Wiljamille

...että Halonen ja Lipponen toimivat tänäkin päivänä maamme korkeimmissa virkatehtävissä ja ensin mainittu on pyrkimässä vielä uudelleen maamme korkeimpaan virkaan.
Että semmosta merkitystä.

Keskustaporvari kirjoitti:

...että Halonen ja Lipponen toimivat tänäkin päivänä maamme korkeimmissa virkatehtävissä ja ensin mainittu on pyrkimässä vielä uudelleen maamme korkeimpaan virkaan.
Että semmosta merkitystä.

Lue lisää

Halosen ja Lipposen 70-luvun mielipiteillä ei ole erityistä merkitystä nykyaikana. Lipponen ja Halonen ovat nuoruuden idealismistaan kasvaneet käytännön poliitikoiksi, joiden tärkeimmät näytöt asettuvat tietysti lähimenneisyyteen eikä esim. lapsuuteen.

Kekkosen kohdalla tilanne oli samankaltainen. Hän muutti radikaalisti poliittisia käsityksiään, kun aikuisuutta ja kokemusta tuli enemmän. Ehkä suurmiehet juuri tästä tunnetaankin.

Poliittisia päätöksiä ja poliittisia mielipiteitä luodaan ajassa ja sen olosuhteissa. 70-luvun olosuhteet olivat tyysti toiset kuin 90-luvun olosuhteet. NL määräsi poliittisia valintojamme ja Suomelle myös merkittävä kauppakumppani. Historioitsijat ovat meille kertoneet, että presidentti Kekkonen esimerkiksi uskoi aivan tosissaan NL:n nousevan myös taloudellisesti lännen ohi, kun vuosittaiset kasvunäkymät olivat välillä hurjat tai ainakin ne saatettiin siltä näyttämään.

Mielipidepankki kirjoitti:

Halosen ja Lipposen 70-luvun mielipiteillä ei ole erityistä merkitystä nykyaikana. Lipponen ja Halonen ovat nuoruuden idealismistaan kasvaneet käytännön poliitikoiksi, joiden tärkeimmät näytöt asettuvat tietysti lähimenneisyyteen eikä esim. lapsuuteen.

Kekkosen kohdalla tilanne oli samankaltainen. Hän muutti radikaalisti poliittisia käsityksiään, kun aikuisuutta ja kokemusta tuli enemmän. Ehkä suurmiehet juuri tästä tunnetaankin.

Poliittisia päätöksiä ja poliittisia mielipiteitä luodaan ajassa ja sen olosuhteissa. 70-luvun olosuhteet olivat tyysti toiset kuin 90-luvun olosuhteet. NL määräsi poliittisia valintojamme ja Suomelle myös merkittävä kauppakumppani. Historioitsijat ovat meille kertoneet, että presidentti Kekkonen esimerkiksi uskoi aivan tosissaan NL:n nousevan myös taloudellisesti lännen ohi, kun vuosittaiset kasvunäkymät olivat välillä hurjat tai ainakin ne saatettiin siltä näyttämään.

Lue lisää

Kekkosen idänpolitiikassa tapahtunut perusteellinen muutos oli paitsi luonnollinen, myös välttämätön, mikäli aikoi olla mukana päättämässä Suomen politiikasta jatkosodan jälkeisissä olosuhteissa.
Mutta kuka käski Halosen ja Lipposen kurvata Kekkosesta vasemmalta ohi?
Ei olisi luullut olevan millään tavoin riskaabelia olla tässä EEC-asiassa Kekkosen linjoilla?

Mielipidepankki kirjoitti:

Halosen ja Lipposen 70-luvun mielipiteillä ei ole erityistä merkitystä nykyaikana. Lipponen ja Halonen ovat nuoruuden idealismistaan kasvaneet käytännön poliitikoiksi, joiden tärkeimmät näytöt asettuvat tietysti lähimenneisyyteen eikä esim. lapsuuteen.

