Palataanpa tuohon ”Vernan” esiin ottamaan tutkimukseen usko myös geeneissä ja tarkastellaan sitä vähän.
Sehän oli tämmöinen, niin kuin Verna sitä siteerasi:
Juttu "Usko on myös geeneissä" oli viime keväänä Hesarissa, josta sen leikkasin. Siteeraan sitä:
" Perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Näin päättelee Laura Koenigin johtama tutkijaryhmä yhdysvaltalaisesta Minnesotan yliopistosta. Ryhmä perustaa väitteensä kaksostutkimuksiin.
Samamunaisten eli geeniperimältään identtisten kaksosten uskonnollisuus näytti säilyvän aikuistuessa yhtä voimakkaana. Erimunaisilla kaksosilla se erilaistui.
Tutkimukseen osallistui 169 samanmunaista ja 104 erimunaista kaksosparia. Miehiltä kysyttiin muun muassa, kuinka he viettävät uskonnollisia juhlapyhiä ja miten usein he osallistuvat jumalanpalveluksiin, lukevat uskonnollisia kirjoituksia ja rukoilevat. Samaa kysyttiin heidän ja heidän perheensä elämästä lapsuusaikana.
Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus oli määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.
"Kuten muutkin persoonallisuuden piirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", tutkijat päättelevät Journal of Personality -lehdessä."
Eli tämmöinen juttu.
Itsestään selvää on, kuten tutkimuksessakin mainittiin: " Perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon,”.
Mutta tästä voikin olla jo erikin mieltä: ”mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä.”
Tuskin pelkästään, mutta vaikutusta niillä varmaan on, voisi kuvitella että myös tiedon lisääntyessä
uskonnollisuus voisi vähetä vaikka geenit suosisivatkin uskonnollisuuteen taipumusta?
” Samamunaisten eli geeniperimältään identtisten kaksosten uskonnollisuus näytti säilyvän aikuistuessa yhtä voimakkaana. Erimunaisilla kaksosilla se erilaistui.”
Tuo voisi siis kertoa, että taipumusta uskonnollisuuteen voisi olla geeneissä, mutta samalla myös taikauskoisuuteen, paranormaaleihin ilmiöihin, UFO.hin horoskooppeihin, jne, valitettavasti niistä ei mainittu mitään?
”Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus oli määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.”
Tuossa mennään nyt päätelmiin, sillä alttius, eli herkkyys voi olla geenissä, mutta ei ”sisäinen uskonnollisuus” mielestäni. Saati USKO, kuten Verna asian ilmaisi.
Otetaan esimerkki:
Tutkijat ovat löytäneet myös alkoholismiin ja vaikkapa MS-tautiin altistavan geenin.
Mutta ei se tarkoita sitä, että alkoholismi olisi heillä sisällä, heillä on alttius tulla alkoholistiksi, mutta eivät he ole sisäisesti alkoholisteja, ennen kuin heistä alkoholin käytön seurauksena sellaiseksi tulee.
Sairaus puhkeaa vasta ulkoisen tekijän kautta, ei yksinomaan sisäisen, eli geenin ansiosta.
Temperamenttien erilaisuus näkyy lapsissa ulkoisesti ja on geenien aiheuttamaa, kuten myös sitten eri asioiden tuottama mielihyvä.
On olemassa lukuisa muitakin asioita joihin lapsi voi ihastua kuin uskonnollisuus, ja siitä jäädä koko elämän iän innostus päälle, eikä sen silti tarvitse olla valmiina sisällä geeneissä, vaan ne innoittavat mielikuvitusta ja tuovat sitä kautta tyydytystä?
Esimerkiksi seikkailukertomukset voivat innoittaa elämäniän kestävään matkusteluun, siitä huolimatta, ettei se ”seikkailunhalu” ole sisällä.
"Kuten muutkin persoonallisuuden piirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", tutkijat päättelevät Journal of Personality -lehdessä."
Kuten voimme todeta, tutkijat päättelivät asian, eivätkä todistaneet sitä millään lailla, olisi tietysti kiva tietää mitkä muut kaikki asiat tuohon päättelyyn vaikuttivat kuin pelkkä tutkimus, koska päätelmä on mielestäni omituinen, mutta ymmärrän sen, jos päättelijät on esimerkiksi taustaltaan Mormoneja, tai jonkun toisen USA:n kirkon aktiivi jäseniä?
