Me kaikki Suomea puhuvat ihmiset emme elä Suomessa. Pysyvästi tai tilapäisesti meitä on rajojen ulkopuolilla ympäri maailmaa. Minua kiinnostaisi vaikkapa tällä keskustelupalstalla kuulla kaukomaiden suomalaisten elämisestä ja ajatuksista. Jos te Austraaliassa, USA:ssa, Kadassa ja kaukoidässä asuvat suomalaiset saatte tämän silmiinne, niin vastatkaa ihmeessä. Millaista on elää niin kaukana poissa Suomen vaikutuspiiristä, että edes uutisissa ei mainita maata kuin harvoin, urheilutuloksista ei ole tuoretta tietoa koskaan ja sanomalehdes ovat useamman päivän vanhoja perille tullessaan.
Onko kotimaan vaikutuksen katoaminen positiivinen vai negatiivinen kokemus? Ja miltä tuntuu kohdata suomalainen esim kaupungilla?
Onko kotimaan vaikutuksen katoaminen positiivinen vai negatiivinen kokemus? Ja miltä tuntuu kohdata suomalainen esim kaupungilla?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ei tarvitse asua kaukomailla, voidakseen vastata kysymyksiisi. Olen asunut Saksassa 5 vuotta. Asuinpaikkakunnallani ei asu muita Suomalaisia. Lähimmät asuvat n. 100km päässä. Ei tietenkään ole mukavaa, etä ainoat suomea puhuvat ovat oman perheen jäsenet. Lukiessaan saksalaisia lehtiä ja katsoessaan uutisia, ei suomesta mainita yleensä mitään. Mika Häkkinen mainitaan ja F1 kisojen raporteissa myös Kimi Räikkönen sekä Mika Salo. Myös mäkihyppääjistä puhutaan. Nämä urheilulajien suomalaiset mainitaan vain siksi, että saksalaiset pärjäävät näissä lajeissa ja suomalaiset ovat pahoja vastuksia. Urheilun erikoislehdistä en tiedä. Tarja Halosen valinta presidentiksi "mainittiin" uutisissa, ja eräässä toisessa ohjelmassa kerrottiin suomeen valitun nais presidentin jonka nimeä juontaja ei muistanut. Ehkä yhdellä kolmasosalla, on jotakin tietoa suomesta. Yksi kolmasosa luulee tietävänsä jotakin suomesta (tiedot yleensä virheellisiä) ja viimeisellä kolmanneksella ei ole oikeastaan mitään tietoa, eikä edes halua tietää. Tämän kerroin vain, jotta huomaisit ettei tarvitse asua kaukomailla, ollakseen poissa suomen vaikutuspiiristä. Onneksi on intternet. Jos saat kaukomailta vastauksen tiedusteluusi, on vastaajalla tietenkin internet. Hän voi vaivattomasti lukea Helsinginsanomat ja Ilta-Sanomat netistä, kuten minä teen lähes päivittäin. Näin pysyn ajan tasalla. Mitä tulee kysymykseesi, tavata suomalainen kadulla. Käydessäni lähimmässä "isossa kaupungissa" 122.000 asukasta, ja kuullessani puhuttavan suomea, menen kyllä heti juttusille. Aloittaessani työt suuressa saksalaisessa firmassa, minulta pyydettiin työlupaa, edes siellä ei tiedetty suomen kuuluvan EU-maihin?
Olen käynyt vain kerran suomessa tämän viiden vuoden aikana. Se johtuu siitä että vietän yleensä lomani lämpimissä maissa. En kuitenkaan Mallorkalla, siellä on liikaa Saksalaisia.
Eikä se rakas kotimaa ole jatkuvasti mielessä, jos olisi, olisi parasta kiireenvilkkaan muuttaa takaisin. Näkökantoja on monia, mutta kuka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön, tai takaisin kotiin. Tietysti meillä Eurooppalaisilla on kulttuurissa paljon samaa. Todella kaukomailla asuvilla, maan täysin erilainen kulttuuri, voi olla shokki. Siitä voisi joku kaukomailla asuva kirjoittaakkin. Odotellaan.
Olen ollut poissa Suomesta suunnilleen 15 vuotta - käynyt vain kaksi kertaa. Vanhat vanhemmat alkavat olla siinä kunnossa että pitäisi olla lähempänä ja niinpä olen parin viime kuun ajan troolannut näitä ja joitakin muita nettipalstoja.
