Musta kamalin tunne on ikävä.
Karsee tunne?
Julli
271050
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
toista ihmistä on voimakas tunne. jos ikävä on toivotonta niin karseaa minunkin mielestäni.
Mutta jos on hyvä ikävä, tietää tapaavansa, niin sellainen ikävä ruokkii rakkautta.
vaikka sen sutinaisen nihkeenkiimasii juttuja tai
äidin tekemää makaroonilaatikkoo tai ekaa känniä joka tuntu taivaalliselle.
Kaipuut näivettää miestäki:(((!
on ikävä Angiinaa ja sen tapaa puhua asioista. Ja monia muitakin, ei sen puoleen.
pelkäsi sitä Angiinaa ku tuli ittelle niin juntti olo :))) Mulla on nuo naimapuolen jutut paremmin hallus ku tuo filosfia. Kiva muija se silti oli!
Maalarin jutuista taas tuli sellanen fiilis, ett sillä muijalla on aina multaa varpaanvälis ja tukka takus.
Naiset on sentää aina korvattavis:))) mutta äiteen makaroonilaatikko on sit jo eri juttu!
Soon ku lapsuuren kesät, muistojen kultaama makujuttu.
päinvastoin, Angiina selvitti juttuja niin että torvempikin ymmärsi. Eri juttu että tuolla *viittaa ruutuun* jotkut ei halunneet ymmärtää. Jos noita seksijuttuja kaipaat niin onhan täällä sitä varten parikin palstaa, seksi ja viisikymppiset. ;))
oot säkis. Oon mä sun kommenttejas sen verta lukenu :))))))
tartte seksin takia palstaa vaihtaa
me laadittais heille, että tulisivat takaisin. tosi surkeeta kun pitää olla pikkusieluja näivertämässä kirjoittajia pois palstoilta :((
ruvetaan murjottamaan? Mä aloitan. MÖKS!
Ojankaivuuhommissa :)
ja tulevat takasi omia aikojaan?
Vaikka taitaa olla kumpiki misuista aikamoisia sisupusseja
Jotta propleemina on nyt se, ett mite äkäpussit kesytetää?
Oiskos täällä ketää sellasta KESYTYSKYKYSTÄ?
-menöö puskaa piiloo
enää ko järki ko äkäpussit on pois kehistä.
Maalari ku seisotti -glups
ja Angiina sai järje juoksemaa :))))))))))))))))))))))))))))))))))))))
että naiset näkevät nämä vetoomukset, hätähän täällä on kansalla kädessä ilman teitä. :))
se on kohta sadannen sumpparin aika, siinä ei toimitus ny jouda mököttelemään, otetaan sit vaikka joukkomöks myöhemmin..
kun on niin hiljaista ettei ole ees mitään kirjoitettavaa! Möks! Möks! EMÄMÖKS!
viha, joka aiheuttaa kärsimystä, näivettää ja katkeroittaa.
joskus vihassani kaivanu ojaa mökillä kolkyt metriä : )))) Aina ku katton sitä ojaa niin muistan mistä mä sen sisun sain.
Jätkät vihaa varmaan eri lailla ku muijat? Lyödään lättyyn tai revitään raivo omasta selkänahasta!
Naiset vaan näivettää ittensä vihassaan?
voimakkaat tunteet kantsii valjastaa hyötykäyttöön näköjäs.
Jaa, naisen viha...oikein valtava viha lamauttaa mutta raivo pistää tekemään jotain, ojaa ei kyllä ole tullut kaivettua, sensijaan yhden puun olen kaatanut vihoissani. Luoja onneksi varjeli sitä kaatumasta talon päälle, taidolla siinä ei ollut mitään tekemistä :)
kamalin tunne on suru. Se tekee henkisesti yksinäiseksi.
oo oikeestaan ikävää? Sellanen menettämisen fiilis kummassaki
mutta tarkoitan lähinnä kuoleman aiheuttamaa surua, se on lopullinen menetys.
ei oo kuollu ketää lähipiiris. Tai no koira on. Sitäki on kyllä joskus ikävä, vaikka oli se helpotuski. Sillä oli joku maksajuttu ja se kuseksi vartin välen. Oli pakko viedä piikille. Oikeestaan se ku on ikäviäki muistoja tasottaa varmaan tuota suruikävää. Päteeköhän se ihmisiinki? Aattelin joskus, että jos muija kuolis (ollaan erottu kymmenen vuotta sitte) niin oliskohan sitä ikävä. Muistaskohan sillon vaan ne kivat ajat?
