Kalakantojen väheneminen on merkinnyt kalastajien elinkeinon huonontumista. Mikä ihmeen oikeus maanviljelijällä on viedä leipä kalastajan suusta? Tätähän tuo Oivan tärkeysjärjestys tarkoittaa.

Globaalien ongelmien osalta Oivan asenne on varsin tyypillinen, mutta valitettava. Kun lähdetään siitä, että ympäristöongelmiin tulee tarttua tasavertaisuuden periaatteella, ollaan jo lähtökohtaisesti siinä, ettei mikään liiku, jos yksikin haraa vastaan. Tämä mekanismi toimii hyvin ja kasvihuoneilmiö saa sen vuoksi jatkaa etemistään kiihtyvällä vauhdilla. Sitten kun ongelmat joskus ovat todellisia, aletaan kyllä jälkiviisaasti ihmettelemään nykyajan ihmisten lyhytnäköisyyttä ja itsekästä typeryyttä.

Kasvihuoneilmiön kehityksen kannalta ihmisen kuormitus muuttuu kyllä jossain vaiheessa merkityksettömäski osatekijäksi siitä ajasta eteenpäin. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Siperian ikiroudan sulaessa metaanikaasut pääsevät ilmakehään. Näiden kasvihuonevaikutus on monikymmenkertainen ihmisen aikaansaannoksiin verrattuna. Tiedemiehet ovat laskeneet, että tämän tapahtumaketjun jälkeen ei enää voida puhua muutaman asteen keskilämpötilan nousuista, vaan nousu voi olla siitä moninkertainen. Sen globaalit vaikutukset olisivat luonnollisesti katastrofaaliset ja koskettaisivat kaikkia maapallolla. Tämä voi kuulostaa maailmanlopun ennusteelta, mutta ikävä kyllä tämänsuuntaisia ennusteita alkaa entistä useammin kuulla vakavasti otettavien tiedemiesten suista. Hurjimmat ennusteet puhuvat jopa ns. Venus-ilmiöstä, joka nostaisi maapallon lämpötilan useisiin satoihin asteisiin.

Vaatimus siitä, että muiden maiden pitää ensin tulla jollekin samalle tasolle, on mieletön. Poliittisesti mielekästä olisi aloittaa vakava keskustelu asiasta ja kuunnella tiedemiehiä tosissaan sekä ottaa huomioon heidän ennusteensa. Kun tähän päästään voidaan sitten vaikkapa presidentti Bushin johdolla aloittaa kasvihuoneilmiön vastainen sota.

Lue lisää

Tavallaan nämä moralisoivat juttusi menettävät sekä kärkensä että makunsa ja kääntyvät itseäsi vastaan, kun olet tällä palstalla tullut tunnetuksi taloususkonnon tunnustajana. Talouskoneisto, talouden rattaat nimittäin ne ovat, joiden jauhamiksi joutuvat niin aatteelliset kuin tieteellisetkin ympäristösuojelijat.

Koherentti kokonaisnäkemys puuttuu nimenomaan sinulta.

moralismi kirjoitti:

Tavallaan nämä moralisoivat juttusi menettävät sekä kärkensä että makunsa ja kääntyvät itseäsi vastaan, kun olet tällä palstalla tullut tunnetuksi taloususkonnon tunnustajana. Talouskoneisto, talouden rattaat nimittäin ne ovat, joiden jauhamiksi joutuvat niin aatteelliset kuin tieteellisetkin ympäristösuojelijat.

Koherentti kokonaisnäkemys puuttuu nimenomaan sinulta.

