Tämän viikon Talouselämä-lehdessä on erittäin mielenkiintoinen ja hyvä Teollisuuden ja työantajien liiton entisen johtajan Johannes Koroman kolumni maataloustuesta.
Koroma kirjoittaa mm.:
"Maatalouden matematiikka ei helpolla avaudu. Vaikka Suomessakin tukea maksetaan lähes 2 000 miljoonaa euroa vuosittain ja maatalouden investoinnit ovat 750 miljoonaa euroa vuodessa, niin maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on enää 1,2 prosenttia, siis noin 1 500 miljoonaa euroa. Maatalouden tuottavuus on noussut, sillä tilojen lukumäärä ja työllisyys on vuosikymmenessä puolittunut ja tilakoko puolitoistakertaistunut.
Suomen maataloustuesta vain alle puolet tulee EU:n kautta ja toinen puoli Brysselin luvalla Antti Kalliomäen ja Juha Korkeaojan budjeteista. Maataloustuki on tuplasti koko kauppa- ja teollisuusministeriön budjetti ja moninkertainen kaikkiin muihin yritystukiin verrattuna."
Toisien sanoen valtio syytää kaksi miljardia euroa suoraan maataloustukiaisiin. Karmeinta on myös se, että maataloustukiaiset ovat paljon suuremmat kuin koko KTM:n budjetti.
Olin lomallani kaksi viikkoa Ranskassa. Joka puolella oli hienoa peltomaata ja otolliset olosuhteet maatalouden harjoittamiselle. Nyt kannattaisikin tehdä EU:ssa hiukan työnjakoa. Annetaan ranskalaisten ja mm. puolalaisten hoitaa tuo maatalous. Keskitytään Suomessa johonkin tulevaisuuden eikä menneisyyden elinkeinoon.
Maataloustukiaiset ovat tiensä päässä.
Maataloustuki on järjetön
26
653
Vastaukset
- Jarna
Olipa harvinaisen naseva kolumni. Ei voi kuin olla samaa mieltä Koroman kanssa.
- oivahärkönen
... ole julkaissut tuota kirjoitustani, mutta viime aikoina asiaa tuntemattomattomat ovat tällä saitilla kiihdyttäneet mieltään asian tiimoilta. Valitettavasti tuossa on 02:n tilastolukuja (en ole löytänyt netistä uudempia), mutta eipä nuo luvut ole paljokaan muuttuneet.
TUKIAISET
Vuonna 2002 maataloustulo muodostui seuraavasti:
(Suluissa 1000 x € tilaa kohti, aktiivitiloja oli silloin 73000)
Maatalouden tulot 3,9 miljardia € (53), joka jakaantui: markkinahintainen myynti 2,1 (29), tuet 1,8 (25), josta EU:n osuus 44 %.
Kustannukset 2,8 mrd. € (38), joka jakaantui: poistot, korot, vuokrat 1,0 (14) ja muut kustannukset 1,8 (25).
Maataloustuloksi, joka on sama kuin verotettava tulo, muodostuu viljelijälle jäävästä palkasta ja sijoitetun oman pääoman korosta, jäi siis 3.9 – 2.8 = 1,1 mrd. € (15).
Maatalouden merkitys kansantaloudelle pienenee nopeasti, vuosittain poistuu tuotannosta tuhansia tiloja. Maatalouden osuus v. 2002 bruttokansantuotteesta oli 1,2 %. Viljelijäväestön osuus aikuisväestöstä 2,3 %. Päätoimisia viljelijöitä on nyt enää n. 40000, mikä on 1,0 % aikuisväestöstä.
Suomessa maksettava tuki on asukasta kohti EU-maiden keskitasoa.
Tukien osuus EU-aikana on ratkaisevasti kasvanut, sillä varsinaiset tuottajahinnat määräytyvät pääsääntöisesti maailmanmarkkinoilla. Kuitenkin unionijäsenyyden aikana viljelijöiden tulot ovat pienentyneet, sen sijaan yleinen ansiotaso on noussut roimasti. Nykyään jo yli puolella maatalousyrittäjistä on lisätulon lähteenä muuta yritystoimintaa tai he tekevät palkkatyötä.
Tukia maksetaan käytännössä kaikkialla maailmassa. Se johtuu siitä, että kaikkien maiden pyrkimyksestä jonkinasteiseen omavaraisuuteen elintarviketuotannossa. Se johtaa maailmanlaajuisen ylituotantoon. Ylituotantoa yritetään hillitä maksamalla pääosin tuet viljelypinta-alojen ja kotieläinten pääluvun mukaan eikä tuotettujen määrien mukaan.
Markkinoilla myydään ylijäämäeriä millä hinnalla hyvänsä. Näin määräytyvät maailmanmarkkinahinnat pysyvät niin alhaisena, ettei niillä hinnoilla pystytä missään tuottamaan.
Jos tuista jossakin maassa luovuttaisiin, se johtaisi maatalouden loppumiseen siinä maassa. Jos tukiaisista luovuttaisiin kaikkialla, maailmanmarkkinahinnat nousisivat kannattavalle tasolle suurin piirtein niin, että tukiaiset siirtyisivät suoriin tuottajahintoihin. Kuluttaja aina joutuu maksamaan tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Nyt hän maksaa tukiaisina lähes puolet elintarvikkeiden raaka-aineiden hinnasta.
Tukiaisiin liittyvät vielä maisemanhoito- työllisyys- ja valtakuntien asuttuna pitämiskysymykset. Viime aikoina myös kotimaisen puhtaan elintarvikkeen vaatimus on levinnyt moniin maihin. Voi myös olla, että ajatellaan nykyinen systeemi olevan sosiaalisempi, sehän alentaa kuluttajahintoja. Kaikki syövät yhtä paljon tukemisen kohteena olevia elintarvikkeiden raaka-aineita, mutta pienituloiset eivät maksa paljoakaan veroja, joilla tukiaiset rahoitetaan.
Tukien lopettaminen lopettaisi myös hallitusten pyrkimykset käyttää maataloutta em. monien kansallisten tavoitteiden toteuttamisessa.
EU on ottanut maatalouden suoraan hoitoonsa pyrkimyksenään niin jäsenmaiden kuin sen suoraan maksamien tukien määrän tarkalla rajoittamisella hillitä ylituotantoa. Unionin pyrkimyksenä on myös edellä kuvattujen kansallisten pyrkimysten rajaaminen yhteisten sääntöjen asettamiin puitteisiin. Toisaalta koko EU:a ei olisi syntynytkään, jos elintarvikkeiden raaka-aineiden tuotanto olisi päästetty säätelemättömään vapaakauppaan.