Kekkosen kohdalla tilanne oli samankaltainen. Hän muutti radikaalisti poliittisia käsityksiään, kun aikuisuutta ja kokemusta tuli enemmän. Ehkä suurmiehet juuri tästä tunnetaankin.

Poliittisia päätöksiä ja poliittisia mielipiteitä luodaan ajassa ja sen olosuhteissa. 70-luvun olosuhteet olivat tyysti toiset kuin 90-luvun olosuhteet. NL määräsi poliittisia valintojamme ja Suomelle myös merkittävä kauppakumppani. Historioitsijat ovat meille kertoneet, että presidentti Kekkonen esimerkiksi uskoi aivan tosissaan NL:n nousevan myös taloudellisesti lännen ohi, kun vuosittaiset kasvunäkymät olivat välillä hurjat tai ainakin ne saatettiin siltä näyttämään.

Lue lisää

Hän ei ymmärrä, että reilut parikymppisen mielipiteet saattavat kuuskymppisenä olla toisenlaiset. Keskustaporvarin kaltaiset äärikonservatiiviset näennäisporvarit (tukiaiset pahapaha, paitsi maatalous- ja aluetuet nam nam) ovat kehdosta hautaan jämähtäneet tasan samaan kaavaan. Keskustaporvarikin lienee syntyessään ollut viisissäkymmenissä.

Siksi toisekseen, Kepu vilisi DDR-komitealaisia ja muita tunnustamisen kannattajia tuolloin ihan kuten muutkin puoluuet.

pohjalaane kirjoitti:

Hän ei ymmärrä, että reilut parikymppisen mielipiteet saattavat kuuskymppisenä olla toisenlaiset. Keskustaporvarin kaltaiset äärikonservatiiviset näennäisporvarit (tukiaiset pahapaha, paitsi maatalous- ja aluetuet nam nam) ovat kehdosta hautaan jämähtäneet tasan samaan kaavaan. Keskustaporvarikin lienee syntyessään ollut viisissäkymmenissä.

Siksi toisekseen, Kepu vilisi DDR-komitealaisia ja muita tunnustamisen kannattajia tuolloin ihan kuten muutkin puoluuet.

Lue lisää

Toivottavasti minun mielipiteet eivät ole kuusikymppisenä toisenlaiset kuin parikymppisenä.
Nimittäin Neuvostoliiton dikkaaminen kuusikymppisenä näillä lakeuksilla voisi olla sanoisinko hikistä hommaa :)

Keskustaporvari kirjoitti:

Toivottavasti minun mielipiteet eivät ole kuusikymppisenä toisenlaiset kuin parikymppisenä.
Nimittäin Neuvostoliiton dikkaaminen kuusikymppisenä näillä lakeuksilla voisi olla sanoisinko hikistä hommaa :)

Lue lisää

Siirtymistä nykyaikaan.

Vai ruvetaanko jauhamaan esimerkiksi siitä, kun Matti Vanhanen, Seppo Kääriäinen ja Esko Aho muiden muassa olivat 1981 ajamassa sovjetti-Ahti Karjalaista, alkoholistia, presidentiksi?

He lienevät sen takia kelvottomia nykyisiin tehtäviinsä?

On tietenkin päivän selvää, että minä kannattaisin Kekkosen EEC-linjaa, koska teki Suomesta OLOSUHTEISIIN nähden mahdollisimman riippumattoman maan suhteessa Neuvostoliittoon, sekä takasi vapaan kaupan länteen.

Mutta kerro nyt sinä, että kumpaa sinä olisit kannattanut?
Tietääkseni tässä EEC-asiassa ei ollut mitään kolmatta tietä.
Tuo sinun ns. vastauksesi ei ole mistään kotoisin.

Keskustaporvari kirjoitti:

On tietenkin päivän selvää, että minä kannattaisin Kekkosen EEC-linjaa, koska teki Suomesta OLOSUHTEISIIN nähden mahdollisimman riippumattoman maan suhteessa Neuvostoliittoon, sekä takasi vapaan kaupan länteen.

