Toivottoman vanhat vanhukset,parantumattomat mielisairaat,vakavasta kehitysvammasta kärsivät sekä myös raskaisiin rikoksiin toistuvasti syyllistyneet pitäisi yhteiskunnan ja kyseisten yksilöiden oman edun nimissä tehokkaasti,nopeasti ja tuskattomasti tappaa.
eutanasia
kunniaan
161143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kenestä aloitettaisiin - sinustako?
Vaikuttaa melko mielipuolelta tuo tyyppi.
Sinne vaan enstäks piikki.
Muistatteko uutisen miehestä, jonka vaimo on vihannes?
mies ei haluaisi enää jatkaa vaimonsa keinotekoista hengissä pitämistä, sillä vaimo Ei enää herää. Muut sukulaiset painostavat miestä jatkamaan ''hoitoa''. Hän on puun ja kuoren välissä.
Onko mies vain laiska, eikö hän rakasta vaimoaan? Mikä häntä vaivaa?
''sometimes you just know that it is time to let go''
tahtoisin löytää jostain tuon uutisoinnin ja lukea sen uudelleen....
Tämän toteuttamiseen ei tulla koskaan menemään, vaikka se todellakin voisi olla varteenotettava ja järkevä vaihtoehto kaiken tämän hoitamisen, joka on tuloksetonta, rinnalla.
Se, että näitä hoidetaan ja pidetään arvossa johtuu vain siitä, etä he ovat sattuneet syntymään ihmisolennoiksi eikä esim. kanadanhanhiksi, jotka nistitään hengiltä muutaman paskakikkaran vuoksi ja esimerkkejä löytyy miljoonittain lisää. Ihminen on kunkku oli sitten minkälainen kakkaläjä tahansa, koska on itsensä kunkun asemaan asettanut.
Olisi mukava tietää miten tuloksellisia eutanasian tuputtajat itse ovat.
Sontaa suollattet kyllä aivan sujuvasti.
Mutta onko se tarpeeksi tuloksellista jotta välttyisitte murhanhimoisilta yli-ihmisiltä luomassanne yhteiskunnassa.
Ajatelkaapa sitä.
Itsekkään, mutta mitäpä sillä on väliä. Eläminen köyhänä ja syrjittynä on muutoinkin ei niin kivaa, joten on aivan sama hengittääkö tätä paskaa vai ei. Tuloksekkaampaa on ruokkia jätöksillään kuoriaisia ja lieroja maan uumenissa.
Noinhan se menee.
Syrjittynä eläminen synnyttää pahaa kauna- ja murhanhimokierrettä.
Mutta annetaanpas nyt vanhusten sentään olla rauhassa.
Voi vapaasti maaduttaa itseään ja vielä maksaa siitä ilosta, jeh..mukavaa on..mädäntyä ihan elävältä.
Kyllä sitä lopulta kuolee hyvinkin hoidettuna, satsataan mieluummin hyvään hoitoon viimeiseen hengenvetoon asti.
Aina ei hoito auta. Kerran vierailin erään vanhuksen luona sairaalassa ja hänen vieressään makasi sängyssä vanha mies jolla oli vaipat päällään, eikä hän tajunnut ympäristöstään enää yhtään mitään. Jos minä joudun joskus tällaiseen tilaan, niin olisin kyllä kiitollinen piikistä joka lopettaa kurjan elämäni.
Mielestäni ihmiselle pitää antaa mahdollisuus kuolla arvokkaasti jos hän sitä haluaa. On julmaa antaa ihmisen kärsiä, kun toivoa paranemisesta ei ole. Tietenkin näissä asioissa pitää olla tarkkana, etteivät kaikenmaailman itsetuhoiset hörhöt pääse tekemään itsemurhaa kun vaimo jätti ja firma meni.
Mutta jos eutanasialle on hyvät perusteet ja tilanne ei ainakaan parane vaan ihmistä pidetään keinotekoisesti kitumassa niin antaa mennä vaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että ketään "teloitettaisiin" mielivaltaisesti ja ilman hänen omaa tahtoaan.