Lue lisää

En halua jutussani moralisoida. Minusta ympäristöongelmat ovat vakavasti otettava asia, johon pitää paneutua ilman moralisointeja, koska kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Se että olen tullut tunnetuksi jonkunlaisen taloususkonnon tunnustajana johtuu enemmän siitä, että jotkut muut kuten arvostamani Aku (eli ehkä juuri sinä) olette sellaisen viitan minulle antaneet. Ei ole aina havaittu tai ymmärretty, että puutun enemmän tällä palstalla niihin ristiriitaisuuksiin, joita Keskustan politiikassa esiintyy. Maatalouden osaltakaan en kannata mitään vapaata markkinataloutta siinä mielessä, että se johtaisi joidenkin ylikansallisten banaaniyhtiöiden ylivaltaan. Olen mm. sanonut, että kehitysmaille voi kernaasti antaa siirtymävaiheessa etuoikeuksia suojella omaa maatalouttaan, jotta ne pääsevät hyvään alkuun. Mielestäni se, että pidän nykyistä maatalouspolitiikkaa järjettömänä ei käänny siihen, että vaihtoehtona olisi vain jokin taloususkonnollinen malli. Jos Keskusta kertoo kansalaisille, että heidän maatalouden suosintansa johtuu siitä, että se on irtiotto taloudesta ja siihen suuntaan pitäisi muutenkin mennä, hyväksyn selityksen ja voin ryhtyä kannattamaan asiaa. Mutta Keskustan politiikka on sitä, että joidenkin muiden kuuluu ansaita sen talouskonnon voimin maataloudelle rahaa ja sitä en voi pitää tällaisena rahanansaitsijakansalaisena oikeana.

Talouskoneisto on jauhanut tähänkin asti niin aatteelliset kuin tieteellisetkin ympäristönsuojelijat ja jauhavat varmaan edelleenkin. Mutta poliitikot ovat kansalaisten edusmiehiä ja -naisia, jotka eivät lähtökohtaisesti tai alunperin ole minkään talouskoneiston lähetteliläitä. Jos kansalaiset haluavat antaa poliitikoille valtuudet päättää talouskoneiston halun vastaisesti, se on mahdollista. On huomattava, että joissakin kohdin talouskoneisto on joutunut ottamaan ympäristönsuojelullisia näkökohtia huomioon, kun kuluttajat ovat valistuneet valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Poliittinen liikehdintä nousee ympäristöasioissa vain ehkä vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Ympäristöpolitiikan nousun kannalta olisi esim. toivottavaa, että Euroopan tulvaongelmat jatkuvat useinakin vuosina ja että Espanjan ja Portugalin kuivuudesta tulee pysyvä ilmiö niin, että se tulkitaan Saharan hiekka-autiomaan alkavaksi laajentumiseksi. Tällaiset sinällään ihmisille vaingolliset ilmiöt voivat vasta kääntyä poliittisiksi vaatimuksiksi. Valitettavasti asia on niin, että vasta kantapään kautta oppi alkaa mennä perille.

Voisitko mainita joitakin kirjoittajia täällä oikein nimimerkiltä, kellä on koherenttia näkemystä niin voisin ottaa opiksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

En halua jutussani moralisoida. Minusta ympäristöongelmat ovat vakavasti otettava asia, johon pitää paneutua ilman moralisointeja, koska kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Se että olen tullut tunnetuksi jonkunlaisen taloususkonnon tunnustajana johtuu enemmän siitä, että jotkut muut kuten arvostamani Aku (eli ehkä juuri sinä) olette sellaisen viitan minulle antaneet. Ei ole aina havaittu tai ymmärretty, että puutun enemmän tällä palstalla niihin ristiriitaisuuksiin, joita Keskustan politiikassa esiintyy. Maatalouden osaltakaan en kannata mitään vapaata markkinataloutta siinä mielessä, että se johtaisi joidenkin ylikansallisten banaaniyhtiöiden ylivaltaan. Olen mm. sanonut, että kehitysmaille voi kernaasti antaa siirtymävaiheessa etuoikeuksia suojella omaa maatalouttaan, jotta ne pääsevät hyvään alkuun. Mielestäni se, että pidän nykyistä maatalouspolitiikkaa järjettömänä ei käänny siihen, että vaihtoehtona olisi vain jokin taloususkonnollinen malli. Jos Keskusta kertoo kansalaisille, että heidän maatalouden suosintansa johtuu siitä, että se on irtiotto taloudesta ja siihen suuntaan pitäisi muutenkin mennä, hyväksyn selityksen ja voin ryhtyä kannattamaan asiaa. Mutta Keskustan politiikka on sitä, että joidenkin muiden kuuluu ansaita sen talouskonnon voimin maataloudelle rahaa ja sitä en voi pitää tällaisena rahanansaitsijakansalaisena oikeana.