No, se on nyt sitten sanottava että jos nämä keskustelut heijastavat mitenkään nyky-suomalaista ajattelua, saavan vanhempani kyllä tulla toimeen omillaan. Täällä missä nyt olen (Australia) elelee yli 150 kansallisuutta kutakuinkin sovussa - mutta Suomessa vieraspelko ja rasismi on edelleenkin ihan yhtä hyvissä voimissa kuin lähtiessäni. (Ja se olikin juuri lähtöni pääsyy.)
Niin että: mitä vähemmän kuulen Suomesta, sitä parempi. Pitäisi varmaan luopua kansalaisuudesta ja vaihtaa nimi, ettei tulisi assosioiduksi rasisteihin. Onneksi täällä ei kukaan tiedä mitä Suomessa tapahtuu...
(Toisaalta: olisipa hyvä jos kukaan Suomessa ei kuulisi mitä Australiassa nykyisin tapahtuu pakolaisille. Ne kun pannaan keskitysleireille jopa useiksi vuosiksi odottamaan 'arviointia'. Kun vain keksisi miten päästä takaisin kotiplaneetalle...)
Suomi on pieni maa ja kaukana Pohjan perukoilla. Hyvin harvat pakolaiset ja muut ulkomaalaiset päätyvät sinne. Lähempääkin usein turvapaikka löytyy. Siksi suomalaisen yhteiskunnan rasismin sallivuus on minua ihmetyttänyt. Sellaisia lausahduksia, joita voisi odottaa Ranskan Le Peniltä voi kulla ei ollenkaan äärioikealta Suomessa. Ja näiden keskusteluotsikkojen allakin on usein ulkomaalaisten ja toisinajattelevien halveksuntaa henkeen "kyllä me suomalaiset vaan..."
Pohjoismaiden rälläköivissä uusnatsiporukoissa ovat ensimmäisen tai toisen polven suomalaiset usein porukan vetäjinä. Eikö se jo pari-kolmekymmentä vuotta sitten aloitettu kansainvälisyyskasvatus ole kantanut minkäänlaista hedelmää?
Muukalaisvihamielisen puolueen menestyminen Tanskan vaaleissa on saanut aikaan sääntötiukennuksia ympäri Eurooppaa.
Kun minä olen joskus synkkinä hetkinäni arvuutellut seuraavan suursodan osapuolia,päädyin scenaarioon muslimit vastaan muu maailma.
Suurien kansanryhmien nöyryyttäminen on aina vaarallista, ja kun närä ryhmät vielä ovat levinneet ympäri maailmaa kaikkiin maihin, niin joskus tuntuu siltä kuin että aikapommia virittäisivät nämä poliittiset terroristien metsästäjät.
Toisaalta itse parikymmentä vuotta ulkomailla asuneena, useilla mantereilla, voisin lisätä sellaisen näkökannan, että suomalaiset ovat hyvin menestyviä monissa sellaisissa tehtävissä, joissa monien entisten siirtomaavaltojen kansalaisilla on vanhoja painolasteja yllin kyllin. Esimerkiksi YK:n rauhanturvatoiminnasta minulla on konkreettisia esimerkkejä siitä, kuin suomalaiset ovat erittäin tasapuolisia toimissaan paikallisten osapuolten keskellä. Minkäänlaiset ennakkoluulot ja -odotukset eivät niissä saa olla mukana, eikä usein olekaan, kun Suomi-poika hoitaa hommansa. Pienintäkään eroa kohtelussa ei näy, vaikka jonkin suurvallan edustajat samoissa tehtävissä voivat olla vahvallakin ennakkoasenteella mukana.
Samoin monissa kehitysaputehtävissä on ns. värisokeita ja pyyteettömiä suomalaisia paljon mukana. Yleisesti ottaen en kuitenkaan hyväksy rasistinimitystä kenestäkään, sillä kuka on se joka voi ensimmäisen kiven heittää siinäkään asiassa?
Ausseissa olen muuten tavannut paljon suomalaisia, jotka ovat olleet tavalla tai toisella hankauksissa aiemmin Suomessa asuessaan innokkaan byrokratiamme kanssa. Tarkoitan lähinnä mielipide-eroja joidenkin virallisten asioiden hoidon suhteen. Onko siis Australian virkakoneisto enemmän asiakaslähtöinen toimissaan, kuin suomalainen pilkunviilaajabyrokratia?
Kokemus suomalaisen kohtaamisesta: Paikallisessa kirjastossa kirjastonhoitaja tavautti kirjain kirjaimelta vaikeaa ulkomaalaista, suomalaista, nimeä edesäni olevalta asiakkaalta.