Näinhän ne lääkärit toimivat Hitlerin ajan Saksassa.
Näitä mielisairaita ja kehitysvammaisia käytettiin myös lääketieteellisiin tutkimuksiin.
Ei ollut ihan kivaa katsoa purkkiin säilöttyä 10-vuotisen lapsen päätä.
Vanhemmille annetussa kuolinsyytodistuksessa kuolinsyynä oli muu kuin lääkärin tekemä murha.
Sanotaan, että historia toistaa itseään.
Tuskinpa tämänkaltaisia ilmiöitä kuitenkaan ihan heti nähdään. Osaavathan kansalaiset olla valppaana tämänkaltaisten ilmiöiden varalta.
Tämän ajan lääketieteellä? Ei mitään..samaa rääkkäämistä..nyt ei tapeta heti vaan annetaan kitua. Eivät Saksan tai Puolan keskitysleirit paljoakaan poikkea noin mitä ihmisten kurjuuteen tulee nykyajan vanhustenhuoltolaitoksesta; nyt on enemmän ruokaa, puhtautta ja lämpöä - mutta kärsimys..se on sitä samaa. Keskitysleirillä kuoltiin pystyyn siltä seisomalta - nyt vielä pakoitetaan kuntoutumaan, kävelemään ja linkkaamaan viimeisillä voimilla, kaikki tehtävä itse, syötävä vaikka ruoka valuisi minne..ja jos ajatellaan voimien uupumista - ei siitä välitetty Saksassakaan - uupua sai, mutta ei kuolla..niin kauan kun ihmisestä oli vähänkin hyötyä - oli elettävä. Elämästä tuli pakkomielle..koska oli kerrottava muulle maailmalle mitä verkkoaidan takana tapahtui. Nyt ei tarvitse kertoa kenellekään, tv-kamerat pääsevät seuraamaan verenkierron heikkenenmisestä johtuvien avohaavojen kuntoa ja laajuutta, kuolioita, paiseita, vääntyneitä ruumiita, epäinhimillisiä olentoja sikiöasentoon vääntyneenä..eikä yksikään johdu huonosta hoidosta vaan siitä että ihmisen keho rapistuu ja kuolee pois - mutta se ei tapahdu heti vaan armollisesti meidän jokaisen toiveesta hyvin hitaasti ja ihmistä kiduttaen, joten mitä eroa on meillä ja heillä jotka elivät viime vuosisadalla..ei mitään. On aivan sama mitä Mengele teki silloin ja mitä me jokainen teemme nyt kun emme anna läheisillemme armollista ja HYVÄÄ kuolemaa vaan pitkitetyn kuolinkamppailun.
Pitkitetystä kuolinkamppailusta pääsee eroon kirjoittamalla hoidon suhteen oman tahtonsa, johon virkakoneistomme tuottama hoitotestamentti on liian suppea.
Valitettavasti lääketieteemme edustajat tuottavat median kautta kansalaisillemme jatkumotietoa heidän kyvystään parantaa JOSSAIN VAIHEESSA kaikki sairaudet.
Tämän uskottelun seurauksena jotkut USA:n eliittiporukkakuolleet maksavat maltaita tiedeguruille pakastetujen ruumiidensa henkiinherättämisestä oletusarvolla; jossain vaiheessa heidän kuolemaan johtanut sairautensa pystytään parantamaan.
Kirjoituksesi perusteella et halua itseäsi esiintuomiisi olosuhteisiin (kysymyshän ei ole ainoastaan vanhuksista), joten olet varmaan tehnyt lisäselvityksilläsi varustetun hoitotestamentin.
Olisin kiinnostunut hoitotestamentin puutteellisuuden takia, mitä lisäperusteluja olet siihen liittänyt ?
Kysymyshän ei ole siitä anammeko lähimmäisillemme armollisen kuoleman, vaan siitä annammeko itsellemme armollisen kuoleman nykylainsäädäntömme puitteissa, ja kuinka tämän armollisen kuoleman pitäisi kohdallamme tapahtua.