Talouskoneisto on jauhanut tähänkin asti niin aatteelliset kuin tieteellisetkin ympäristönsuojelijat ja jauhavat varmaan edelleenkin. Mutta poliitikot ovat kansalaisten edusmiehiä ja -naisia, jotka eivät lähtökohtaisesti tai alunperin ole minkään talouskoneiston lähetteliläitä. Jos kansalaiset haluavat antaa poliitikoille valtuudet päättää talouskoneiston halun vastaisesti, se on mahdollista. On huomattava, että joissakin kohdin talouskoneisto on joutunut ottamaan ympäristönsuojelullisia näkökohtia huomioon, kun kuluttajat ovat valistuneet valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Poliittinen liikehdintä nousee ympäristöasioissa vain ehkä vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Ympäristöpolitiikan nousun kannalta olisi esim. toivottavaa, että Euroopan tulvaongelmat jatkuvat useinakin vuosina ja että Espanjan ja Portugalin kuivuudesta tulee pysyvä ilmiö niin, että se tulkitaan Saharan hiekka-autiomaan alkavaksi laajentumiseksi. Tällaiset sinällään ihmisille vaingolliset ilmiöt voivat vasta kääntyä poliittisiksi vaatimuksiksi. Valitettavasti asia on niin, että vasta kantapään kautta oppi alkaa mennä perille.

Voisitko mainita joitakin kirjoittajia täällä oikein nimimerkiltä, kellä on koherenttia näkemystä niin voisin ottaa opiksi.

Lue lisää

Keskustalainen maatalouspolitiikka pakottaa nimenomaan nämä taloususkovaiset siihen, että pitää ansaita vielä enemmän kuin ehkä muuten ansaittaisiin. Tämä pakko johtuu siitä, että muiden menojen ohella pitää rahoittaa vielä maatalousmenotkin ja ennen kaikkea maatalouden myötä erilaiset aluepoliittiset investoinnit ja muut menot, jotka ovat paljon suurempia kuin maatalousmenot itsessään.

Ei Keskustan politiikka siitä lähde, että pitäisi tyytyä johonkin maatalousmalliin ja tehdä Suomesta maatalousvaltio, jossa tyydytään vähempään ja eikä olla mukana missään taloususkonnon oravanpyörässä. Keskustan maatalousmalli on osa tuota oravanpyörää lisäten vain sen vauhtia. Tästä syystä kepulaiset kannattavat niin vallan pirusti markkinataloutta ja suosivat yrittäjyyttä. Pitäähän maksajia löytyä mahdollisimman paljon heidän maatalousharrastukselleen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Keskustalainen maatalouspolitiikka pakottaa nimenomaan nämä taloususkovaiset siihen, että pitää ansaita vielä enemmän kuin ehkä muuten ansaittaisiin. Tämä pakko johtuu siitä, että muiden menojen ohella pitää rahoittaa vielä maatalousmenotkin ja ennen kaikkea maatalouden myötä erilaiset aluepoliittiset investoinnit ja muut menot, jotka ovat paljon suurempia kuin maatalousmenot itsessään.

Ei Keskustan politiikka siitä lähde, että pitäisi tyytyä johonkin maatalousmalliin ja tehdä Suomesta maatalousvaltio, jossa tyydytään vähempään ja eikä olla mukana missään taloususkonnon oravanpyörässä. Keskustan maatalousmalli on osa tuota oravanpyörää lisäten vain sen vauhtia. Tästä syystä kepulaiset kannattavat niin vallan pirusti markkinataloutta ja suosivat yrittäjyyttä. Pitäähän maksajia löytyä mahdollisimman paljon heidän maatalousharrastukselleen.

