Paavo Väyrysen ystäviä?

Pohjanrannan tila sijaitsee Keminmaan kunnan Liedakkalan kylässä. Tervetuloa sivustoillemme tutustumaan kaikkeen siihen, mitä Pohjanrannassa tapahtuu.
http://www.pohjantahtiopisto.fi/

Rantatähti omistaa kiinteistöt ja harjoittaa hotelli-, ravintola- ja leirintäaluetoimintaa.
Tanssikeskus Tähtiranta on Pohjois-Suomen suurin tanssipaikka ja siellä esiintyvät kesäisin Suomen johtavat tanssiorkesterit. Vuoden 2003 elokuussa perustettu Saavan ylläpitämä Keminmaan nuorisokoti jatkaa Pohjanrannan tilalla jo vuodesta 2000 toteutettua lastensuojelutyötä. Pohjantähti-opistolla järjestetään lyhytkursseja, konsertteja ja näyttelyitä. Pohjanrannasta löytyy myös, Euroopan parlamentin jäsenen, Paavo Väyrysen toimisto.


Pohjanrannan Historia

Pohjantähti-opisto perustettiin vuonna 1998 Keminmaalle Niemi-Niemelään, Kemin kaupungin entiseen vanhainkotiin. Niemi-Niemelä oli yksi Keminmaan vanhimmista tiloista. On ilmeistä, että Pohjanrannan tilalla asuttiin jo yli tuhat vuotta sitten.

Ensimmäiset asiakirjamerkinnät tästä alun perin Niemi-nimisestä tilasta ovat peräisin 1500-luvulta. Niemi oli vankka Kemijokivarren maanviljelys- ja lohitila, jolla oli käytettävissään myös hyvät niityt Kaakamojoen varressa.
   
1500-luvun puolivälin tienoilla tilan isäntänä oli Heikki Niilonpoika Niemi, joka oli laajan Kemin pitäjän nimismies. Palkakseen Heikki Niilonpoika sai kantaa muilta talonpojilta veroina heiniä ja viljaa, joiden turvin hän saattoi nostaa karjansa määrän peräti 40 lehmään.

   
Ison vihan aikana 1700-luvun alussa Niemen tila jakautui kahtia. Molempia puolikkaita kutsuttiin edelleen Niemeksi, ja niille annettiin rekisterinumerot 4 ja 5. Niemi 4:ää ryhdyttiin vähitellen kutsumaan Niemeläksi. Niemelä siirtyi 1700-luvun lopulla virkamiesomistukseen, mutta Niemi 5 säilyi saman talonpoikaissuvun hallussa, joka oli pitänyt tilaa ainakin 1500-luvulta alkaen.

Vuonna 1814 tilat yhdistyivät, kun Niemelän omistaja kihlakunnankirjuri Nils Sarelius hankki omistukseensa myös Niemi 5:n. Yhdistetyn tilan nimeksi tuli Niemelä-Niemi.      
Vuosisadan loppupuolella puhekielessä ja myöhemmin myös virallisemmin alettiin käyttää nimeä Niemi-Niemelä.

Vuonna 1837 tilalle tuli osaomistajaksi ja kanssa-asujaksi Eerikki Juhaninpoika Ilmolasta Rapakon (Krekun) tilalta. Vuonna 1844 hänestä tuli tilan pääomistaja ja isäntä.
   
Eerikki Niemelästä kirjoitetaan, että hän oli ponteva talonpoika, joka nousi renkipojasta ison talon isännäksi. Hän oli myös yksi ensimmäisistä maakauppiaista Kemin pitäjässä.

Eerikki Niemelä oli myös parlamentaarikko. Hän kuului talonpoikaissäädyn edustajana vuonna 1862 kokoontuneeseen ns. tammikuun valiokuntaan, jonka keisari Aleksanteri II kutsui valmistelemaan vuoden 1863 valtiopäiviä. Valiokunnassa oli 48 jäsentä, 12 kunkin säädyn edustajaa.

      
Myös Eerikki Niemelän poika Matti oli parlamentaarikko. Hän oli kolmilla valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana. Vuosina 1904-1923 hän toimi Kemin kaupungin pormestarina.

Vuonna 1916 Matti Niemelä myi Niemelä-Niemen Kemin kaupungille vaivaistaloksi. Sittemmin talossa toimi kunnalliskoti ja vanhainkoti aina vuoteen 1995 saakka, jolloin talo jäi tyhjilleen. Kolme vuotta myöhemmin syksyllä 1998 Vuokko ja Paavo Väyrynen hankkivat tilan talouskeskuksen omistukseensa vuokratakseen sen Pohjantähti-opiston toimitiloiksi. Tilan nimeksi tuli nyt Pohjanranta.
      
Pohjantähti-opistoa ylläpitämään perustettiin keväällä 1998 kannatusyhdistys. Opisto perustettiin ennen muuta antamaan Eurooppa-koulutusta ja kansainvälisyyskasvatusta. Toiminta-ajatus kiteytettiin sanoihin "kotiseutu Euroopassa". Yhdistyksen johtoon saatiin Pohjois-Suomen vahvimmat kansainvälisen politiikan ja historian asiantuntijat.

Kun opistolle ei useista yrityksistä huolimatta ole saatu valtionapua, linjamuotoista koulutusta ei ole voitu käynnistää. Sen sijaan on järjestetty lyhytkursseja, konsertteja ja näyttelyitä. Kun laajamittaista opistotoimintaa ei ole voitu saada aikaan, kiinteistölle on jouduttu etsimään muuta käyttöä.       

Kesästä 2000 alkaen vuoden 2003 kesään saakka Pohjanrannassa oli vuokralla perhekoti, jota ylläpiti Jussin kodit Oy. Nyt perhekodiksi kunnostetuissa tiloissa toimii Saava Oy:n ylläpitämä Keminmaan nuorisokoti. Vanha navetta on kunnostettu tanssikeskukseksi, jossa järjestetään myös näyttelyitä ja konsertteja. Opistorakennuksessa toimii hotelli, ja pihapiiriin on rakennettu leirintäalue. Tilan pelloille on istutettu 11 000 herukkapensasta, ja suunnitteilla on tilaviinien tuottaminen.

Tilan vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1826. Se on kunnostettu nuorisokodin käyttöön. Opistorakennus koostuu kolmesta osasta. Pohjoisin osa, "puupää", on rakennettu vuonna 1923. Siinä toimii nuorisokodin mielenterveyskuntoutuksen osasto. Matala kiviosa on valmistunut 1940-luvun lopulla ja korkea kiviosa 1950-luvun alussa. Navetta, aitta ja leipomo on rakennettu 1950-luvun alussa. Entiseen leipomoon on rakennettu tilat, joita käytetään talvisin perhekodin kouluna ja joissa tarjotaan kesäisin leirintäalueen tarvitsemat palvelut.

Väyrysen EU-kriittisyys on paikallaan Brysselissä.turha kaikkia mepin paikkoja on hurmosfederalisteille jättää, vaikka onhan heilläkin paljon hyvää sanottavaa.

Ensinhän hän kannatti jäsenyyttä mutta kun jäsenehtojen laatu ei ollut hyväksyttävissä, ei hän enää ollut jäsenyyden kannalla. Nythän jäsenyys on kaikkien pakko hyväksyä tapahduneiden tosiasioiden edessä ja elettävä niillä ehdoilla - miksei vaikkapa suoraan pääkallon paikalla pitämässä ääntä ja kuten sanottu, turha sitäkään foorumia on jättää pelkille eurohurmoslaisille :)