Tätä maailmanlaajuista tukiaisongelmaa yritetään ratkaista WTO:n puitteissa, mutta huonolla menestyksellä: neljä vuotta sitten Seattlen kokous ajautui tässäkin suhteessa umpikujaan. Myöhemmässä Duhan kokouksessa päätettiin tutkia asiaa lähivuosina.
Kaikkein eniten maatalousyrittäjät itse haluaisivat päästä siitä byrokraattisesta tukiaisviidakosta eroon ja saada tulonsa tuottajahintoina. Suomen maatalous pohjoisesta sijainnistaan huolimatta kyllä pärjäisi tuettomassakin vapaassa kilpailussa. Meidän viljelijämme ovat valistuneita ja hyvin koulutettuja, meidän tilakoko on noussut ollen nykyään keskimäärin 30 ha, tilat toimivat rationaalisesti, ovat koneellistuneita, käyttävät hyväkseen korkeaa tietotekniikkaa, maassa on pääomia pitää yllä korkeaa tuottavuutta ja meidän sateiset, lämpimät ja valoisat kesämme tarjoavat hyvät kasvuolosuhteet.
Oiva Härkönen, Vantaa- Närpes
Joo, kyllä maataloustuelle sinänsä on olemassa perusteluja. Huvittavaa vain on se, että maanviljelijät ovat olevinaan niin kovaa porvaria, vaikka elävät veronmaksajien rahoilla.
Kansallista maataloustukea tulisi asteittain vähentää, jotta tilakoko edelleen kasvaisi. - oivahärkönen
Närpes kirjoitti:
Joo, kyllä maataloustuelle sinänsä on olemassa perusteluja. Huvittavaa vain on se, että maanviljelijät ovat olevinaan niin kovaa porvaria, vaikka elävät veronmaksajien rahoilla.
Kansallista maataloustukea tulisi asteittain vähentää, jotta tilakoko edelleen kasvaisi.... että kuluttajat syövät veronmaksajien varoilla. Ruokahan on tukiaisten verran halvempaa.
- näinhä
oivahärkönen kirjoitti:
... että kuluttajat syövät veronmaksajien varoilla. Ruokahan on tukiaisten verran halvempaa.
Apulantatehtailijat rikastuvat maatatoustuilla. Apulantahan on tukiaisten verran halvenpaa! ;-)))
- menneisyyden elinkeinosta
sillä sitten kun tulee (jos tulee) sellainen aika jolloin ruoka on tarpeeton hyödyke voidaan puhua menneisyyden elinkeinosta, ei ennen vai montako päivää pärjäät ilman ruokaa verrattuna siihen montako päivää pärjäät ilman lakimiestä.
"Olin lomallani kaksi viikkoa Ranskassa. Joka puolella oli hienoa peltomaata ja otolliset olosuhteet maatalouden harjoittamiselle. Nyt kannattaisikin tehdä EU:ssa hiukan työnjakoa. Annetaan ranskalaisten ja mm. puolalaisten hoitaa tuo maatalous. Keskitytään Suomessa johonkin tulevaisuuden eikä menneisyyden elinkeinoon."
Oli hienot ja otolliset pellot, mutta miksi sinne kuitenkin annetaan enemmän tukea mitä Suomeen per hehtaari vaikka on paremmat olosuhteet?
Olikos se niin että Ranska saa lähes puolet koko tukipotista jota eu jakaa.
Nyt sinulla on hyvä tilaisuus esittää niitä tulevaisuuden aloja, että ole hyvä vain.Kaipa tässä muillekin annetaan esitellä niitä tulevaisuuden aloja. Johannes Koroma ottaa koluminissaan esille yhden, jossa suomalaisetkin ovat onnistuneet saamaan aikaan muutamia menestystuotteita. Kysymys on tietenkin bioteknoligiasta eli ruuasta puhutaan edelleen. Bioteknologiolla on pyritty varren kasvattamisen ohessa funktionaalisten, terveysvaikutteisten elintarvikejalosteiden kehittämiseen. Benecol oli tästä yksi esimerkki. Suomalaisen maatalouden kannattava tulevaisuus voisi olla bioteknisessä tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Siinä puuhassa kylmä talvikausi ei haittaa niin paljon kuin bulkkituotannossa.
Suomalaisilla on paljonkin teknistä tietotaitoa, voisi sanoa jopa etumatkaa Nokiabuumin yms. takia teknologian alalla. Teknologiasta Suomessa olisi mahdollisuus vuolla uutta kultaa metsän ohella. Tulevaisuuden avainaloja on biotekniikan ohella ympäristöteknologia. Myös energiavaihtoehtojen etsinnässä Suomen tulee olla aktiivinen. Jos vähänkin on silmää tulevaisuuden globaaleille haasteille, löytyy kyllä uusia aluevaltauksia. Maatalous ei bulkkituotantona sellainen ole. Ruokaa saadaan kyllä muualtakin ja paljon halvemmalla.- saadaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Kaipa tässä muillekin annetaan esitellä niitä tulevaisuuden aloja. Johannes Koroma ottaa koluminissaan esille yhden, jossa suomalaisetkin ovat onnistuneet saamaan aikaan muutamia menestystuotteita. Kysymys on tietenkin bioteknoligiasta eli ruuasta puhutaan edelleen. Bioteknologiolla on pyritty varren kasvattamisen ohessa funktionaalisten, terveysvaikutteisten elintarvikejalosteiden kehittämiseen. Benecol oli tästä yksi esimerkki. Suomalaisen maatalouden kannattava tulevaisuus voisi olla bioteknisessä tutkimus- ja tuotekehitystyössä. Siinä puuhassa kylmä talvikausi ei haittaa niin paljon kuin bulkkituotannossa.
Suomalaisilla on paljonkin teknistä tietotaitoa, voisi sanoa jopa etumatkaa Nokiabuumin yms. takia teknologian alalla. Teknologiasta Suomessa olisi mahdollisuus vuolla uutta kultaa metsän ohella. Tulevaisuuden avainaloja on biotekniikan ohella ympäristöteknologia. Myös energiavaihtoehtojen etsinnässä Suomen tulee olla aktiivinen. Jos vähänkin on silmää tulevaisuuden globaaleille haasteille, löytyy kyllä uusia aluevaltauksia. Maatalous ei bulkkituotantona sellainen ole. Ruokaa saadaan kyllä muualtakin ja paljon halvemmalla."Ruokaa saadaan kyllä muualtakin ja paljon halvemmalla."
Niin sitä varmaan saadaan jostain mutta halpuus perustuu vain rikkaiden maiden riistoon ja haluttomuuteen maksaa todellista hintaa tuotteesta. Voisi jopa tapahtua niin että köyhät maat alkaisivat hieman vaurastua jos heille maksettaisiin oikeudenmukainen hinta.