Lue lisää

Maataloustuet ja – protektionismi on rikos ihmikuntaa vastaan ja sillä sipuli! Tätä en sano lakimieskoulutuksen saaneena vaan paljon kehitysmaissa ja erityisesti entisen Neuvostoliiton vilja-aitta-alueella matkustaneena. Minulla ei ole sellaista määrää yksityiskohtaista tilasto- ym tietoa kuin sinulta näyttää löytyvän, mutta mutta jotakin tiedän minäkin. Vaimoni työskentelee YK:n maatalous- ja elintarvikeviraston palveluksessa ja yleisestä mielenkiinnosta seuraan jonkin verran asiaa käsittelviä seminaareja ja luen tutkimuksia, mutta ennen kaikkea näkemykseni perustuu itse koettuun ja nähtyyn. Se on aivan järkyttävää seurata kuinka Euroopassa pienen ja hyvintulevan joukon etujen vaarantumisen varjolla aiheutetaan suunnattomia ongelmia sinne, missä maatalouden harjoittamisella kohtuullisin uudellenjärjestelyin ja kustannuksin päästäisiin lopulta suurta enemmistöä tyydyttäviin ratkaisuun kaikkialla. Se lohtu tässä on, että olen varma, että muutos tapahtuu vielä minun todennäköisenä elinaikanani. Paine etelästä (Afrikasta) ja Itä-Euroopasta kasvaa koko ajan ja näkyy päivittäin Etelä-Euroopassa laittomana muuttoliikkeenä. Sisäisesti paine kasvaa myös Euroopan sisällä, sillä EU ei selviä edes tuossa talouskilpailussa Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa ilman merkittävää resurssien uudellen kohdistamista. Se tarkoittaa lisää rahaa tutkimukseen ja koultukseen ja se raha otetaan pois järjettömästä maatalouden tukemisesta. Englannin pääministeri on tämän niin vakuuttavasti ja vakavasti nostanut esille, että se on pakostakin jo alkanut tevehdyttää muiden valtioiden päämiesten tajuntaa, vaikka sitä ei vielä kovin ääneen uskalleta sanoa.

Suomen poliittisessa elämässä kuvottavinta on se, että yksi puolue retoriikassaan ja vaalikampanjoissaan antaa kuvan hinnalla millä hyvänsä säilytettävästä ”maalaisidyllistä” kertomatta hintaa tai näyttämättä kolikon toista puolta. Saman puolueen edustajat vielä tämän tästä sortuvat muuhunkin kuin älylliseen epärehellisyyteen, mutta se on lopulta kenties yleisesltä merkitykseltään pienempi virhe pienessä maassa se. Ei yksittäinen maajussi ole ongelmaan syyllinen. Syyllisiä ovat ne jotka eivät ongelmaa ja kestämätöntä tilannetta edes yritä ratkaista. Ai jai kun tuli tässä vähän adrenaliinia jostakin syystä lisää vereen, pitää rauhoittua tässä viikonlopun kunniaksi mutta kyllä jämpti on näin.

rikos ihmiskuntaa vastaan kirjoitti:

Maataloustuet ja – protektionismi on rikos ihmikuntaa vastaan ja sillä sipuli! Tätä en sano lakimieskoulutuksen saaneena vaan paljon kehitysmaissa ja erityisesti entisen Neuvostoliiton vilja-aitta-alueella matkustaneena. Minulla ei ole sellaista määrää yksityiskohtaista tilasto- ym tietoa kuin sinulta näyttää löytyvän, mutta mutta jotakin tiedän minäkin. Vaimoni työskentelee YK:n maatalous- ja elintarvikeviraston palveluksessa ja yleisestä mielenkiinnosta seuraan jonkin verran asiaa käsittelviä seminaareja ja luen tutkimuksia, mutta ennen kaikkea näkemykseni perustuu itse koettuun ja nähtyyn. Se on aivan järkyttävää seurata kuinka Euroopassa pienen ja hyvintulevan joukon etujen vaarantumisen varjolla aiheutetaan suunnattomia ongelmia sinne, missä maatalouden harjoittamisella kohtuullisin uudellenjärjestelyin ja kustannuksin päästäisiin lopulta suurta enemmistöä tyydyttäviin ratkaisuun kaikkialla. Se lohtu tässä on, että olen varma, että muutos tapahtuu vielä minun todennäköisenä elinaikanani. Paine etelästä (Afrikasta) ja Itä-Euroopasta kasvaa koko ajan ja näkyy päivittäin Etelä-Euroopassa laittomana muuttoliikkeenä. Sisäisesti paine kasvaa myös Euroopan sisällä, sillä EU ei selviä edes tuossa talouskilpailussa Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa ilman merkittävää resurssien uudellen kohdistamista. Se tarkoittaa lisää rahaa tutkimukseen ja koultukseen ja se raha otetaan pois järjettömästä maatalouden tukemisesta. Englannin pääministeri on tämän niin vakuuttavasti ja vakavasti nostanut esille, että se on pakostakin jo alkanut tevehdyttää muiden valtioiden päämiesten tajuntaa, vaikka sitä ei vielä kovin ääneen uskalleta sanoa.

