Täällä näyttää olevan asiantuntevaa porukkaa! Kertokaa mitä tiedätte hunneista ja Attilasta.Minkälainen oli hunnien strategia taistelukentällä? Kiitos.
Hunnit?
8888
121976
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hunnithan olivat sellaista kohtuu sotaisaa porukkaa, jota joskus 300-luvun lopulla Eurooppaan rynnistivät. Lähtösin he taisivat olla jostain tuolta Mongolian suunnalta. Attilahan se oli se suuri hunnipäällikkö, jonka johdolla nämä Hunnit Eurooppaan tulivat ja taisivat asettua majailemaan johonkin Tonavan rannoille, josta sitten suorittivat hyökkäyksiään Galliaan ja Italiaan. Roomalaisethan saivat kyllä sitten lopulta Frankkien ja Goottien avustuksella Hunnit tuhottua, ja kun Attilasta aika jätti joskus 400-luvun puolivälissä, niin sen jälkeen Hunnivaltakunta alkoi rapistua. Tai hunnit alkoivat vaellella muuten vaan ympäri Eurooppaa ja sulautua asustelemaan sinne tänne. Mutta kyllä näillä Hunneilla ja Hunnien jälkeläisillä oli keskeinen rooli Länsi-Rooman rapistumisessa ja lopullisessa tuhossa. Attilaahan aikalaiset taisivat kutsua jumalan ruoskaksi.
Erittäin ylimalkaista, mutta jotain kuitenkin..
Hunnien taktiikat eivät käsittääkseni poikenneet muiden paimentolaiskansojen taktiikoista kovinkaan paljoa.
Lyhykäisyydessään hunnit ampuivat nuoli ratsailta komposiittijousilla vihollisten niskaan ilman että vastustajalla oli mahdollisuutta vastata tuleen tehokkaasti, vihollisen hyökätessä he pakenivat ja jos vihollinen aloitti takaa-ajon he kääntyivät yhtäkkiä ympäri ja hyökkäsivät muusta armeijasta eristyksiin joutuneen vihollisosaston kimppuun. Pala palalta hunnit eristivät ja tuhosivat ensin vastustajan ratsuväen ja lopuksi jalkaväen. Myös erinlaiset väijytykset ja sotajuonet olivat hunnien mieleen.
Hunnien taktiikka perustui ratsuväen luovaan käyttöön, kuten aiemmin on jo mainittu. Kenttätaisteluihin hunnit eivät pääsääntöisesti ryhtyneet ilman liitolaisia, joilta saatiin tarvittava jalkaväki. Katalaunisten kentällä kuningas Attila oli jo voittamassa Goottien ja Länsi-Rooman yhdistetyn armeijan kenttätaistelussa, kun hän teki johtamisvirheen, joka avasi aukon hänen armeijansa keskustaan. Syntyneeseen aukkoon Goottien kuningas suuntasi Goottien raskaan ratsuväen iskun, jota hunnit eivät pystyneet torjumaan. Attilan onneksi Goottikuningas kuitenkin kuoli. Roomalaisia johtanut diktaattori Aetius teki, tietäen että uusi goottien kunigas ei ollut roomalaisille suosiollinen, taistelua seuranneena yönä salaisen sopimuksen Attilan kanssa, jonka turvin Attilan armeijan jäänteet pääsivät vetäytymään. Paria vuotta myöhemmin Attila maksoi velkansa hävittämällä Italian ja valtaamalla Rooman.
Ei Hunnit koskaan vallanneet Roomaa eivätkä Italiaa. Ryöstivät ja sotivat Pohjois-Italiassa sekä uhkasivat Ravennaa.
Ennen kuin Attila pääsi yrittämään Rooman valloitusta hän kuoli.
Ja oliskohan hän sinne Roomaan halunnutkaan.
Ravenna oli Länsi-Rooman pääkaupunki tuolloin. sitä Attila koetti valloittaa, mutta vetäytyi pois ilmeisesti huollon takkuilun takia.
Mihin tiedot perustuvat? Se suomalainen roomalaisista kirjoittava (Rooman keisarit) vihjaa, että hunnit itse asiassa olisivat olleetkin mieluummin voitolla, mutta että heiltä ostettiin rauha tähtitieteellisellä summalla ennen taistelun jatkoa. Spekulaatiota tietysti sekin, kuten hän myönsi itsekin. Mutta kun ottaa huomioon hunnien valtakunnan hajoamisen, niin vastustajat ovat voineet väittää sittenkin voittaneensa myöhemmin.
mutta entäs ruohomyrkky mitä attila - hunneista hurjin sarjakuvassa kylvetään? onko tällaisesta mitään historiallista näyttöä?
Niin, eipä ole tuttu tuo sarjakuva. Olisko kuitenkin kyseessä hulluruoho? Arvaan ma.
mitä on hulluruoho?
Tämä ei taida enää kuulua Hunneihin, mutta tässä tulee:
Hulluruoho on villikaalin (Hyoscyamus niger) sukuinen harvinainen satunnaiskasvi, joka mustalaisten levittämänä on aikanaan levinnyt yli koko Euroopan. Meillä sitä tapaa vain Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanlahden rannikkokaupungeissa. Esiintyy joutomailla, lastaus- ja kaatopaikoilla, puutarhoissa, ym. Suomessa melko harvinainen satunnaiskasvi. Lehdet ovat puikeita, teräviä ja 10-30 cm pitkiä. Kukat ovat yksittäin lehtihangoissa. Teriö on suppilomainen, 6-8 cm pitkä valkoinen tai vaalean sinipunertava. Hedelmät ovat munanmuotoisia, piikkisiä, liuskoilla avautuvia, vihreitä, 5-7 cm pitkiä kotia. Koko kasvi on pahan hajuinen ja myrkyllinen. [Luonnonkasvit].
Kasvi on huumaava hallusinaatioita aiheuttava ja hyvin myrkyllinen. Käytöstä voi seurata näkökyvyn heikkenemistä tai syötynä erittäin vakava myrkytystila.
Hunnit olivat aron kansa, jonka Mongoolit työnsivät edeltään länteen.
Nykyiset unkarilaiset ovat heidän jälkeläisiään.
Hunnien luonnollinen taistelukuvio oli kevyt ratsuväki, joka sooloili taistelukentällä edestakaisin ...
paimentolaisina hunnien lyöminen oli vaikeaa, ne siirtyivät nopeasti uusille alueille ja ryöstivät kaiken minkä irti saivat.
Vihollisen joka heitä seurasi täytyi huoltaa joukkojaan pitkienkin matkojen päähän ja kaikenlaiset ylläköt oli aina riesana.
Hunnit olivat ilmeisesti suomalais-ugrilaisten (=unkarilaisten esivanhempien) ja sekalaisten paimentolaisten yhteenliittymä.