"Siinä puuhassa kylmä talvikausi ei haittaa niin paljon kuin bulkkituotannossa."
täällä talvi muualla mahdollisesti heinäsirkat tai vaikkapa lintuinfluenssa. Suo siellä vetelä täällä.
Ehdottamasi alat ovat ihan hyviä ja osaa jo kehitetään kovaa vauhtia varsinkin bioenrgian suunnalta löytyy vaihtoehtoja monen peltokasvin tilalle esim. ruokohelpi on yksi sellainen.
- maanviljelijä..
pitää kyllä huolen siitä, että sinun ruokapöydästäsi ei PUNAISET POTUT pääse loppumaan!
- Jaba_43
Vastustan kaikkia yritystukia, koska olen sitä mieltä, että markkinataloudessa yritysten tulee itse kantaa yrittämisen riskit. Yhteiskunnan tuet olisivat vain tulonsiirto yrittäjien taskuihin, mikä vääristäisi aitoa kilpailua markkinoilla.
Maatalousyrittämistä en kuitenkaan lue mukaan tähän joukkoon. Maataloustuotantohan on yrittäjän omistamaan maa-alaan sidottua ja tulos riippuvainen hyvin paljon yrittäjän vaikutuksen ulottumattomissa olevista seikoista kuten sääolosuhteista ja erittäin keskittyneen - suorastasan kartellisoituneen - jatkojalostuksen ja elintarviketeollisuuden ostopolitiikasta, jossa maataloustuottajan tuotantoa ostavat kartellit sanelevat hinnat.
Näissä olosuhteissa on minusta epärealistista odottaa, että kukaan yrittäjä ryhtyisi sataprosenttisella omalla riskillään yrittämään yhtään mitään.
Jos siis haluamme, että Suomessa on maataloustuotantoa yleensä ollenkaan, on minun mielestäni itsestään selvää, että tuottajia on tavalla tai toisella tuettava.
Jos edellä kuyvattu tilanne ja logiikka hyväksytään, siitä seuraa, että valtio voisi tuen avulla myös ohjata maataloustuotantoa haluamaansa suuntaan.
Tähän asti tuet ovat minun mielestäni ohjanneet suomalaista maataloustuotantoa kohti eurooppalaista umpikujaa, kun meillä on enimmäkseen tuettu elintarviketeollisuuden bulkkiraaka-aineen halpaa saatavuutta, vaikka samaa raaka-ainetta pystytään etelämpänä tuottamaan enemmän, helpommin ja halvemmalla.
Minun mielestäni puolueiden, poliittisten poäättäjien ja maataloustuottajien etujärjestöjen olisi aika istua alas miettimään maatalousreformia, jolla suomalainen maataloustuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus ohjattaisi sellaisen tuotekehityksen uralle, jossa välttyisimme bulkkituotannoin hintakilpailulta.
Tällaisia tuotantoaloja olisivat minun nähdäkseni kansainvälisesti ajatellen luomutuotanto ja -tuotteet ja kotimarkkinoilla elintarvikkeiden lähituotanto ja -jalostus. Uskon nimittäin vakaasti, että todistetusti luonnonmukaiset elintarvikkeet läytävät aina sen verran ostajia, että Suomen kokoiselle tuottajamaalle löytyy riittävästi asiakkaita Euroopasta, ja uskon muyös, että kotimarkkinoilla aina pärjää oman pitäjän tuotanto kansainvälistä bulkkia vastaan ja vielä hyvin paljon paremmalla katteella.
Maatalouden tukeminen vaatisi minun mielestäni poliittisilta päättäjiltä juomattavasti enemmän näkemystä siitä, mitä tuen avulla halutaan saada aikaan.
Pelkkä vastikkeettoman rahan jakaminen on sitä, että mennään siitä, mistä aita on matalin ja puhutaan ainoastaan rahasummista eikä siitä, millaiseksi maataloustuotannon halutaan kehittyvän.
Tässä asiassa keskusta on avainasemassa. Siksi olen koko ikäni ihmetellyt, miksi keskusta ei esitä maataloustuotannon suhteen koskaan mitään uutta ja näkemyksellistä. Ikään kuin keskustan poliitikot olisivat ainoastaan suurtilallisten edunvalvojia eduskunnassa haalimassa kulloinkin saatavissa olevat tukirahat niille, jotka eivät volyymiensä puolesta välttämättä tukia tarvitsisikaan.Kirjoituksesi sisältö on pääosin sellaista, johon voi varauksetta yhtyä. Erityisesti se, että meitittäisiin maataloustuotannon suuntautumista hakien kansainvälisesti vähän kilpailtuja hyväkatteisia suuntia. Luomutuotanto jo sinällään sopii Länsi-Euroopan mittakaavassa kaikkein parhaiten Suomelle, kun peltopinta-ala/väestö on suuri. Keski-Euroopassa luomutuotanto maatalouden perustana johtaisi ympäristökatastrofiin, kun kaikki asumaton maa pitäisi raivata pelloiksi, jotta tuotannon määrä olisi riittävä.
Tukemisen perustelu sääolosuhteilla ei ole tarpeellista. Sääolosuhteet ovat yrittäjäriski muiden joukossa ja jokaisen tiedossa on suomalaisen sään kirjo. Maataloudessa osataan kyllä ottaa sääolosuhteet huomioon valitsemalla esim. sellaisia lajikkeita, jotka kestävät meikäläisessä ympäristössä. Säiden perusteella voitaisiin alkaa samantien tukea matkailuaelinkeinoa ja jäätelönmyyntiä. Ei ole mielekästä tukea Pohjanmaan laskettelukeskuksiakaan luonnonolosuhteiden takia.
En usko, että jatkojalsotuksen kartelleista päästään eroon maataloustuilla. Päinvastoin epäilen, että maataloustuet ovat omiaan pysyttämään tilanteen aina entisellään, kun siltä puolelta ei tule painetta kartelleja vastaan. Kartellien purku pitää aloittaa muilla keinoin kuin maataloutta tukemalla.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Kirjoituksesi sisältö on pääosin sellaista, johon voi varauksetta yhtyä. Erityisesti se, että meitittäisiin maataloustuotannon suuntautumista hakien kansainvälisesti vähän kilpailtuja hyväkatteisia suuntia. Luomutuotanto jo sinällään sopii Länsi-Euroopan mittakaavassa kaikkein parhaiten Suomelle, kun peltopinta-ala/väestö on suuri. Keski-Euroopassa luomutuotanto maatalouden perustana johtaisi ympäristökatastrofiin, kun kaikki asumaton maa pitäisi raivata pelloiksi, jotta tuotannon määrä olisi riittävä.