Suomen poliittisessa elämässä kuvottavinta on se, että yksi puolue retoriikassaan ja vaalikampanjoissaan antaa kuvan hinnalla millä hyvänsä säilytettävästä ”maalaisidyllistä” kertomatta hintaa tai näyttämättä kolikon toista puolta. Saman puolueen edustajat vielä tämän tästä sortuvat muuhunkin kuin älylliseen epärehellisyyteen, mutta se on lopulta kenties yleisesltä merkitykseltään pienempi virhe pienessä maassa se. Ei yksittäinen maajussi ole ongelmaan syyllinen. Syyllisiä ovat ne jotka eivät ongelmaa ja kestämätöntä tilannetta edes yritä ratkaista. Ai jai kun tuli tässä vähän adrenaliinia jostakin syystä lisää vereen, pitää rauhoittua tässä viikonlopun kunniaksi mutta kyllä jämpti on näin.

Lue lisää

Nyt, just uutisissa, näyttää kyllä suuresti arvostamani lakimies ja taloustieteen professori Romano Prodi seonneen laskuissaan kun katsoo 10% tuloveron EU:ssa riittäväksi...pitääpä tutkia mistä pittää ottaa vai täytyykö lainata...

rikos ihmiskuntaa vastaan kirjoitti:

Maataloustuet ja – protektionismi on rikos ihmikuntaa vastaan ja sillä sipuli! Tätä en sano lakimieskoulutuksen saaneena vaan paljon kehitysmaissa ja erityisesti entisen Neuvostoliiton vilja-aitta-alueella matkustaneena. Minulla ei ole sellaista määrää yksityiskohtaista tilasto- ym tietoa kuin sinulta näyttää löytyvän, mutta mutta jotakin tiedän minäkin. Vaimoni työskentelee YK:n maatalous- ja elintarvikeviraston palveluksessa ja yleisestä mielenkiinnosta seuraan jonkin verran asiaa käsittelviä seminaareja ja luen tutkimuksia, mutta ennen kaikkea näkemykseni perustuu itse koettuun ja nähtyyn. Se on aivan järkyttävää seurata kuinka Euroopassa pienen ja hyvintulevan joukon etujen vaarantumisen varjolla aiheutetaan suunnattomia ongelmia sinne, missä maatalouden harjoittamisella kohtuullisin uudellenjärjestelyin ja kustannuksin päästäisiin lopulta suurta enemmistöä tyydyttäviin ratkaisuun kaikkialla. Se lohtu tässä on, että olen varma, että muutos tapahtuu vielä minun todennäköisenä elinaikanani. Paine etelästä (Afrikasta) ja Itä-Euroopasta kasvaa koko ajan ja näkyy päivittäin Etelä-Euroopassa laittomana muuttoliikkeenä. Sisäisesti paine kasvaa myös Euroopan sisällä, sillä EU ei selviä edes tuossa talouskilpailussa Yhdysvaltojen ja Aasian kanssa ilman merkittävää resurssien uudellen kohdistamista. Se tarkoittaa lisää rahaa tutkimukseen ja koultukseen ja se raha otetaan pois järjettömästä maatalouden tukemisesta. Englannin pääministeri on tämän niin vakuuttavasti ja vakavasti nostanut esille, että se on pakostakin jo alkanut tevehdyttää muiden valtioiden päämiesten tajuntaa, vaikka sitä ei vielä kovin ääneen uskalleta sanoa.

Suomen poliittisessa elämässä kuvottavinta on se, että yksi puolue retoriikassaan ja vaalikampanjoissaan antaa kuvan hinnalla millä hyvänsä säilytettävästä ”maalaisidyllistä” kertomatta hintaa tai näyttämättä kolikon toista puolta. Saman puolueen edustajat vielä tämän tästä sortuvat muuhunkin kuin älylliseen epärehellisyyteen, mutta se on lopulta kenties yleisesltä merkitykseltään pienempi virhe pienessä maassa se. Ei yksittäinen maajussi ole ongelmaan syyllinen. Syyllisiä ovat ne jotka eivät ongelmaa ja kestämätöntä tilannetta edes yritä ratkaista. Ai jai kun tuli tässä vähän adrenaliinia jostakin syystä lisää vereen, pitää rauhoittua tässä viikonlopun kunniaksi mutta kyllä jämpti on näin.

Lue lisää

on sanomista kuin että lakimieskoulutus tuottaa näemmä useampiakin fiksuja ihmisiä. Teksti oli niin tutunoloista (järkevää), että ensin luulin itse kirjoittaneeni sen jossain unitilassa. Kyllä jämpti on näin.