Ei ollut oikeastaan kyse salakuuntelusta, mihin olisin korvani pistänyt, kun siinä seisoin. Ja kuulin suomalaisen nimen ja aivan omaa osoitettani lähellä olevan osoitteen. Yritin tehdä tuttavuutta. Toivotin hänet tervetulleeksi kahville joskus kävelyretkillään. Minusta olisi ollut tervetullutta vaihtelua joskus puhua suomea jonkun muun kuin lasten kanssa. Tällä meidän aluella kun ei juuri suomalaisia näe.
- Ei en minä.... miten sitä nyt vento vieraitten ihmisten kanssa ...
Hänen reaktionsa kummastutti minua. Hän ei kai halunnut muistaa olevansa suomalainen. Varmuuden vuoksi: Me molemmat olemme keski-ikäsiä naisia sekä hän että minä.
tilasin lehteä nimeltä Emigrantti, ja osallistuin myös lehden nettikeskusteluihin.
Paljon tietoa ulkosuomalaisia kiinnostavista asioista (byrokratia, veroilmoitus, KELA, verovapaan auton tuonti etc), lyhyesti Suomen tapahtumat, sekä jonkin verran kevyttä luettavaa eri puolilla palloa taapertavista suomalaisista.
Keskustelut velloivat kuten täälläkin, paitsi siistimmin, koska jokainen käyttäjä oli lehden tilaaja ja rekisteröity, provoilijaoita ei näkynyt, tai no, pari..... Suosituin kysymys oli ruisleivän teko-ohje, aina kolmen kuukauden välein :)
No itse en asu Englantia kauempana, mutta ei taallakaan kovin usein Suomea mainita. Talla hetkella on televisiossa meneillaan Big Brother niminen 'gameshow' jossa 12 ihmista asuu samassa talossa kymmenen viikkoa. Viime viikonloppuna heista eras sitten kertoili kuinka joutui viettamaan Suomessa kolme viikkoa (oli vissiin Turussa) loka-marraskuussa muutama vuosi sitten. Oli kuulemma Suomi rasistisin maa, jossa oli ikina vieraillut, eika varmasti ikina mene takaisin. Itse on valkoihoinen nainen, mutta seurueessa oli muunkin 'varisia'. Vahan liiotellulta kuulosti kylla vaite, etteivat paastaneet mustia yokerhoon sisalle... toivottavasti tama nyt ei ainakaan olisi ihan arkipaivaa, allistyttaa aivan.
Mutta tuli nyt mieleen viimeisimpana suomi-mainintana taalla pain.
Big brother ei kuulunut suosikkiohjelmiini, mutta ainakin Ruotsissa se tehtiin ja näytettiin sitten muissakin maissa. Joten en ole nähnyt kuvaamaasi kohtausta. Hyvin todennäköistä on, että juttu on tosi. Suomea puhuvien romaanienkin on ollut vaikea päästä ravintoloihin. Kerran jouduin lomallani todistamaan, kuinka ovimikko halusi käännyttää ovelta ravintolassa esiintymässä olevan romaaniryhmän.
Ruotsissa televisio on useampaan otteeseen mennyt tummaihoisten toimittajiensa/vieraittensa kanssa tyrkylle puolityhjiin ravintoloihin. Valkoihoiset pääsevät sisälle, tummilla on joko väärät vaatteet, ei jäsenkorttia, väitetty humalatila... Näistä on tehty lanteluja syrjintäasiamiehelle, mutta ei taida olla yksikään juttu päättynyt alkututkimusta pidemmälle. Videokameralla kuvattu ei ole kelvannut todisteeksi. Näyttöä syrjinnästä ei ole ollut.
Suurimman osan elämästäni minäkin olen ulkomailla viettänyt, 36v. yhteensä. Englannissa, Ruotsissa ja nyt 24v. Austraaliassa.Kyllähän Suomi aina pysyy synnyinmaana vaikka kansalaisuus onkin jo muuta. Olen myös 3-4v. välein käynyt "moikkaamassa" sukua siellä pohjolassa. Täytyy sanoa että viime vuosina olen kyllä huomannut kovasti muutoksia Suomalaisessa yhteiskunnassa, eikä suinkaan parempaan päin. Törkeää puhetta nuorison suusta ja aivn lapsetkin haistattelevat minullekin , aivan ventovieraalle mummelille. Ei pienintäkään kurin pitoa lapsille. Tosikova aikapommi kasvamassa tulevaisuuden Suomelle.