Tukemisen perustelu sääolosuhteilla ei ole tarpeellista. Sääolosuhteet ovat yrittäjäriski muiden joukossa ja jokaisen tiedossa on suomalaisen sään kirjo. Maataloudessa osataan kyllä ottaa sääolosuhteet huomioon valitsemalla esim. sellaisia lajikkeita, jotka kestävät meikäläisessä ympäristössä. Säiden perusteella voitaisiin alkaa samantien tukea matkailuaelinkeinoa ja jäätelönmyyntiä. Ei ole mielekästä tukea Pohjanmaan laskettelukeskuksiakaan luonnonolosuhteiden takia.
En usko, että jatkojalsotuksen kartelleista päästään eroon maataloustuilla. Päinvastoin epäilen, että maataloustuet ovat omiaan pysyttämään tilanteen aina entisellään, kun siltä puolelta ei tule painetta kartelleja vastaan. Kartellien purku pitää aloittaa muilla keinoin kuin maataloutta tukemalla.Lienemme aika samaa mieltä siitä, että luomu- ja lähituotannosta syntyy selkeää laatueroa elintarvikesuurteollisuuden säilöntäaineilla kyllästettyyn bulkkiin nähden, että laatuero sallii myös katteellisemman hinnoittelun ja tuottajallekin paremman tuoton raaka-aineesta.
Sääolosuhteisiin en viitannut selittelymielessä, vaan siinä, että ne muodostavat ympäristötekijän, jonka aiheuttamaan riskiin maataloustuottaja ei mitenkään voi varautua. Sama on tietysti matkailuelinkeinossakin, mutta siellä yrittäjä voi vaikuttaa kustannuksiinsa panemalla henkilökunnan pakkolomalle, jos vääränlainen sää vie asiakkaat. Kevätkyntönsä ja -kylvönsä tehnyt viljelijä ei enää voi pienentää kulujaan, jos jyvät mätänevät pellolle sateisena kesänä. Jonkinasteinen tukeminen on siis ikään kuin yhteiskunnan maksama pohjapalkka maataloustuottajalle, että tämä yleensä ryhtyy tuottajaksi, ja päätöksenä siis poliittinen päätös.
Kartelleista olen samaa mieltä: ei niistä päästä eroon tukemisella. Tarvittaisi muita keinoja. olen mielenkiinnolla odotellut lisää uutisia pohjoismaisten kilpailuvirastojen yhteisprojektista, jossa selvitetään mm. kaupan ja elintarviketeollisuuden keskinäisiä suhteita.
Nythän ainakin Suomessa on sellainen tilanne, että uuden ja pienen elintarvikejalostajan on erittäin vaikea päästä laajemmassa mitassa kaupan ketjujen valikoimiin, koska kauppa sanelee tavarantoimittajille kaikki ehdot ota-tai-jätä -periaatteella. kartellien purku pitäisi aloittaa siitä, että kauppan ketjuja estetään käyttämästä hyväkseen hallitsevaa markkina-asemaansa osto-organisaatioina. - Ekitalo
Jos verrataan esim. Brasiliaan ja keskieuroopan maihin meillä käytetään paljon vähemmän joka tapauksessa säilöntä aineita kuin noissa maissa.
Onhan aivan selvää,että ei ne elintarvikkeet säily,jotka tuodaan kauempaa eikä kestä kuljetusta ilman säilöntä aineita esim. Tomaatit poimitaan raakoina ja kypsennetään keinotekoisesti voin väittää,että ei ole niin hyviä kuin kotimaiset tai jopa itse kasvatetut jota minäkin teen ero on kuin yöllä ja päivällä maussa meinaan,eikä ole mitään myrkkyjä laitettu.
Maito,liha ym. herkästi pilaantuvat kuuluvat samaan sarjaan.
Meillä on vain se huono puoli kun on pitkä talvi ainakin täällä salpausselän pohjois puolella.
Voidaan ainakin vertailla kun on vaihtoehtoja tarjolla.
Kyllähän tukia maksetaan kaikille yrityksille toisille enemmän ja toisille vähemmän ainakin yritysten alku taipaleella.
Eihän meillä ruoka kallista ole jos vertaa muihin tavaroihin ja palveluihin n.10 % tuloista kuluu ruoka menoihin keskimäärin.
Vaikka minäkään en ylituotantoa kannata niin varmuus varastot on oltava pahojen päivien varalle syömättä ei kukaan kaun elä.
Mitä tulee maatalostukiin niin EU on muuttanut tukiperusteita,ennen vanhaan tukea sai paljon pientilalliset ja köyhät viljelijät tiedän kokemuksesta pientilallisen poika kun olen. - Jaba_43
Ekitalo kirjoitti:
Jos verrataan esim. Brasiliaan ja keskieuroopan maihin meillä käytetään paljon vähemmän joka tapauksessa säilöntä aineita kuin noissa maissa.
Onhan aivan selvää,että ei ne elintarvikkeet säily,jotka tuodaan kauempaa eikä kestä kuljetusta ilman säilöntä aineita esim. Tomaatit poimitaan raakoina ja kypsennetään keinotekoisesti voin väittää,että ei ole niin hyviä kuin kotimaiset tai jopa itse kasvatetut jota minäkin teen ero on kuin yöllä ja päivällä maussa meinaan,eikä ole mitään myrkkyjä laitettu.
Maito,liha ym. herkästi pilaantuvat kuuluvat samaan sarjaan.
Meillä on vain se huono puoli kun on pitkä talvi ainakin täällä salpausselän pohjois puolella.
Voidaan ainakin vertailla kun on vaihtoehtoja tarjolla.
Kyllähän tukia maksetaan kaikille yrityksille toisille enemmän ja toisille vähemmän ainakin yritysten alku taipaleella.
Eihän meillä ruoka kallista ole jos vertaa muihin tavaroihin ja palveluihin n.10 % tuloista kuluu ruoka menoihin keskimäärin.
Vaikka minäkään en ylituotantoa kannata niin varmuus varastot on oltava pahojen päivien varalle syömättä ei kukaan kaun elä.
Mitä tulee maatalostukiin niin EU on muuttanut tukiperusteita,ennen vanhaan tukea sai paljon pientilalliset ja köyhät viljelijät tiedän kokemuksesta pientilallisen poika kun olen.Suomen kylmä ilmasto saa aikaan, ettei meillä tarvita niin paljoa huohyönteisten torjuntamyrkkyjä viljelyssä kuin etelämpänä.
Siinä erot soitten oikeastaan ovatkin, sillä keskittynyt leipomoteollisuus ja teollisesti tuotettu muovipussileipä sisältävätkin jo vaikka mitä, koska leipä on saatava säilymään kaupan hyllyllä vielä pari viikkoa senkin jälkeen, kun se on leipätehtaassa pakattu, kuljetettu kaupan keskusvarastoon, siltä aluevarastoon ja aluevarastosta kauppaan. Luomuleipähän menee leipomosta suoraan kaupan hyllyyn.