Mutta kerro nyt sinä, että kumpaa sinä olisit kannattanut?
Tietääkseni tässä EEC-asiassa ei ollut mitään kolmatta tietä.
Tuo sinun ns. vastauksesi ei ole mistään kotoisin.

Lue lisää

Eino Uusitalo (kepu):
"Olisi syytä harkita, että välirauhan solmimispäivä 19. syyskuuta muodostettaisiin itsenäisyyspäivän eli joulukuun kuudennen päivän rinnalle toiseksi kansalliseksi merkkipäiväksemme, toisen tasavallan itsenäisyyspäiväksi."

Johannes Virolainen Suomen Kuvalehden haastattelussa 8.6.1979:
(Kun haastattelija sitten tivasi, mitä syitä Kokoomuksen tulisi ottaa huomioon, Virolainen selvitti asiaa useammassakin vastauksessa:)
”Kyllähän jokainen tietää, että ne ovat yleiset syyt. Jokainenhan tämän käsittää, kun ottaa huomioon Suomen aseman…kyllä kokoomuslaisten täytyy tietää, että ei ole kepun tahto tai halu pitää heidät hallituksen ulkopuolella. Sen sijaan on olemassa sellaisia yleisiä tekijöitä, joita Kokoomus ei ole pystynyt muuttamaan ja jotka pitävät sen hallituksen ulkopuolella…On paljon ihmisiä, jotka eivät ollenkaan muista, mikä meidän asemamme tässä Euroopassa on. Me olemme ainoa suuren Neuvostoliiton naapureista, jossa on länsimainen järjestelmä…Meidän täytyy hallitusta muodostettaessa ottaa huomioon, että sen on oltava joka suhteessa toimintakykyinen. Minä olen ollut sellaisessa yrityksessä, joka epäonnistui. Enkä toista kertaa lähde.”
(Juhani Suomi: Umpeutuva latu (2000))

Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:

Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.

Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”

Otsikossa hymiö kirjoitti:

Eino Uusitalo (kepu):
"Olisi syytä harkita, että välirauhan solmimispäivä 19. syyskuuta muodostettaisiin itsenäisyyspäivän eli joulukuun kuudennen päivän rinnalle toiseksi kansalliseksi merkkipäiväksemme, toisen tasavallan itsenäisyyspäiväksi."

Johannes Virolainen Suomen Kuvalehden haastattelussa 8.6.1979:
(Kun haastattelija sitten tivasi, mitä syitä Kokoomuksen tulisi ottaa huomioon, Virolainen selvitti asiaa useammassakin vastauksessa:)
”Kyllähän jokainen tietää, että ne ovat yleiset syyt. Jokainenhan tämän käsittää, kun ottaa huomioon Suomen aseman…kyllä kokoomuslaisten täytyy tietää, että ei ole kepun tahto tai halu pitää heidät hallituksen ulkopuolella. Sen sijaan on olemassa sellaisia yleisiä tekijöitä, joita Kokoomus ei ole pystynyt muuttamaan ja jotka pitävät sen hallituksen ulkopuolella…On paljon ihmisiä, jotka eivät ollenkaan muista, mikä meidän asemamme tässä Euroopassa on. Me olemme ainoa suuren Neuvostoliiton naapureista, jossa on länsimainen järjestelmä…Meidän täytyy hallitusta muodostettaessa ottaa huomioon, että sen on oltava joka suhteessa toimintakykyinen. Minä olen ollut sellaisessa yrityksessä, joka epäonnistui. Enkä toista kertaa lähde.”
(Juhani Suomi: Umpeutuva latu (2000))

Jukka Seppinen: Mahdottomasta mahdollinen. Suomen tie Euroopan Unioniin:

Vuoden 1983 hallitusratkaisusta:
”Kepu oli aluksi ilmoittanut, että se halusi tutkia Kokoomusvaihtoehdon ”mahdollisimman tarkkaan”. Oli tärkeää osoittaa kansalaisille, että Kokoomusta ei syrjitty. Kuitenkaan eduskuntaryhmäkään ei halunnut tosissaan hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, minkä pj. Matti Ruokola ilmaisi näin: ”Kokoomuksen mukaan ottamista jatkossa meidän on turha jankuttaa”. Edustaja Heimo Linna säesti: ”Yhdyn puheenjohtajaan. Koivisto ei tärvele Paasikiven-Kekkosen perintöä”.

Väyrynen kepun ydinarvoista v. 1983:
”Me olemme maatalousyhteiskunnan puolue ja meille siirtyminen tähän keskittyneesen kovaan teknologiaan perustuvaan teolliseen yhteiskuntaan on ollut jatkuvasti kielteistä kehitystä. Me olemme koko ajan kokeneet menetyksiä omien ihanteidemme kannalta. Nyt minä näen, että tämä teknologinen muutos kääntää tavallaan pyörää ja monissa asioissa tulee mahdollisuus palata lähemmäksi maaseutuyhteiskunnan miellyttävämpiä olosuhteita.”
”Toinen ulottuvuus, joka erotti Kokoomusta ja kepua, olivat painotukset. Kun Kokoomus yritti saada teknologiateemalla yhteyksiä länteen, kepu näki siinä mahdollisuuden pysytellä juurillaan maaseudulla, eikä liittänyt sitä Suomen lähentymiseen länteen.”

Lue lisää

Postaapa tuolle keskustaporvarille se Matti Ruokolan(kesk) juttu vuodelta 1986 koskien Länsi-Saksan uhkaa Suomea kohtaan. :-)

hymiölle kirjoitti:

Postaapa tuolle keskustaporvarille se Matti Ruokolan(kesk) juttu vuodelta 1986 koskien Länsi-Saksan uhkaa Suomea kohtaan. :-)

12.4.1986 IL:”Länsi-Saksa uhkaa maailmanrauhaa

Lääkintöhallituksen pj. Matti Ruokola on viikon kiistelty mies.
Suomen rauhanpuolustajien pj:na hän toi esille sotilaallisen uhkan Länsi-Saksasta ja viittasi yya-sopimukseen NLn kanssa.
Mikä hän on miehiään?
-Joskus kuulee sanottavan, että Saksan osalta yya-sopimus on vanhentunut. Haluan varoittaa tällaisesta.
-Länsi-Saksan toimien takia yya-sopimus on yhtä ajankohtainen kuin sen kirjoittamisen aikaan. Yksikään kirjain ei ole väljähtänyt.
DDR:n Ruokola näkee toisessa valossa kuin Liittotasavallan. Itä-Saksaan ei liity uhkatekijöitä.
-On kysymys Euroopan turvallisuudesta ja Saksan uhkakuvasta, joka on lisääntynyt.
Efta- ja Eureka-jäsenyydet huolestuttavat Ruokolaa.
-Eftassa mon mukana täysivaltaisia Naton jäsenmaita. Ja Eurekalla on sotilaallisia tarkoitusperiä.
-Suomen ja NLn suhteet eivät saa vaarantua. Vaikka maan ulkopoliittinen peruslinja onkin säilynyt, taloudellisten avausten varjolla otetuista liikkeistä länteen on syytä tuntea huolta.
Huolia on muitakin.
-Nuoriso irvailee Nla ja on välinpitämätöntä. Tiedotus on jenkkipainotteista. On käsittämätöntä, ettei kouluissa opeteta venäjää.
Ja Afganistan?
-Emme tunne kaikkia tosiasioita.
Ovatko rauhanpuolustajat koskaan kritisoineet Nla?
-Ei ole ollut aihetta. Jos NL onkin joskus lisännyt sotilaallista valmiuttaan, se on vain vastannut lännen varustautumiseen. USA:n on vetäydyttävä ensin.”

hymiölle kirjoitti:

Postaapa tuolle keskustaporvarille se Matti Ruokolan(kesk) juttu vuodelta 1986 koskien Länsi-Saksan uhkaa Suomea kohtaan. :-)

Ai meinaat tosiaan, että minulle kannattaa postittaa jotain K-linjalaisten höpinöitä?