Ne, jolla ei tuollaista geeniä ole, voivat kuitenkin olla tyytyväisiä, sillä on myös mahdollista, ja todennäköistä, että
Tuollainen ”herkkäuskoisen” geeni aiheuttaa kantajalle monta kertaa petetyksi tulemisen mahdollisuuden, sillä "hyväuskoisiahan aina jymäytetään".
Sehän oli tämmöinen, niin kuin Verna sitä siteerasi:
Juttu "Usko on myös geeneissä" oli viime keväänä Hesarissa, josta sen leikkasin. Siteeraan sitä:
" Perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Näin päättelee Laura Koenigin johtama tutkijaryhmä yhdysvaltalaisesta Minnesotan yliopistosta. Ryhmä perustaa väitteensä kaksostutkimuksiin.
Samamunaisten eli geeniperimältään identtisten kaksosten uskonnollisuus näytti säilyvän aikuistuessa yhtä voimakkaana. Erimunaisilla kaksosilla se erilaistui.
Tutkimukseen osallistui 169 samanmunaista ja 104 erimunaista kaksosparia. Miehiltä kysyttiin muun muassa, kuinka he viettävät uskonnollisia juhlapyhiä ja miten usein he osallistuvat jumalanpalveluksiin, lukevat uskonnollisia kirjoituksia ja rukoilevat. Samaa kysyttiin heidän ja heidän perheensä elämästä lapsuusaikana.
Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus oli määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.
"Kuten muutkin persoonallisuuden piirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", tutkijat päättelevät Journal of Personality -lehdessä."
Eli tämmöinen juttu.
Itsestään selvää on, kuten tutkimuksessakin mainittiin: " Perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon,”.
Mutta tästä voikin olla jo erikin mieltä: ”mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä.”
Tuskin pelkästään, mutta vaikutusta niillä varmaan on, voisi kuvitella että myös tiedon lisääntyessä
uskonnollisuus voisi vähetä vaikka geenit suosisivatkin uskonnollisuuteen taipumusta?
” Samamunaisten eli geeniperimältään identtisten kaksosten uskonnollisuus näytti säilyvän aikuistuessa yhtä voimakkaana. Erimunaisilla kaksosilla se erilaistui.”
Tuo voisi siis kertoa, että taipumusta uskonnollisuuteen voisi olla geeneissä, mutta samalla myös taikauskoisuuteen, paranormaaleihin ilmiöihin, UFO.hin horoskooppeihin, jne, valitettavasti niistä ei mainittu mitään?
”Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus oli määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.”
Tuossa mennään nyt päätelmiin, sillä alttius, eli herkkyys voi olla geenissä, mutta ei ”sisäinen uskonnollisuus” mielestäni. Saati USKO, kuten Verna asian ilmaisi.
Otetaan esimerkki:
Tutkijat ovat löytäneet myös alkoholismiin ja vaikkapa MS-tautiin altistavan geenin.
Mutta ei se tarkoita sitä, että alkoholismi olisi heillä sisällä, heillä on alttius tulla alkoholistiksi, mutta eivät he ole sisäisesti alkoholisteja, ennen kuin heistä alkoholin käytön seurauksena sellaiseksi tulee.
Sairaus puhkeaa vasta ulkoisen tekijän kautta, ei yksinomaan sisäisen, eli geenin ansiosta.
Temperamenttien erilaisuus näkyy lapsissa ulkoisesti ja on geenien aiheuttamaa, kuten myös sitten eri asioiden tuottama mielihyvä.
On olemassa lukuisa muitakin asioita joihin lapsi voi ihastua kuin uskonnollisuus, ja siitä jäädä koko elämän iän innostus päälle, eikä sen silti tarvitse olla valmiina sisällä geeneissä, vaan ne innoittavat mielikuvitusta ja tuovat sitä kautta tyydytystä?
Esimerkiksi seikkailukertomukset voivat innoittaa elämäniän kestävään matkusteluun, siitä huolimatta, ettei se ”seikkailunhalu” ole sisällä.
"Kuten muutkin persoonallisuuden piirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", tutkijat päättelevät Journal of Personality -lehdessä."
Kuten voimme todeta, tutkijat päättelivät asian, eivätkä todistaneet sitä millään lailla, olisi tietysti kiva tietää mitkä muut kaikki asiat tuohon päättelyyn vaikuttivat kuin pelkkä tutkimus, koska päätelmä on mielestäni omituinen, mutta ymmärrän sen, jos päättelijät on esimerkiksi taustaltaan Mormoneja, tai jonkun toisen USA:n kirkon aktiivi jäseniä?