Eron näet siinä, kun jätät luomuleivän ja toellisen leivän keittiösi pöydälle joksikin aikaa. Lupmuleipä kuivuu ja tai homentuu aika pian riippuen ilman kosteudesta. teollinen leipä säilyy sellaisenaan, ehkä vähän nahistuu, mutta sen voi syödä vielä parinkin viikon kuluttua, ellet pelkää lisäaineita. - Otsikossa hymiö
Ekitalo kirjoitti:
Jos verrataan esim. Brasiliaan ja keskieuroopan maihin meillä käytetään paljon vähemmän joka tapauksessa säilöntä aineita kuin noissa maissa.
Onhan aivan selvää,että ei ne elintarvikkeet säily,jotka tuodaan kauempaa eikä kestä kuljetusta ilman säilöntä aineita esim. Tomaatit poimitaan raakoina ja kypsennetään keinotekoisesti voin väittää,että ei ole niin hyviä kuin kotimaiset tai jopa itse kasvatetut jota minäkin teen ero on kuin yöllä ja päivällä maussa meinaan,eikä ole mitään myrkkyjä laitettu.
Maito,liha ym. herkästi pilaantuvat kuuluvat samaan sarjaan.
Meillä on vain se huono puoli kun on pitkä talvi ainakin täällä salpausselän pohjois puolella.
Voidaan ainakin vertailla kun on vaihtoehtoja tarjolla.
Kyllähän tukia maksetaan kaikille yrityksille toisille enemmän ja toisille vähemmän ainakin yritysten alku taipaleella.
Eihän meillä ruoka kallista ole jos vertaa muihin tavaroihin ja palveluihin n.10 % tuloista kuluu ruoka menoihin keskimäärin.
Vaikka minäkään en ylituotantoa kannata niin varmuus varastot on oltava pahojen päivien varalle syömättä ei kukaan kaun elä.
Mitä tulee maatalostukiin niin EU on muuttanut tukiperusteita,ennen vanhaan tukea sai paljon pientilalliset ja köyhät viljelijät tiedän kokemuksesta pientilallisen poika kun olen....
- Otsikossa hymiö
Ekitalo kirjoitti:
Jos verrataan esim. Brasiliaan ja keskieuroopan maihin meillä käytetään paljon vähemmän joka tapauksessa säilöntä aineita kuin noissa maissa.
Onhan aivan selvää,että ei ne elintarvikkeet säily,jotka tuodaan kauempaa eikä kestä kuljetusta ilman säilöntä aineita esim. Tomaatit poimitaan raakoina ja kypsennetään keinotekoisesti voin väittää,että ei ole niin hyviä kuin kotimaiset tai jopa itse kasvatetut jota minäkin teen ero on kuin yöllä ja päivällä maussa meinaan,eikä ole mitään myrkkyjä laitettu.
Maito,liha ym. herkästi pilaantuvat kuuluvat samaan sarjaan.
Meillä on vain se huono puoli kun on pitkä talvi ainakin täällä salpausselän pohjois puolella.
Voidaan ainakin vertailla kun on vaihtoehtoja tarjolla.
Kyllähän tukia maksetaan kaikille yrityksille toisille enemmän ja toisille vähemmän ainakin yritysten alku taipaleella.
Eihän meillä ruoka kallista ole jos vertaa muihin tavaroihin ja palveluihin n.10 % tuloista kuluu ruoka menoihin keskimäärin.
Vaikka minäkään en ylituotantoa kannata niin varmuus varastot on oltava pahojen päivien varalle syömättä ei kukaan kaun elä.
Mitä tulee maatalostukiin niin EU on muuttanut tukiperusteita,ennen vanhaan tukea sai paljon pientilalliset ja köyhät viljelijät tiedän kokemuksesta pientilallisen poika kun olen....
- oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Lienemme aika samaa mieltä siitä, että luomu- ja lähituotannosta syntyy selkeää laatueroa elintarvikesuurteollisuuden säilöntäaineilla kyllästettyyn bulkkiin nähden, että laatuero sallii myös katteellisemman hinnoittelun ja tuottajallekin paremman tuoton raaka-aineesta.
Sääolosuhteisiin en viitannut selittelymielessä, vaan siinä, että ne muodostavat ympäristötekijän, jonka aiheuttamaan riskiin maataloustuottaja ei mitenkään voi varautua. Sama on tietysti matkailuelinkeinossakin, mutta siellä yrittäjä voi vaikuttaa kustannuksiinsa panemalla henkilökunnan pakkolomalle, jos vääränlainen sää vie asiakkaat. Kevätkyntönsä ja -kylvönsä tehnyt viljelijä ei enää voi pienentää kulujaan, jos jyvät mätänevät pellolle sateisena kesänä. Jonkinasteinen tukeminen on siis ikään kuin yhteiskunnan maksama pohjapalkka maataloustuottajalle, että tämä yleensä ryhtyy tuottajaksi, ja päätöksenä siis poliittinen päätös.
Kartelleista olen samaa mieltä: ei niistä päästä eroon tukemisella. Tarvittaisi muita keinoja. olen mielenkiinnolla odotellut lisää uutisia pohjoismaisten kilpailuvirastojen yhteisprojektista, jossa selvitetään mm. kaupan ja elintarviketeollisuuden keskinäisiä suhteita.
Nythän ainakin Suomessa on sellainen tilanne, että uuden ja pienen elintarvikejalostajan on erittäin vaikea päästä laajemmassa mitassa kaupan ketjujen valikoimiin, koska kauppa sanelee tavarantoimittajille kaikki ehdot ota-tai-jätä -periaatteella. kartellien purku pitäisi aloittaa siitä, että kauppan ketjuja estetään käyttämästä hyväkseen hallitsevaa markkina-asemaansa osto-organisaatioina.... viisastelevat koklipiläiseen tapaansa maataloudellakin. He puhuvat mm. uudistumisesta, biotegnologiasta, luomutuotannosta jne. Parhaatkin asiantuntijat. Jäbä korostaa vielä, että tukiaisia jaetaan siksi, että ei viljelijä voi ottaa täyttä riskiä esim. sääolosuhteista. Ei niitä siksi jaeta, eikä myöskään sosiaalitukena.
Niin kuin kirjoituksessani selitän, monet seikat ovat johtaneet siihen, että kaikki maat haluavat tietyn osan elintarvikkeiden raaka-aineista tuottaa kotimaassaan. Tämä on johtanut ylituotantoon ja ylijäämäerien dumppaaminen maailamanmarkkinoilla määrää maailamanmarkkinahinnan. Sillä ei taas kannata tuottaa missään. Näin ollaan jouduttu maailmanlaajuiseen tukiaisten kierteeseen. Lisäksi ainakin eurooppalaiset sosialidemokraatit ovat tukiaisjärjrstelmän luojia ja ylläpitäjiä, sillä näin alennetaan ruuan hintaa kuluttajille tukiaisten verran. - Otsikossa hymiö
oivahärkönen kirjoitti:
... viisastelevat koklipiläiseen tapaansa maataloudellakin. He puhuvat mm. uudistumisesta, biotegnologiasta, luomutuotannosta jne. Parhaatkin asiantuntijat. Jäbä korostaa vielä, että tukiaisia jaetaan siksi, että ei viljelijä voi ottaa täyttä riskiä esim. sääolosuhteista. Ei niitä siksi jaeta, eikä myöskään sosiaalitukena.