Kyllähän se maanviljelijä on elänyt luonnon kanssa, mutta jälki on ollut aivan jotain muuta kuin kerrot.

Tosiasiahan on, että maatalous on ollut suurin yksittäinen rehevöitymisen aiheuttaja. Esimerkiksi ennen kyrön -ja lapuanjokien pengertämistä joet olivat lähes kuolleet. Joka kevät tulvat kävivät noukkimassa pelloilta ravinteet mukaansa. Ja pelloille vietiin sitä mukaa lisää ravinteita kun joki huuhtoi ne pois. Useilla viljelijöillä oli tapana tyhjätä lietelantasäiliönsä jäisille pelloille. Sieltä ne ei suinkaan menneet peltoon vaan sulamisvesien mukana menivät jokeen. Olipa jopa joillakin tapana kiikuttaa tunkionsa suoraan jokeen.

Lopputuloksena joen vesi ei suinkaan ollut puhdasta, vaan vihreää kuraa. Luit oikein: vihreää kuraa.

Sinähän Oiva olet kotoisin itä-suomesta. Käypä lukemassa agronetin palstalta, miten maanviljelijät naureskelivat 1970 ja -80-lukujen "metsänhoidosta". Sieltä käy selvästi ilmi, että kaikenlainen "metsänhoito" oli hyvästä, kunhan sen vain joku maksoi. Muutamat kirjoittajat mainitsivat, että itä-suomessa tehtiin sellaista "metsänhoitoa", että kahden katepillarin väliin laitettiin kettinki ja näillä jyrättiin taimikot alas. Sen jäljeen tuotiin paikalle maansiirtokoneet jättiauroineen ja maahan kynnettiin järjesttömät vaot.

Jo silloin viljelijät naureskelivat, että "kaikkea sitä nykyään tehdäänkin". Tällainen lopputulos siinä tulee, kun kepulainen tutkimuslaitos toteaa tällaisen hoidon hyväksi, kepuhallitus antaa siihen rahat ja viljelijät toteuttavat "hoidon" naureskellen rahanhimoissaan. Tämä viesti tuli muuten maanviljelijöiden taholta.

Luojan kiitos, ympäristönsuojelussa on menty eteenpäin. Onneksi ne on nyt tehty lait kepulaisillekin.

Wiljami

Mielipidepankki kirjoitti:

En halua jutussani moralisoida. Minusta ympäristöongelmat ovat vakavasti otettava asia, johon pitää paneutua ilman moralisointeja, koska kyse on koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Se että olen tullut tunnetuksi jonkunlaisen taloususkonnon tunnustajana johtuu enemmän siitä, että jotkut muut kuten arvostamani Aku (eli ehkä juuri sinä) olette sellaisen viitan minulle antaneet. Ei ole aina havaittu tai ymmärretty, että puutun enemmän tällä palstalla niihin ristiriitaisuuksiin, joita Keskustan politiikassa esiintyy. Maatalouden osaltakaan en kannata mitään vapaata markkinataloutta siinä mielessä, että se johtaisi joidenkin ylikansallisten banaaniyhtiöiden ylivaltaan. Olen mm. sanonut, että kehitysmaille voi kernaasti antaa siirtymävaiheessa etuoikeuksia suojella omaa maatalouttaan, jotta ne pääsevät hyvään alkuun. Mielestäni se, että pidän nykyistä maatalouspolitiikkaa järjettömänä ei käänny siihen, että vaihtoehtona olisi vain jokin taloususkonnollinen malli. Jos Keskusta kertoo kansalaisille, että heidän maatalouden suosintansa johtuu siitä, että se on irtiotto taloudesta ja siihen suuntaan pitäisi muutenkin mennä, hyväksyn selityksen ja voin ryhtyä kannattamaan asiaa. Mutta Keskustan politiikka on sitä, että joidenkin muiden kuuluu ansaita sen talouskonnon voimin maataloudelle rahaa ja sitä en voi pitää tällaisena rahanansaitsijakansalaisena oikeana.