Ikävöin kaikkia niitä hetkiä, jolloin olisin voinut tehdä toisenlaisen ratkaisun....jos olisin tiennyt...ymmärtänyt jne., kaikkea turhaa.
Sitte ikävöin niitä aikoja, kun kaikki täällä netissäkin oli vielä uutta, ihmeellistä, outoa, kummallista ja jännää olevinaan.
Äääähhh.....
Kyll määki vielä muistan ekat nahkeet jutskat tuolla sätin puolella. Oli nii ihmeellinen tunne ku muijat puhu niin suoraan!
Meni usein pikkutunneille sillon alkuaikona.
Sit alko se rumba ett oli jonos juttukavereita jotka aatteli et ne omistaa mun nikin. Heti ku tuli kanavalle alko nalkutus, et ku en juttele enää niin ku ennen.
Lopetin sit koko sätin ja aloin lueskella näitä keskustelupalstoja. Täällä ei heti roikuta lahkees :)))
Noihan on kaikki vielä meikäläisellä kokematta, ollaan näemmä aloitettu palstapyörintä päinvastaisista suunnista. :)))
Mahtaako silti olla kokeilun väärti, kun sinäkin tunnut noin kyllästyneeltä.
..mitä ikävöi. Jos on rakastunut ja ikävöi kultaansa , niin sietämätöntä ja kuitenkin toivo uudesta tapaamisesta lohduttaa. Jos taas on menettänyt kuoleman tai onnettomuuden seurauksena jonkun läheisensä, niin se ikävä ei hevin lähde. Lieventyy ajan kuluessa, mutta saattaa silti tulla jonkun käsittämättömän tilanteen vuoksi uudelleen pintaan.
Joskus voi haikailla jotain vanhoja muistoja, menneitä aikoja tai kokemuksia.
Ikävä voi olla jäytävä ja lohduton, tai lohdullinen ja pehmeä.
se ikävä olotilana aika kurja, mutta omalla kohdalla inhottavin olotila on odottaminen...odottaa jotain asiaa tapahtuvaksi tai odottaa seuraavaa päivää, että pääsee tekemään jonkun pakollisen jutun...Kun luonne on tämmöinen, että haluaa kaiken tapahtuvam heti ja tekemättömät jutut pitäis saada äkkiä jaloista pois niin se on kurjaa:)
Eput lauloi aikoinaan..pidetään ikävää, niin sielut tyydyttyy...tai jotain tuonsuuntaista(siitä on niin kauan), oma tarkoitus kai ikävälläkin:)
on varmasti sen tunteen tuntenut...
Ikävää voi olla niin monenlaista - joskus ikävä voi olla myös onnea..
Ikävä jonkun lopullisesta menettämisestä kuolemalle on varmaankin pahinta. Koskaan ei enää näe niitä rakkaita kasvoja, toivo jälleennäkemisestä jossakin kuitenkin elää ihan pienenä liekkinä...
Ikävä siitä kun rakas löytää toisen, on kivun ja ikävän ja riittämättömyyden sekamelskaa..mitä tein väärin että hän minut jätti...
Yksinolon ikävä on sitä tuskan ja ikävän sekoitusta - eikö kukaa halua olla ystäväni, joudunko aina olemaann yksin...
Kun rakas lähtee matkalle ja jäät yksin vähäksi aikaa - ikävä on odotusta ja onnen murusia täynnä..
Kun on tylsää eikä mitään tekemistä - ikävä on turhaa elämän hukkaankulumista..
Siinä muutamia ikävän osa-alueita, varmasti löytyy muitakin.
Tunteena ikävä on tosiaankin ikävä!!!!
taas ikävin tunne on sellainen jossa koko ajan haikaillaan menneen perään.Katsellaan taakse eikä nähdä edessä olevaa tai pahimmassa tilanteessa unohdetaan elää kulumassa olevaa hetkeä.Se on musta kuin jonkin katkeran olisi pitänyt tai vain silloin oli hyvin jutun voimia vievää jauhantaa.
Ikävä sinänsä voi olla jopa kauniin haikeata muisteloa:Muistatko rakas kuinka silloin kerran....=)
Läheisen kuoleman aiheuttama ikävä taas on raskasta ikävää,mutta jos käy hyvin niin kuningas aika antaa suojaa jolloin saattaa tuntea kiitollisuutta pelkästään siitä,että on saanut tuntea ja tuntee ikävän tunteita.