Olen täällä joskus (harvoin) tavannut jonkun suom. turistin ja tietenkin haluan jutella. Ovat vaan vähän arkoja, eivät ole tottuneet välittömään kanssa käyntiin vieraitten kanssa. Luulen että Suomessa käynnit harvenee entisestään.
Taitaa olla helpompi asua oikein kaukana. Sieltä ei voi seuraavalla laivalla päästä Suomeen. Ja lisäksi entisessä kotimaassa käynti vaatii paksua rahapussia.
Vaikka minä olen nyt jo 25 vuotta asunut "vain" tunnin lentomatkan päässä Ruotsissa, aina välillä vaivaa koti-ikävä oikein pahasti. Joka kevät tuntuu siltä, että kesä tulee väärää aikaan. ...puoli kuuta peipposesta ei pidä paikkaansa täällä lainkaan. Joka joulu teettää enemmän töitä, kun kaikki perinteiset jouluruuat on alusta alkaen tehtävä itse. Mämmin perään ei tarvitse haikailla. Sitä myyvät jo ruotsalaisetkin kaupat.
Sinä olet kokeillut vieraissa asumista lähellä ja kaukana. Onko siinä eroa? Ja miten te australian suomalaiset vietätte esim joulua? Eikö teillä ole kuumin kesä juuri joulun aikoihin?
Me täällä pohjoismaissa uskomme, tai ainakin minä, että australia on jo historiallisen taustansa vuoksi vanhan mantereen maita avoimempi ja suvaitsevampi asuinpaikka.
suomi on muuttunut mutta kyllä muuttuvat ihmisetkin! systeri on asunut ulkomailla (englannissa ja aasiassa) toistakymmentä vuotta ja on nykyään pain-in-the-ass. hänen mukaansa suomi on kehityksestä jäljessä (unohtaa esim Nokian), suomessa koulutus ei ole mistään kotoisin (kyllä suomalaisella koulutuksella pääsee ulkomailla töihin), lapset jätetään heitteille (tätä tapahtuu joka maassa), suomessa on työttömyyttä (missä ei ole?) jne jne. Niin joo, ja suomessa ei rouva-kotirouva saa piikaa tekemään taloustöitä (rouva vapautuu näin pelaamaan tennistä ja harrastamaan hyväntekeväisyyttä).
tekisi mieli joskus sanoa, että mitä tänne enää vaivaudut jos ei enää kelpaa. Sen saman voin sanoa teille muillekin. Voitte vapaasti valita muun maan suomen sijaan.
Minusta sinä olet lukenut aloittamani keskustelun otsikon vähän kehnosti. Suomessa asuva ei asu vieraalla maalla. Ja kyllä -mitä tänne enää vaivaudut, jos ei kelpaa, näyttää aika pahalta, varsinkin, kun se on Koti-ikävä kirjoituksen vastauksessa.
Maailma muuttuu, niin myös Suomi. Ja suomalaiset. Joskus minusta tuntuu, että me ulkomailla asujat herkemmin näemme kotimaan matkoillamme ne muutokset juuri siksi, että emme asu siellä. Kaikkialla vallitseva kotisokeus ei jättäne suomalaisiakaan väliin. Useimmat haikailevat jonnekin, jos ei muualle, niin johonkin kesälomapaikkaan, missä oli kiva käydä. Ja sinne taas palatessa hämmästyttää, että paikka ei enää olekaan entisensä.
se on tämäkin maa, vaikka EUssa ollaankin.
Näitä palstoja seuraillessa pysyy hyvin mielessä miksi lähdin. Muuta ei ole ikävä kuin luontoa, kunnon saunaa ja muutamaa ihmistä.
Elämä ei ole sen helpompaa täälläkään, hankaluudet vain ovat toisenlaisia. Tuntuu ettei mikään toimi, varsinkaan tällaiset mitkä on Suomessa tottunut ottamaan ihan itsestäänselvyyksinä kuten posti, pankit jne.
Suomalaisia näkee kadulla silloin tällöin, mutta ei liiaksi. Urheilutuloksista kuulee, viimeksi kun karpaasit kärähtivät. Tähän mennessä ainoa kerta kun on melkein hävettänyt olla suomalainen...