Talouskoneisto on jauhanut tähänkin asti niin aatteelliset kuin tieteellisetkin ympäristönsuojelijat ja jauhavat varmaan edelleenkin. Mutta poliitikot ovat kansalaisten edusmiehiä ja -naisia, jotka eivät lähtökohtaisesti tai alunperin ole minkään talouskoneiston lähetteliläitä. Jos kansalaiset haluavat antaa poliitikoille valtuudet päättää talouskoneiston halun vastaisesti, se on mahdollista. On huomattava, että joissakin kohdin talouskoneisto on joutunut ottamaan ympäristönsuojelullisia näkökohtia huomioon, kun kuluttajat ovat valistuneet valitsemaan ympäristöystävällisempiä tuotteita.

Poliittinen liikehdintä nousee ympäristöasioissa vain ehkä vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Ympäristöpolitiikan nousun kannalta olisi esim. toivottavaa, että Euroopan tulvaongelmat jatkuvat useinakin vuosina ja että Espanjan ja Portugalin kuivuudesta tulee pysyvä ilmiö niin, että se tulkitaan Saharan hiekka-autiomaan alkavaksi laajentumiseksi. Tällaiset sinällään ihmisille vaingolliset ilmiöt voivat vasta kääntyä poliittisiksi vaatimuksiksi. Valitettavasti asia on niin, että vasta kantapään kautta oppi alkaa mennä perille.

Voisitko mainita joitakin kirjoittajia täällä oikein nimimerkiltä, kellä on koherenttia näkemystä niin voisin ottaa opiksi.

Lue lisää

Taloususkonnon opillisen evankeliumin kymmenen käskyä. Nopeasti kirjattuina. Pane ruksi niiden kohdalle jotka natsaavat. Sivusta seuraten ne sopivat sinuun kaikki. Ehkä itse olet eri mieltä. Yhdestoista käsky kuuluisikin: ole aina konformisti, kaikki ovat potentiaalisia liikekumppaneitasi. Kas näin:


1) Palvo oikeaa taloutta. Oikea talous on markkinataloutta ja se on jokseenkin sama asia kuin kapitalismi. No pientä eroa voi olla jos hiuksia halkaistaan. Sensijaan on selvää, että sosialismi on väärää taloutta. Se onkin romahtanut mikä todistaa että se oli väärää. Siitä ei enää tarvitse välittää.

2) Usko siihen että ihminen on kautta historiansa harjoittanut vaihto- eli markkinataloutta ja että kahden vapaan taloustoimijan keskenään vapaasti sopima kauppa on kaiken talouden perimmäinen paradigma.

3) Älä myönnä että raha olisi mitään muuta kuin vaihdon väline. Siihen ei pidä liittää mitään itseisarvoisia saati sitten maagisia ominaisuuksia. Raha on rahaa olipa se sitten oravannahkoja tai futuurin noteerauksia.

4) Älä myönnä että reaalitalous ja rahatalous voisivat olla eri asioita tai varsinkaan että rahatalous voisi toimia autonomisesti niin että sen piirissä raha voisi etsiä tuottoa jota mikään reaalinen kasvu ei voi vastata. Älä edes erehdy puhumaan termeillä reaalitalous contra rahatalous. Sauli Niinistökin keltanokkana valtiovarainministerinä kerran erehtyi, mutta ei erehdy enää toistamiseen.

5) Pidä kiinni siitä että on olemassa erikseen vaurauden tuottamista ja vaurauden jakamista. Niitä jotka tuottavat rahaa ei saa tappaa. "Ensin on tuotettava jotain jotta sitten voisi olla jotain jaettavaa", sanoi rautarouva Thatcher amerikkalaisten monetaristineuvonantajiensa opettamana. Ja jollei rahaa kerta kaikkiaan jaettavaksi ole, köyhät saa tappaa.

6) Muista aina naljailla niille jotka vaativat jakopolitiikkaa. Sehän on väärää taloutta. Sano että toisten on ensin hiellä ja vaivalla ansaittava ne rahat joille toiset sitten pyrkivät jaolle. Jakopolitiikka on kuvottavaa ja haisee sosialismille.

7) Puhu "taloudellisista realiteeteista" jonakin ihmistä suurempana asiana. Jos joku väittää etteivät nämä "realiteetit" ole mitään muuta kuin rikkaiden ihmisten etuja, huuda heti poliisia avuksi.

8) Jos sinut valtaa epäilys siitä että talous ei ehkä nykyään tai aina olekaan sellainen mekanismi, joka toimiessaan tuottaa hyvinvointia kaikille, käännä katseesi kauas historiaan ja sano: "Katso, eikö elämänlaatu muka ole yleisesti parantunut? Eikö tämä kaikki muka ole talouden ansiota?" Usko lujasti siihen, että kaikki inhimilliset keksinnöt on tehty ahneiden ihmisten toimesta ja rahallisen palkkion motivoimana.