Niin kuin kirjoituksessani selitän, monet seikat ovat johtaneet siihen, että kaikki maat haluavat tietyn osan elintarvikkeiden raaka-aineista tuottaa kotimaassaan. Tämä on johtanut ylituotantoon ja ylijäämäerien dumppaaminen maailamanmarkkinoilla määrää maailamanmarkkinahinnan. Sillä ei taas kannata tuottaa missään. Näin ollaan jouduttu maailmanlaajuiseen tukiaisten kierteeseen. Lisäksi ainakin eurooppalaiset sosialidemokraatit ovat tukiaisjärjrstelmän luojia ja ylläpitäjiä, sillä näin alennetaan ruuan hintaa kuluttajille tukiaisten verran.17.9.-98 HS: “Mahtitalonpoika”-kirjan arvostelusta: “MTK-laiseen tapaan machiavellismi syrjäytti (Haaviston) rehellisyyden ja tarkoitus pyhitti keinot. Vastapuolta ärsytti iltalypsyt.”- (MTK:n toiminnanjohtaja Matti Uusitalo ja Haavisto): “He ajoivat viljelijöiden etuja niin tehokkaasti, että eurooppalaisella tasolla olleet tuottajahinnat etenkin viljoissa nousivat ylhäiseen yksinäisyyteen (70- ja 80-luvuilla). Liian hyvin hoidettu etupolitiikka vaikeutti suomalaisen maatalouden sopeutumista EU-jäsenyyteen;..”
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... viisastelevat koklipiläiseen tapaansa maataloudellakin. He puhuvat mm. uudistumisesta, biotegnologiasta, luomutuotannosta jne. Parhaatkin asiantuntijat. Jäbä korostaa vielä, että tukiaisia jaetaan siksi, että ei viljelijä voi ottaa täyttä riskiä esim. sääolosuhteista. Ei niitä siksi jaeta, eikä myöskään sosiaalitukena.
Niin kuin kirjoituksessani selitän, monet seikat ovat johtaneet siihen, että kaikki maat haluavat tietyn osan elintarvikkeiden raaka-aineista tuottaa kotimaassaan. Tämä on johtanut ylituotantoon ja ylijäämäerien dumppaaminen maailamanmarkkinoilla määrää maailamanmarkkinahinnan. Sillä ei taas kannata tuottaa missään. Näin ollaan jouduttu maailmanlaajuiseen tukiaisten kierteeseen. Lisäksi ainakin eurooppalaiset sosialidemokraatit ovat tukiaisjärjrstelmän luojia ja ylläpitäjiä, sillä näin alennetaan ruuan hintaa kuluttajille tukiaisten verran.Älä viitsi syyttää viisastelusta ketään silloin, jos nämä tuovat keskusteluun uudenlaisia näkökulmia, eikä varsinkaan silloin, jos keskustelun tarkoitus on kehittää maadeudun hyvinvointia paremmaksi.
Jos luomu- ja lähituotanto antaisivat minun mielestäni mahdollisuuksia maaseudulle, niin miksi sinä, Oiva, riennät ampumaan sen alas viisasteluna. Onko se vastoin sinun keskustalaista näkemystäsi?
Enkä minä mitään kummallista tarkoittanut silläkään, kun kuvailin maataloustuen ikään kuin pohjapalkaksi, joka kuuluu maatalousyrittäjälle minun mielestäni siitä syystä, että hän ottaa kantaakseen sellaisia riskejä, joita muiden alojen yrittäjillä ei ole. Enhän minä noin sanoessani ole kiistänyt mitään siitä, millaisena sinä näet maataloustukien tarkoituksen.
Olet nimittäin oikeassa siinä, että tukemisen alkuperäinen tarkoitus on ollut alentaa ruoan hintaa, vaikka minun mielestäni tuo tuki on liikaa valuntut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, kun teollisuus on tukien ansiosta ja kaupan painostamana voinut oainaa elintarvikeraaka-aineen ostohinnat hyvin, hyvin alas, mistä hyöty ei välttämättä aina kulje kuluttajahintoihin saakka.
Maailmanmarkkinahintojen mekanismia en juurikaan tunne, mutta uskoisin, että siitä on kyse juuri nyt, kun EU järjestelee sokerijuurikkaan tukemista uudella tavalla, mistä suomalaiset juurikastuottajat eivät pidä. - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Älä viitsi syyttää viisastelusta ketään silloin, jos nämä tuovat keskusteluun uudenlaisia näkökulmia, eikä varsinkaan silloin, jos keskustelun tarkoitus on kehittää maadeudun hyvinvointia paremmaksi.
Jos luomu- ja lähituotanto antaisivat minun mielestäni mahdollisuuksia maaseudulle, niin miksi sinä, Oiva, riennät ampumaan sen alas viisasteluna. Onko se vastoin sinun keskustalaista näkemystäsi?
Enkä minä mitään kummallista tarkoittanut silläkään, kun kuvailin maataloustuen ikään kuin pohjapalkaksi, joka kuuluu maatalousyrittäjälle minun mielestäni siitä syystä, että hän ottaa kantaakseen sellaisia riskejä, joita muiden alojen yrittäjillä ei ole. Enhän minä noin sanoessani ole kiistänyt mitään siitä, millaisena sinä näet maataloustukien tarkoituksen.
Olet nimittäin oikeassa siinä, että tukemisen alkuperäinen tarkoitus on ollut alentaa ruoan hintaa, vaikka minun mielestäni tuo tuki on liikaa valuntut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, kun teollisuus on tukien ansiosta ja kaupan painostamana voinut oainaa elintarvikeraaka-aineen ostohinnat hyvin, hyvin alas, mistä hyöty ei välttämättä aina kulje kuluttajahintoihin saakka.
Maailmanmarkkinahintojen mekanismia en juurikaan tunne, mutta uskoisin, että siitä on kyse juuri nyt, kun EU järjestelee sokerijuurikkaan tukemista uudella tavalla, mistä suomalaiset juurikastuottajat eivät pidä."Re: Suomalaiset Ruotsissa
Lähettäjä: Oiva Härkönen 14.1.2003
> Tosiasiassa Kepun ainoa aikaansaannos oli ajaa yli 300 000 Suomen kansalaista pakkotyöhön Ruotsiin...