A propos, olihan Suomesta just juttu Time:ssa, viidennen reaktorin tiimoilta. Taisi olla peräti 10 riviä :-P
mina asun USAssa. taalla ei todellakaan kuule suomesta mitaan, ja harvemmin yleensakaan mitaan euroopasta. keskiverto amerikkalainen ei tieda mitaan suomesta ellei ole siella itse kaynyt. mutta heita valaisee suomen sijainti jos kerron missa ruotsi ja norja ovat, ja sanon etta suomi on venajan ja ruosin valissa. (sama juttu oli englannissa asuessani. ei siellakaan ihmiset tietaneet suomen sijaintia, mutta vasta sitten kun olin kertonut, etta se on ruotsin vieressa). ihmiset tuntuvat tietavan missa ruosi ja norja ovat, mutta suomesta ei ole tietoakaan...?!
no, ylipaansakaan amerikkalaisia ei kiinnosta tietaa mita muualla maailmassa tapahtuu, ainoastaan mita taalla tapahtuu. uutisissa kylla naytetaan israelin ja palestiinalaisten tilannetta, mutta siihen se taitaa sitten jaada. minulla oli kylla kovasti ikava suomeen jouluna, mutta lahinna tietenkin perheen, kaveraiden ja luonnon puolesta.
mutta ei minulle muuten suomalaisena taalla tuota vaikeuksia asua. ja nyt taas kaipailen sinne suomeen kun tiedan suomen kesan olevan lyhyt mutta kaunis. niin, ikava on myos salmiakkia ja niita hyvia suomalaisia karkkeja! :) muuten on kylla vaikea menna sanomaan, etta missa maassa sita mieluiten asuisi: jokaisessa maassa on omat hyvat ja huonot puolensa.
Kutsuimme matkaamme häämatkaksi, vaikka se oikeammin oli ruotsalaiselle miehelleni määrätty messuille osallistumismatka. Hän suostui yrityksen edustajaksi sillä ehdolla, että sai minut mukaansa ja että oleskeluaikaa lisättiin viikolla. Ja minusta oli varsin hauskaa japanilaisten suhtautuminen. Japanilaisethan ovat aina erittäin korrekteja ja kohteliaita. Kun he kuulivat että me olimme Ruotsista, saimme normaalin ulkomaalisille kohdistetun kohtelun. Kun minä siihen lisäsin, että minä kyllä olen suomalainen ja tulen alun perin Suomesta, silloin kohtelu parani 150 astetta.
Kävi jopa niin, että yrityksen hopeaharmainen ylempi virkailija haettiin kertomaan sodanjälkeisestä Suomen matkastaan.
Suomi oli silloin 80-luvun alussa näiden tapaamieni japanilaisten mielestä Ruotsia tunnetumpi, mielenkiintoisempi ja parempi maa.
Ja minä sain paremman palvelun kun muutuin ruotsalaisesta suomalaiseksi.
Turkkilaiseksi minua ei ole täällä saksassa koskaan luultu, mutta epäilty venäläiseksi. Tehtyäni sekväksi, että olen Suomalainen, on suhtautuminen muuttunut. Aina positiiviseen suuntaan. Yleensä halutaan tietää myös, mitä "prost" on suomeksi. Sitten yritetään lausua kimpassa kippis. Olin juuri Kroatiassa, saksalaisen matkatoimiston reissulla. Kaikki palvelu muuttui, pakollisesta tilauksen ottamisesta, tehokkaaksi palveluksi. Koska emme olleet saksalaisia. Joku mainitsi sisarensa sanoneen, että suomessa koulu on laitapuolen asemassa. Eurooppalaisista maista tehdyn tutkimuksen mukaan, on Suomen kouluissa oppiminen, euroopan listalla ykkösenä. Suomi on myös teollisuuden kannattavuuden perusteella euroopan ykkös maa. Voisi tämä "Tähtisilmä" vai mikä se nimimerkki nyt olikaan, kirjoittaa sisarelleen näistäkin.
Anteeksi, se nimimerkki olikin Suomityttö.
Sanoit Suomen olevan ykkösmaa teollisuuden kannattavuuden puoleen Euroopassa. Kuinkas on palkat teollisuus työläisillä? Entäs maksatteko kalleimpia veroja Euroopassa? Ja syöttekö kalleinta ruokaa Euroopassa? Ihmettelee.....
Monet Euroopan maat kilpailevat ainakin tiedotusvälineittensä otsikoissa siitä, missä mikin on joko kalleinta, halvinta tai heikoimmin järjestetty.
