Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen (kesk.) mukaan julkisuudessa on ajoittain ollut liian yksipuolinen kuva Suomen kehitysyhteistyöstä ja antamastamme humanitaarisesta avusta.
- Suomi ei ole kuuro eikä sokea Afrikan hädälle tänäkään vuonna. Mittavasta tsunamiavusta huolimatta pystymme kohdistamaan Afrikan humanitaariseen apuun likipitäen saman verran kuin viime vuonna. Tämä mahdollistuu tarkistamalla kehitysyhteistyöbudjetin sisäistä kohdentumista. Näin voimme vastata myös muun muassa Nigerin kriisiin, jota olemme tukeneet tähän mennessä välillisesti Maailman elintarvikeohjelman WFP:n kautta, Lehtomäki selittää.
Hän muistuttaa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuudesta, joka koostuu kahdenvälisestä, monenkeskisestä ja Euroopan unionin kehitysyhteistyöstä. Suomen humanitaarisen avun budjetti on Lehtomäen mukaan yhteensä 54 miljoonaa euroa tänä vuonna.
- Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun myötä humanitaarisen avun määrärahat nousevat vuosittain. Valitettavasti humanitaarisen avun tarpeet ovat jatkuvasti voimavarojamme suuremmat, kriisit ovat kasvaneet ja pitkittyneet useiden vuosien mittaisiksi, Lehtomäki sanoo.
- Ulkoministeriössä on valmistelussa kehitysyhteistyöbudjetin sisäisiä muutoksia, joilla vapautetaan ensivaiheessa noin 6-7 miljoonaa euroa lisää humanitaariseen apuun. Tämä mahdollistaa välittömän osallistumisemme Afrikan humanitaaristen kriisien lievittämiseen, Lehtomäki sanoo.
Mitähän tuolla summalla olisi muuta saanut aikaiseksi? Suomella ei yksinkertaisesti pitäisi olla varaa haaskata rahaa Nigerin "nälänhätään" joulukuisen tsunamin avustusten takia, mutta ilmeisesti nekin rahat on taas taiottu jostain "turhasta" kuten terveydenhoito ja koululaitos.
- Suomi ei ole kuuro eikä sokea Afrikan hädälle tänäkään vuonna. Mittavasta tsunamiavusta huolimatta pystymme kohdistamaan Afrikan humanitaariseen apuun likipitäen saman verran kuin viime vuonna. Tämä mahdollistuu tarkistamalla kehitysyhteistyöbudjetin sisäistä kohdentumista. Näin voimme vastata myös muun muassa Nigerin kriisiin, jota olemme tukeneet tähän mennessä välillisesti Maailman elintarvikeohjelman WFP:n kautta, Lehtomäki selittää.
Hän muistuttaa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuudesta, joka koostuu kahdenvälisestä, monenkeskisestä ja Euroopan unionin kehitysyhteistyöstä. Suomen humanitaarisen avun budjetti on Lehtomäen mukaan yhteensä 54 miljoonaa euroa tänä vuonna.
- Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvun myötä humanitaarisen avun määrärahat nousevat vuosittain. Valitettavasti humanitaarisen avun tarpeet ovat jatkuvasti voimavarojamme suuremmat, kriisit ovat kasvaneet ja pitkittyneet useiden vuosien mittaisiksi, Lehtomäki sanoo.
- Ulkoministeriössä on valmistelussa kehitysyhteistyöbudjetin sisäisiä muutoksia, joilla vapautetaan ensivaiheessa noin 6-7 miljoonaa euroa lisää humanitaariseen apuun. Tämä mahdollistaa välittömän osallistumisemme Afrikan humanitaaristen kriisien lievittämiseen, Lehtomäki sanoo.
Mitähän tuolla summalla olisi muuta saanut aikaiseksi? Suomella ei yksinkertaisesti pitäisi olla varaa haaskata rahaa Nigerin "nälänhätään" joulukuisen tsunamin avustusten takia, mutta ilmeisesti nekin rahat on taas taiottu jostain "turhasta" kuten terveydenhoito ja koululaitos.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lehtomäki jää pian porsintalomalle ja Kiviniemi astuu remmiin. Toivottavasti Afrikan raha-avulle tehdään loppu kertakaikkisesti.