> =
> ...että sellainen Kepu tällä kerralla...
60- ja 70-luvuilla maassa oli niin voimakas rationalisointi maa- ja metsätaloudessa, että oli hyvä, että vapautuvat ihmiset pääsivät Suomea parempiin töihin Ruotsiin. Siihen aikaan vielä vaatimattomalla tasolla oleva yhteiskuntamme ei pystynyt heitä kaikkia nielemään muihin ammatteihin. Eivät he pakkoöihin sinne menneet. Jos olisimme itse yrittäneet elättää ne 300000, olisimme vieläkin paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsi. Jaakko tuo tämän asian YXin säestämänä kerran viikossa esiin. Koittakaa pojat keksiä jotain parempaa, ehkäpä vaikka tulevaisuuteen tähtävää." - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Älä viitsi syyttää viisastelusta ketään silloin, jos nämä tuovat keskusteluun uudenlaisia näkökulmia, eikä varsinkaan silloin, jos keskustelun tarkoitus on kehittää maadeudun hyvinvointia paremmaksi.
Jos luomu- ja lähituotanto antaisivat minun mielestäni mahdollisuuksia maaseudulle, niin miksi sinä, Oiva, riennät ampumaan sen alas viisasteluna. Onko se vastoin sinun keskustalaista näkemystäsi?
Enkä minä mitään kummallista tarkoittanut silläkään, kun kuvailin maataloustuen ikään kuin pohjapalkaksi, joka kuuluu maatalousyrittäjälle minun mielestäni siitä syystä, että hän ottaa kantaakseen sellaisia riskejä, joita muiden alojen yrittäjillä ei ole. Enhän minä noin sanoessani ole kiistänyt mitään siitä, millaisena sinä näet maataloustukien tarkoituksen.
Olet nimittäin oikeassa siinä, että tukemisen alkuperäinen tarkoitus on ollut alentaa ruoan hintaa, vaikka minun mielestäni tuo tuki on liikaa valuntut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, kun teollisuus on tukien ansiosta ja kaupan painostamana voinut oainaa elintarvikeraaka-aineen ostohinnat hyvin, hyvin alas, mistä hyöty ei välttämättä aina kulje kuluttajahintoihin saakka.
Maailmanmarkkinahintojen mekanismia en juurikaan tunne, mutta uskoisin, että siitä on kyse juuri nyt, kun EU järjestelee sokerijuurikkaan tukemista uudella tavalla, mistä suomalaiset juurikastuottajat eivät pidä."Re: Suomalaiset Ruotsissa
Lähettäjä: Oiva Härkönen 14.1.2003
> Tosiasiassa Kepun ainoa aikaansaannos oli ajaa yli 300 000 Suomen kansalaista pakkotyöhön Ruotsiin...
> =
> ...että sellainen Kepu tällä kerralla...
60- ja 70-luvuilla maassa oli niin voimakas rationalisointi maa- ja metsätaloudessa, että oli hyvä, että vapautuvat ihmiset pääsivät Suomea parempiin töihin Ruotsiin. Siihen aikaan vielä vaatimattomalla tasolla oleva yhteiskuntamme ei pystynyt heitä kaikkia nielemään muihin ammatteihin. Eivät he pakkoöihin sinne menneet. Jos olisimme itse yrittäneet elättää ne 300000, olisimme vieläkin paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsi. Jaakko tuo tämän asian YXin säestämänä kerran viikossa esiin. Koittakaa pojat keksiä jotain parempaa, ehkäpä vaikka tulevaisuuteen tähtävää." - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Älä viitsi syyttää viisastelusta ketään silloin, jos nämä tuovat keskusteluun uudenlaisia näkökulmia, eikä varsinkaan silloin, jos keskustelun tarkoitus on kehittää maadeudun hyvinvointia paremmaksi.
Jos luomu- ja lähituotanto antaisivat minun mielestäni mahdollisuuksia maaseudulle, niin miksi sinä, Oiva, riennät ampumaan sen alas viisasteluna. Onko se vastoin sinun keskustalaista näkemystäsi?
Enkä minä mitään kummallista tarkoittanut silläkään, kun kuvailin maataloustuen ikään kuin pohjapalkaksi, joka kuuluu maatalousyrittäjälle minun mielestäni siitä syystä, että hän ottaa kantaakseen sellaisia riskejä, joita muiden alojen yrittäjillä ei ole. Enhän minä noin sanoessani ole kiistänyt mitään siitä, millaisena sinä näet maataloustukien tarkoituksen.
Olet nimittäin oikeassa siinä, että tukemisen alkuperäinen tarkoitus on ollut alentaa ruoan hintaa, vaikka minun mielestäni tuo tuki on liikaa valuntut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, kun teollisuus on tukien ansiosta ja kaupan painostamana voinut oainaa elintarvikeraaka-aineen ostohinnat hyvin, hyvin alas, mistä hyöty ei välttämättä aina kulje kuluttajahintoihin saakka.
Maailmanmarkkinahintojen mekanismia en juurikaan tunne, mutta uskoisin, että siitä on kyse juuri nyt, kun EU järjestelee sokerijuurikkaan tukemista uudella tavalla, mistä suomalaiset juurikastuottajat eivät pidä."Re: Suomalaiset Ruotsissa
Lähettäjä: Oiva Härkönen 14.1.2003
> Tosiasiassa Kepun ainoa aikaansaannos oli ajaa yli 300 000 Suomen kansalaista pakkotyöhön Ruotsiin...
> =
> ...että sellainen Kepu tällä kerralla...
60- ja 70-luvuilla maassa oli niin voimakas rationalisointi maa- ja metsätaloudessa, että oli hyvä, että vapautuvat ihmiset pääsivät Suomea parempiin töihin Ruotsiin. Siihen aikaan vielä vaatimattomalla tasolla oleva yhteiskuntamme ei pystynyt heitä kaikkia nielemään muihin ammatteihin. Eivät he pakkoöihin sinne menneet. Jos olisimme itse yrittäneet elättää ne 300000, olisimme vieläkin paljon alemmalla tasolla kuin Ruotsi. Jaakko tuo tämän asian YXin säestämänä kerran viikossa esiin. Koittakaa pojat keksiä jotain parempaa, ehkäpä vaikka tulevaisuuteen tähtävää." - oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Älä viitsi syyttää viisastelusta ketään silloin, jos nämä tuovat keskusteluun uudenlaisia näkökulmia, eikä varsinkaan silloin, jos keskustelun tarkoitus on kehittää maadeudun hyvinvointia paremmaksi.
Jos luomu- ja lähituotanto antaisivat minun mielestäni mahdollisuuksia maaseudulle, niin miksi sinä, Oiva, riennät ampumaan sen alas viisasteluna. Onko se vastoin sinun keskustalaista näkemystäsi?