Ne, jolla ei tuollaista geeniä ole, voivat kuitenkin olla tyytyväisiä, sillä on myös mahdollista, ja todennäköistä, että
Tuollainen ”herkkäuskoisen” geeni aiheuttaa kantajalle monta kertaa petetyksi tulemisen mahdollisuuden, sillä "hyväuskoisiahan aina jymäytetään".
Vastaukset 24
Vanhimmat
ONNEKSI EN OLE USKIS. HEH HEH HEH ...
että teitä "onnen-Pekkoja" on liian vähän.
voidaan ruveta kehittelemään lääkettä.
jotakin Atabus tyyppistä, aiankun joku alkaa saarnaamaan uskosta niin tulisi "oksennus"?
Olisikohan kysyntää mitä luulisit, oivallus oli kyllä hyvä?
eihän antabusta, nikotiinilaastareita tai subutexia anneta ellei potilas itse ole päättänyt pyrkiä kuiville.
Mitä antiuskistumislääkkeeseen tulee, se aiheuttaisia ateistisen reaktion, asia menettäisi merkityksensä, ei siinä mitään huonoa oloa tai oksennuksia tarvittaisi.
"Mutta tästä voikin olla jo erikin mieltä: `mutta geenit ratkaisevat säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä`. Tuskin pelkästään, mutta vaikutusta niillä varmaan on, voisi kuvitella, että tiedon lisääntyessä uskonnollisuus voisi vähetä, vaikka geenit suosivatkin uskonnollisuuteen taipumusta?"
Mistä tiedosta puhut ja mitä tarkoitat sen lisääntymisellä? Hyväksytkö tiedoksi esim. teologisessa tiedekunnassa opiskelemalla hankittua tietoa?
"Tuo voisi siis kertoa, että taipumusta uskonnollisuuten voisi olla geeneissä, mutta samalla myös taikauskoisuuteen, paranormaaaleihin ilmiöihin, UFOihin horoskooppeihin, jne., valitettavasti niistä ei mainittu mitään."
Suo anteeksi, mutta en ymmärrä tuota väitettäsi. Olen luullut, että noilla asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaipa nuo tutkijatkin ajattelivat niin, koska eivät mainitse asiaa tutkineensa eivätkä puhu siitä mitään.
"Tuossa mennään nyt päätelmiin, sillä alttius eli herkkyys voi olla geeneissä, mutta ei sisäinen uskonnollisuus mielestäni. Saati usko, kuten Verna asian ilmaisi."
Puhuin uskosta Hesarissa olleen jutun otsikon "Usko on myös geeneissä" peruseella.
"Tutkijat ovat löytäneet myös alkoholismiin ja vaikka MS-tautiin altistavan geenin."
En ymmärrä, miten nuo asiat liittyvät tähän yhteyteen. Emmehän puhu mistään taudeista.
"Kuten voimme todeta, tutkijat päättelivät asian eivätkä todistaneet sitä millään lailla."
Hesarin kovin lyhyen jutun perusteella ei mielestäni pitäisi ruveta tekemään tuollaisia päätelmiä, vaan tutustua ensin tutkimukseen ainakin Hesarin juttua laajemmin ja tehdä johtopäätelmänsä vasta sitten.
>>Mistä tiedosta puhut ja mitä tarkoitat sen lisääntymisellä? Hyväksytkö tiedoksi esim. teologisessa tiedekunnassa opiskelemalla hankittua tietoa? >Suo anteeksi, mutta en ymmärrä tuota väitettäsi. Olen luullut, että noilla asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kaipa nuo tutkijatkin ajattelivat niin, koska eivät mainitse asiaa tutkineensa eivätkä puhu siitä mitään.>Puhuin uskosta Hesarissa olleen jutun otsikon "Usko on myös geeneissä" peruseella.>En ymmärrä, miten nuo asiat liittyvät tähän yhteyteen. Emmehän puhu mistään taudeista.>Hesarin kovin lyhyen jutun perusteella ei mielestäni pitäisi ruveta tekemään tuollaisia päätelmiä, vaan tutustua ensin tutkimukseen ainakin Hesarin juttua laajemmin ja tehdä johtopäätelmänsä vasta sitten.
"Totta kait niillä on tekemistä toistensa kanssa, uskonnollisuutta se on taikauskokin."
Tämän netissä keskustelun parhaita puolia on se, että se innostaa tutkimaan asioita lisää. Kävin etsimässä selityksiä sanalle uskonnollisuus, sillä itse en yhdistäisi sitä mitenkään taikauskoon. Minusta ne ovat kaksi eri asiaa.