Valinnastamme pitäisi terveydenhoitohenkilökubtamme lisäksi myös lähimmäistemme olla tietoisia.
Ei nyt ole mitään merkitystä. Luuletko sinä että ihminen saa itsensä hengiltä pelkällä tahdonvoimalla. Et kyllä ole nähnyt..niin tai korkeintaan nähnyt pitkäaikaisosastojen elämää..koska et näköjään ymmärrä ajatusteni pointtia. Aktiivinen eutanasia tai kuolinavun selkeä antaminen on melkeimpä ainoa tapa inhimilliseen poislähtöön.
Tuntuu epäinhimilliseltä että kaikessa muussa saamme tehdä valintoja elämämme suhteen; ura, koulutus, kehen ystävystymme, missä asumme, kuka on puolisomme, kuinka monta lasta haluamme tai sitten ei lapsia ollenkaan, KAIKESSA muussa meillä on valinnanvaraa-ja vapaus, mutta siten miten kuolemme..siinä jotkin lakipykäkät, uskonto, moraali ja ties mikä määrää sen miten emme saa kuolla. Voi kiesus. Joudumme kitumaan vuositolkulla tai kuukausikaupalla pakoitettuna olemaan kärsimässä kunnes jokin mystinen korjaa meidät, lopettaa tyystin kaiken.
Emmehän ole saaneet valita elämäämme, mihin synnymme, ketkä ovat vanhempamme - haluammeko ylipäätänsä tähän maailmaan vai ei..jo nyt on kumma ettei tällaiseen yksinkertaiseen asiaan tule koskaan muutosta. Millä oikeudella joku määrää minutkin virumaan henkitoreissani päiväkaupalla vaikka syöpäsairaana jollain osastolla, mielummin lähtisin heti ja kivuttomasti ja nöyryyttämättä itseäni. Miten ihmeessä näinkin yksinkertaisesta asiasta on saatu niin mielettömän vaikea ja hankala kysymys??
Tulkaa joskus kuukaudeksi, vuodeksi katsomaan ja hoitamaan vakavasti sairaita joilla ei kertakaikkiaan ole mitään muuta kuin kuoleman odotus edessä. Sehän se vasta piinaavaa onkin; odottaa ja odottaa että tämä hirveys joskus päättyisi.
Olen nähnyt näitä pitkän aikaa, kuukausitolkulla viimeisiillään olevia syöpäpotilaita, miten hirvittävää katsottavaa ja koettavaa heidän itsensäkin kannalta. Ja omaiset...tuputtaa vellejä vaikkaa on paha olo..voi hyvä luoja mitä rääkkäämistä!! Kun on niin vaikea hyväksyä toisen poislähtö; jum..kavita..jos minun omaiseni tekisivät noin listisin siihen paikkaan..jos voisin. Ihmiset ovat raakalaisia, ei voi muuta sanoa.
Se sallittakoon vain jos sen itselleen pystyy tekemään.Järjetön ajatus että lääkärit senkin joutuisi tekemään.Jos olisin lääkäri en edes lain voimalla sitä tekisi.Tehkää ajoissa hoitotestamenttinne ja muut asiat selviksi niin saatatte päästä pois ilman pakkoruokintaa ym....
En olisi ihan noin jyrkkä, mutta kyllä eutanasiasta pitäisi keskustella asiallisesti.
Yksi asia, mikä minua nykyisessä kuoleman pitkittämisessä arveluttaa, on se, että nesteen antaminen lopetetaan ja annetaan potilaan kuolla JANOON. Onko se jotenkin armeliaampaa kuin tuskat lopettava piikki? Mielestäni se on julmaa.
Tietenkin on tapauksia, jossa ei ehkä ajatella potilaan vaan omaisten parasta. Mutta niissä tapauksissa pitäisi päätösvalta olla lääkärillä, mieluummin useammalla.
Itse ainakin haluaisin elämäni päättyvän ilman turhaa kärsimistä, kuten janoa. Tai jos on kauheasti tuskia eikä parantuminen ole enää mahdollista, miksi pitkitys?