koska on

. Itse ajattelen olevani vanha silloin kuin toimintakykyni on selvästi rajoittunut eli gerontologisen ajatusmaailman mukaan. Jos seurataan psykologiassa käytettyjä kehitysvaiheita (mm. Erikson), sen mukaan vanhuus alkaa 65 v. ja gerontologisen näkemysen mukaan n. 70 - 80v.

Notta, sä oot melko lapsi vielä

Jusakki kirjoitti:

. Itse ajattelen olevani vanha silloin kuin toimintakykyni on selvästi rajoittunut eli gerontologisen ajatusmaailman mukaan. Jos seurataan psykologiassa käytettyjä kehitysvaiheita (mm. Erikson), sen mukaan vanhuus alkaa 65 v. ja gerontologisen näkemysen mukaan n. 70 - 80v.

Notta, sä oot melko lapsi vielä

Niinhän sitä sanotaan, että riippuu siitä mistä se roikkuu.

Toimintakykyrajoitteisuuden alaiseksi saattaa joutua jopa sitten syntymän hamaan hautaan asti; syystä tai toisesta. Kaikki eivät kuitenkaan joudu sen alalaisiksi ikäännyttyäänkin. Tunnen yli kahdeksankymppisiä, jotka tekevät esim. metsätöitä ja ns. terveitä parikymppisiä, jotka eivät siihen pystyisi millään. Jonkinasteisia rasitusvammoja siitä seuraisi alkuvaiheessa näille nuorille.

Voiko siis toimintakykyä käyttää vanhuuden mittarina ?

Mitä tulee ihmisen älylliseen kapasiteettin säilymiseen, sekään ei näytä tuntevan ikävuosia, ei tieteessä eikä taiteessa; eikä myös normaalielämässä.

Niin, että mistä se vanhuus oikein roikkuu?

Strotaapatti kirjoitti:

Niinhän sitä sanotaan, että riippuu siitä mistä se roikkuu.

Toimintakykyrajoitteisuuden alaiseksi saattaa joutua jopa sitten syntymän hamaan hautaan asti; syystä tai toisesta. Kaikki eivät kuitenkaan joudu sen alalaisiksi ikäännyttyäänkin. Tunnen yli kahdeksankymppisiä, jotka tekevät esim. metsätöitä ja ns. terveitä parikymppisiä, jotka eivät siihen pystyisi millään. Jonkinasteisia rasitusvammoja siitä seuraisi alkuvaiheessa näille nuorille.

Voiko siis toimintakykyä käyttää vanhuuden mittarina ?

Mitä tulee ihmisen älylliseen kapasiteettin säilymiseen, sekään ei näytä tuntevan ikävuosia, ei tieteessä eikä taiteessa; eikä myös normaalielämässä.

Niin, että mistä se vanhuus oikein roikkuu?

Eikös sitä 35 vuotiaina siirrytä ikämies- ja
naissarjoihin, yli 45 v. on veteraaneja ja yli
55 ollaan sitten yli-ikämiehiä ja -naisia, jolloin vanhus-sana alkaisi minusta olla hyvinkin
paikallaan. Voidaanhan sitä olla vielä fiksuja ja
toimeliaita kauan senjälkeenkin, mutta kyllä esim. palautumiskyky heikkenee, vaikka miten
treenaisi.
Onhan näitä ihmisiä, jotka sanovat, että ihminen
on nuori niinkauan kuin itsensä nuoreksi tuntee,
sanominen ei vain useinkaan onnistu puuskutukselta, kun on parikymmentä porrasaskelmaa noustu.
Vanhus-sanan tietty ihmisarvoa 'alentava' sävy
liittynee nykyaikana siihen, että vuosia kunnon
kuluttajana ja veronmaksajana ei enää ole niin
paljon jäljellä elämänkaaren loppupuolella?