Löysin psykologian johdantokurssin, jossa esitetään tällainen uskonnollisuuden määritelmä: "Uskonnollisuus on yksilön persoonallisuudessa: kokemuksissa, katsomuksissa ja ajattelussa ilmenevää ja hänen hartaudenharjoitustaan sekä eettistä ja muuta toimintaaansa motivoivaa, enemmän tai vähemmän tietoista riippuvuutta jumalallisesta/Jumalasta ja tuonpuoleisesta."
Tässä linkki noille sivuille:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/99-2000/appro/okl/johdantokurssi.htm
Palataan huomenna asiaan.
uskon raamatun jumaliin ja saatanaan.
Lahkolainenhan ei sitä mielellään tunnusta, vai mitä?
humanisti kirjoittelee ymmärtäneensä Niiniluodon kirjoituksista, ettemme koskaan saavuta absoluuttista totuutta.
Sitten se kirjoittaa ettei absoluuttista totuutta ole olemassakaan.
Vähän ajan päästä individualismi on opettanut hänelle että on monta totuutta, joista jokaisen pitää valita itselleen sopivin.
Ehdotan, että palaat takaisin vanhan sanakirjasi pariin.
>>Tämän netissä keskustelun parhaita puolia on se, että se innostaa tutkimaan asioita lisää. Kävin etsimässä selityksiä sanalle uskonnollisuus, sillä itse en yhdistäisi sitä mitenkään taikauskoon. Minusta ne ovat kaksi eri asiaa.>Löysin psykologian johdantokurssin, jossa esitetään tällainen uskonnollisuuden määritelmä: "Uskonnollisuus on yksilön persoonallisuudessa: kokemuksissa, katsomuksissa ja ajattelussa ilmenevää ja hänen hartaudenharjoitustaan sekä eettistä ja muuta toimintaaansa motivoivaa, enemmän tai vähemmän tietoista riippuvuutta jumalallisesta/Jumalasta ja tuonpuoleisesta.">Palataan huomenna asiaan.
Liekö lapsen tasolle jäänyt kykenemättömyys abstraktiin ajatteluun tai ns. tiedeuskovaisuus liitettävissä samoihin geeneihin?
noilla lapsellisilla "neronleimauksilla".
Tiedeuskovaisuus, hah ...hah
Mitähän sekin lienee?
>>>Tiedeuskovaisuus, hah ...hah
Mitähän sekin lienee?
>>Liekö lapsen tasolle jäänyt kykenemättömyys abstraktiin ajatteluun tai ns. tiedeuskovaisuus liitettävissä samoihin geeneihin?
Ole ovela, mutta viaton kuin kyyhkynen. Tyhmä on tyhmä omaksi onnettomuudeksensa.
Viisaus on kallisarvoista kuin timantti.
Tyhmään ei tehoa edes sata lyöntiä.
Älä muistele enää päivää, joka maillensa jo mennyt on, vaan odota päivää uutta ja nousua auringon.
Elä hetki kerrallaan.
Älä tapa, älä valehtele, älä varasta...!
Kukaan ei pääse minun isäni luokse muutoin kuin minun kauttani, minä olen tie, totuus ja elämä.
Vaikka voittaisit omaksesi kaiken tiedon ja rikkaudet, niin mitäse sinua hyödyttäisi, jos sitten kadottaisit oman sielusi?
>>Tyhmä on tyhmä omaksi onnettomuudeksensa.
Käyttämäsi viisauskin tuli Raamatusta, joka on hyvä oppikirja matkalla viisauteen.
>>Käyttämäsi viisauskin tuli Raamatusta, joka on hyvä oppikirja matkalla viisauteen.
Kaikkea höpötystä sitä kuuleekin. Minkälaisessa maailmassa kyseiset tutkijat mahtavat elää?
>>Kaikkea höpötystä sitä kuuleekin. Minkälaisessa maailmassa kyseiset tutkijat mahtavat elää?
Tiedemiesten niinsanottu "tieto" on hyvin usein vain uskomuksia.
Siinä on nenäsi edessä tietsikka ja nettiyhteys, joiden aikaansaamiseksi on tarvittu tiedemiesten vuosikymmenten, jopa vuosisatojen aikana keräämää tietoa.
Luuletko todella, että ne toimisivat pelkkien perättömien uskomusten pohjata rakennettuina?
>>Tiedemiesten niinsanottu "tieto" on hyvin usein vain uskomuksia.