Miltei samaan aikaa, kun suomalaiset väittivät ruokakoriaan Euroopan kalleimmaksi, ruotsalaiset väittivät aivan samaa. Ja sitten bensan hinta???
Ainoastaan Espanjassa ja Kreikassa kannattaisi ostaa bensaa.
Me juuri männä viikolla tyttäreni lakkiaisten aikaan vertailimme ainakin yhtä meidän Ruotsissa asuvan perheemme suurta menoerää Suomessa asuvan veljeni perheen vastaaviin kustannuksiin.
Suomessa ei ainakaan kukaan joudu muuttamaan talostaan valtion repimän kiinteistöveron vuoksi.
Minäkin joudun tulottomana työttömänä maksmaan liki 5000 kruunua mätkäytystä joka vuosi kiinteistöveron vuoksi. Omistanhan minä mieheni kanssa talon (pankkihan sen omistaa) Tontti on kunnan kallis vuokratontti, mutta talo verottajan silmissä arvokas.
Juuri julkaistun vertailun mukaan Suomessa nimenomaan on hyvä palkkataso teollisuuden duunareilla verrattuna minne hyvänsä EU-aluiden markkinoihin. Sen sijaan ylemmän koulutuksen omaavat toimihenkilöt, lääkärit, opettajat, lakimiehet, jne hankkivat selvästi heikommin kuin vastaavan koulutuksen omaavat samoissa vertailumaissa.
Verot, sekä välilliset että tuloon suoraan kohdistuvat ovat Suomessa kiistämättä huippukovat. Johtuneeko siitä, että Suomessa itsepäsesti luullaan valtiolla olevan parhaan koneiston pääomien tehokkaaksi hyödyntämiseksi? Useimmissa kehittyneissä maissa valtion tehtävä on huomattavasti pienempi tulonjaossa ja niinpä voidaan nähdä, että yksityiselle puolelle jätetty pääomien käyttö näyttää lisäävän työllisyyttä ratkaisevasti. Olisiko siis sittenkin tehokkaampaa sillä lailla? Jos nyt sitten työllisyyttä yleensä halutaankaan lisätä, vai onko se tehokas tapa hallita maata, ken tietää?
Vaimoni joka tienaa enemmän, maksaa noin 10% tuloistaan veroja. Minä maksan 50%. Eli sovellettuna, yhdessä n. 30%. Maksamme joka tilistä 13.5% sairaskassalle, käymme lääkärissä, tahi emme. Maksamme toki pienempää vuokraa, kuin vastaavasta asunnosta suomessa. Se taitaa olla suurin säästöerä. Ruoka on vähän halvempaa ja alkoholi huomattavasti. Esimerkiksi kouluissa ei ole kouluruokailua ja kirjoista pitää maksaa. Summa summaarum. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ei sellaista instanssia olekkaan, joka pystyisi kaikki seikat ottamaan huomioon, vertaillessa euroopan maiden elintasoa. Jos jokin instanssi alkaisi sitä tehdä, kävisi siinä niin, että tiedot olisi vanhentuneita, kun raportti valmistuisi.
unohtui mainita kokemukseni englannissa ollessani suomalaisesta naisesta:
lontoossa sattumoisin kuulin vierellani kavelevan naisen puhuvan suomea parille miehelle. (he olivat noin keski-ikaisia). mina kun olin yksin liikenteessa, ajattelin etta olisi mukava vaihtaa pari sanaa suomalaisten kanssa.
no, mina hymyilin ja sanoin iloisesti "hei, taalla nakyy olevan muitakin suomalisia", tai jotain tuon tapaista. nainen ei vilkaissutkaan minua, ja varmasti kuuli kun puhuin hanelle. han jatkoi kavelyaan miesten kanssa, ja ajattelin etta mitas jos han ei kuullutkaan. sanoin sitten hanelle uudelleen "hei". no, han vain toykeasti nosti katensa naamani eteen (niinkuin stop-merkki naytetaan kadella), tarkoittaen ettei han halua olla missaan tekemisissa kanssani, edelleen katsomatta minua. ja han vain jatkoi matkaansa. olin kylla vahan allikalla lyoty! kummasti siina meni hetkeksi maku suomalisiin!
aina silloin tällöin näitä tapauksia tuppaa maailmalla tulemaan vastaan. Osoitus vain siitä, että oikeasti sivistyksen taso suomalaisissa on vielä keskimäärin aika nuorta ja olisisko toinen syy moiseen junttimaiseen käytökseen tämä slaavilainen osamme perintöjuurissamme?