9) Älä usko siihen, että reaalitalous ja rahatalous ovat kolmessakymmenessä vuodessa keikahtaneet voimasuhteiltaan aivan päälaelleen. Pidä kiinni siitä, että raha-arvonmuodostus on aina ollut ja on aina oleva loppujen lopuksi reaalisella ja terveellä pohjalla. Ehkä keinottelua nyt esiintyy hieman enemmän kuin ennen, mutta talouden omat korjausliikkeet lopulta pitävät huolen siitä että yhteys todellisuuteen säilyy.

10) Älä silmä pieni näe mitä vain. Jos tilastot keretovat että köyhien ihmisten keskimääräinen elinikä on kääntynyt laskuun tai että kun taloudessa menee hyvin, niin ihmisten tuoloerot ja myös ihmisten sosioekonomiset terveyserot repeävät. Älä usko tilastoja. Muista että ensin on valhe, sitten emävalhe, sitten tilasto. Markkinatalous ja kapitalismi ovat hyviä asioita, joiden tilalle kenelläkään ei ole esittää mitään yhtä koherenttia kokonaisnäkemystä tai vaihtoehtoa. Amen.

Wiljami kirjoitti:

Kyllähän se maanviljelijä on elänyt luonnon kanssa, mutta jälki on ollut aivan jotain muuta kuin kerrot.

Tosiasiahan on, että maatalous on ollut suurin yksittäinen rehevöitymisen aiheuttaja. Esimerkiksi ennen kyrön -ja lapuanjokien pengertämistä joet olivat lähes kuolleet. Joka kevät tulvat kävivät noukkimassa pelloilta ravinteet mukaansa. Ja pelloille vietiin sitä mukaa lisää ravinteita kun joki huuhtoi ne pois. Useilla viljelijöillä oli tapana tyhjätä lietelantasäiliönsä jäisille pelloille. Sieltä ne ei suinkaan menneet peltoon vaan sulamisvesien mukana menivät jokeen. Olipa jopa joillakin tapana kiikuttaa tunkionsa suoraan jokeen.

Lopputuloksena joen vesi ei suinkaan ollut puhdasta, vaan vihreää kuraa. Luit oikein: vihreää kuraa.

Sinähän Oiva olet kotoisin itä-suomesta. Käypä lukemassa agronetin palstalta, miten maanviljelijät naureskelivat 1970 ja -80-lukujen "metsänhoidosta". Sieltä käy selvästi ilmi, että kaikenlainen "metsänhoito" oli hyvästä, kunhan sen vain joku maksoi. Muutamat kirjoittajat mainitsivat, että itä-suomessa tehtiin sellaista "metsänhoitoa", että kahden katepillarin väliin laitettiin kettinki ja näillä jyrättiin taimikot alas. Sen jäljeen tuotiin paikalle maansiirtokoneet jättiauroineen ja maahan kynnettiin järjesttömät vaot.

Jo silloin viljelijät naureskelivat, että "kaikkea sitä nykyään tehdäänkin". Tällainen lopputulos siinä tulee, kun kepulainen tutkimuslaitos toteaa tällaisen hoidon hyväksi, kepuhallitus antaa siihen rahat ja viljelijät toteuttavat "hoidon" naureskellen rahanhimoissaan. Tämä viesti tuli muuten maanviljelijöiden taholta.

Luojan kiitos, ympäristönsuojelussa on menty eteenpäin. Onneksi ne on nyt tehty lait kepulaisillekin.

Wiljami

Lue lisää

...vesistöjä - se on selvä - lopetaanko leivän tuottaminen.

Elin itse sitä aikaa, kun 50-luvulla kahden pillarin ja ketjun avulla kaadettiin aukkohakatuilla alueilla sinne syntynyttä koivikkoa. Koivu oli silloin rikkakasvi, haluttiin metsän kasvavan havupuuta. Tätä tehtiin Pohjois-Karjalassa vain metsähallituksen tai suurten metsäfirmojen mailla.

Myöhemmin opittiin käyttämään koivuakin sellun raaka-aineena ja moinen peli poppui. Kyseessä ei ollut mitenkään kepulainen operaatio vaan metsäteollisuuden virhearvio.