Enkä minä mitään kummallista tarkoittanut silläkään, kun kuvailin maataloustuen ikään kuin pohjapalkaksi, joka kuuluu maatalousyrittäjälle minun mielestäni siitä syystä, että hän ottaa kantaakseen sellaisia riskejä, joita muiden alojen yrittäjillä ei ole. Enhän minä noin sanoessani ole kiistänyt mitään siitä, millaisena sinä näet maataloustukien tarkoituksen.
Olet nimittäin oikeassa siinä, että tukemisen alkuperäinen tarkoitus on ollut alentaa ruoan hintaa, vaikka minun mielestäni tuo tuki on liikaa valuntut elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, kun teollisuus on tukien ansiosta ja kaupan painostamana voinut oainaa elintarvikeraaka-aineen ostohinnat hyvin, hyvin alas, mistä hyöty ei välttämättä aina kulje kuluttajahintoihin saakka.
Maailmanmarkkinahintojen mekanismia en juurikaan tunne, mutta uskoisin, että siitä on kyse juuri nyt, kun EU järjestelee sokerijuurikkaan tukemista uudella tavalla, mistä suomalaiset juurikastuottajat eivät pidä.... maatalous uudistuu kiihkeästi koko ajan, siellä haetaan kannattavia tuotteita ja uusia menettelytapoja, myös tilakoko suurenee koko ajan. Samoin viljelijät hankkivat itselleen uutta yritystoimintaa maatalouteen jotenkin liittyvää tai kokonaan sen ulkopuolista. Suomalainen talonpoika on hyvin koulutettu ja valistunut. Maassa on myös pääomia rationalisoinnin jatkamiseen.
Luomutuotanto on taantunut, sillä ei ole riittävää kysyntää. Lähituotantoa tehdään siinä laajuudessa kuin se on kannattavaa. Millään pienillä hokkuspokkuskonsteilla ei ole merkitystä tukiaisongelmasta pääsemisessä eikä myöskään maaseudun kehittämisessä. - Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... maatalous uudistuu kiihkeästi koko ajan, siellä haetaan kannattavia tuotteita ja uusia menettelytapoja, myös tilakoko suurenee koko ajan. Samoin viljelijät hankkivat itselleen uutta yritystoimintaa maatalouteen jotenkin liittyvää tai kokonaan sen ulkopuolista. Suomalainen talonpoika on hyvin koulutettu ja valistunut. Maassa on myös pääomia rationalisoinnin jatkamiseen.
Luomutuotanto on taantunut, sillä ei ole riittävää kysyntää. Lähituotantoa tehdään siinä laajuudessa kuin se on kannattavaa. Millään pienillä hokkuspokkuskonsteilla ei ole merkitystä tukiaisongelmasta pääsemisessä eikä myöskään maaseudun kehittämisessä.Tiedät ilmeisesti paljon minua enemmän, joten mikset suhtautuisi ymmärtämyksellä kirjoituksiin, joissa etsitään maaseutua kehittäviä ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin sinun tietojesi mukaan jo hoidossa.
Luomutuotantoa ei ole ollenkaan kysyntää vastaavalla tavalla, koska luomutuotannon jakelu ja markkinoiunti on täysin hoitamatta.
Lähituotannon kannattavuudesta on ihan turha puhua mitään ennen kuin sillekin avataan markkinointikanavat elintarvikekaupan ketjuihin ja lähituotantoa päästään markkinoimaan täysipainoisesti.
Luomu- ja lähituotannossa ei ole, Oiva, kyse m,istään "pienistä hokkuspokkuskonsteista", vaan erittäin mittavista tuotekehitys-, saatavuus- ja markkinointiprojekteista. Kilpailijoinahan ovat Euroopan monikansalliset elintarviketeollisuuden jättiyritykset kotimaisten valioden, raisioiden, atrioiden, oululaisten ja vastaavien ohella. - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Tiedät ilmeisesti paljon minua enemmän, joten mikset suhtautuisi ymmärtämyksellä kirjoituksiin, joissa etsitään maaseutua kehittäviä ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin sinun tietojesi mukaan jo hoidossa.
Luomutuotantoa ei ole ollenkaan kysyntää vastaavalla tavalla, koska luomutuotannon jakelu ja markkinoiunti on täysin hoitamatta.
Lähituotannon kannattavuudesta on ihan turha puhua mitään ennen kuin sillekin avataan markkinointikanavat elintarvikekaupan ketjuihin ja lähituotantoa päästään markkinoimaan täysipainoisesti.
Luomu- ja lähituotannossa ei ole, Oiva, kyse m,istään "pienistä hokkuspokkuskonsteista", vaan erittäin mittavista tuotekehitys-, saatavuus- ja markkinointiprojekteista. Kilpailijoinahan ovat Euroopan monikansalliset elintarviketeollisuuden jättiyritykset kotimaisten valioden, raisioiden, atrioiden, oululaisten ja vastaavien ohella.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.” - Otsikossa hymiö
Jaba_43 kirjoitti:
Tiedät ilmeisesti paljon minua enemmän, joten mikset suhtautuisi ymmärtämyksellä kirjoituksiin, joissa etsitään maaseutua kehittäviä ratkaisuja, vaikka ne olisivatkin sinun tietojesi mukaan jo hoidossa.
Luomutuotantoa ei ole ollenkaan kysyntää vastaavalla tavalla, koska luomutuotannon jakelu ja markkinoiunti on täysin hoitamatta.
Lähituotannon kannattavuudesta on ihan turha puhua mitään ennen kuin sillekin avataan markkinointikanavat elintarvikekaupan ketjuihin ja lähituotantoa päästään markkinoimaan täysipainoisesti.
Luomu- ja lähituotannossa ei ole, Oiva, kyse m,istään "pienistä hokkuspokkuskonsteista", vaan erittäin mittavista tuotekehitys-, saatavuus- ja markkinointiprojekteista. Kilpailijoinahan ovat Euroopan monikansalliset elintarviketeollisuuden jättiyritykset kotimaisten valioden, raisioiden, atrioiden, oululaisten ja vastaavien ohella.HS: (2001) “Pohjalainen yrittäjähenki kytee Kainuussa
Puolessa vuodessa löytyi EU-rahoituksella 68 yrittäjää
- - -
Ongelma on ollut yleinen: maakunnassa on aina arvostettu työtä ja ideoita on riittänyt, mutta ne ovat usein jääneet “navetan tai seinävällyjen alle”, kun kannustuskin on puuttunut. “Naapuri on saattanut sanoa, että älä hulluja puhu, isäsikin kasvatti mulleja.”
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad831332- 45950
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että367788- 142749
- 55689
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän117667- 51648
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38625- 76612
- 56594