Otsikossa hymiö kirjoitti:

12.4.1986 IL:”Länsi-Saksa uhkaa maailmanrauhaa

Lääkintöhallituksen pj. Matti Ruokola on viikon kiistelty mies.
Suomen rauhanpuolustajien pj:na hän toi esille sotilaallisen uhkan Länsi-Saksasta ja viittasi yya-sopimukseen NLn kanssa.
Mikä hän on miehiään?
-Joskus kuulee sanottavan, että Saksan osalta yya-sopimus on vanhentunut. Haluan varoittaa tällaisesta.
-Länsi-Saksan toimien takia yya-sopimus on yhtä ajankohtainen kuin sen kirjoittamisen aikaan. Yksikään kirjain ei ole väljähtänyt.
DDR:n Ruokola näkee toisessa valossa kuin Liittotasavallan. Itä-Saksaan ei liity uhkatekijöitä.
-On kysymys Euroopan turvallisuudesta ja Saksan uhkakuvasta, joka on lisääntynyt.
Efta- ja Eureka-jäsenyydet huolestuttavat Ruokolaa.
-Eftassa mon mukana täysivaltaisia Naton jäsenmaita. Ja Eurekalla on sotilaallisia tarkoitusperiä.
-Suomen ja NLn suhteet eivät saa vaarantua. Vaikka maan ulkopoliittinen peruslinja onkin säilynyt, taloudellisten avausten varjolla otetuista liikkeistä länteen on syytä tuntea huolta.
Huolia on muitakin.
-Nuoriso irvailee Nla ja on välinpitämätöntä. Tiedotus on jenkkipainotteista. On käsittämätöntä, ettei kouluissa opeteta venäjää.
Ja Afganistan?
-Emme tunne kaikkia tosiasioita.
Ovatko rauhanpuolustajat koskaan kritisoineet Nla?
-Ei ole ollut aihetta. Jos NL onkin joskus lisännyt sotilaallista valmiuttaan, se on vain vastannut lännen varustautumiseen. USA:n on vetäydyttävä ensin.”

Lue lisää

Kepun veljespuolue DDR:ssä:
http://www.ddr-wissen.de/wiki/ddr.pl?DBD

Keskustaporvari kirjoitti:

On tietenkin päivän selvää, että minä kannattaisin Kekkosen EEC-linjaa, koska teki Suomesta OLOSUHTEISIIN nähden mahdollisimman riippumattoman maan suhteessa Neuvostoliittoon, sekä takasi vapaan kaupan länteen.

Mutta kerro nyt sinä, että kumpaa sinä olisit kannattanut?
Tietääkseni tässä EEC-asiassa ei ollut mitään kolmatta tietä.
Tuo sinun ns. vastauksesi ei ole mistään kotoisin.

Lue lisää

...en lämpene kummallekaan esittämistä suomettumislinjoistasi. Sen verran minusta löytyy pohjalaista verta, etten ala selittämään Kekkosen kommunisteja nuoleskelevia linjoja parhain päin. Ilmeisesti Ylihärmässä asia onkin toisin. Kommunistien kumartelukin on vieläkin isänmaallista toimintaa, kun sitä tehdään Urkin selän takana.

Muuten: olikos silloin kekkosen aikana erikseen kansalaisilla valittavana kekkosen eec-linja ja halosen eec-linja? :-D

Wiljami

Keskustaporvari kirjoitti:

Ai meinaat tosiaan, että minulle kannattaa postittaa jotain K-linjalaisten höpinöitä?

...kannatat.

Wiljami