-
Eilinen kuntauudistus -malli, 20 peruskuntaa, joille siirtyisi verotusoikeus, on suoraan ja yhdellä kertaa vaikea toteuttaa samaan talousarviotalouteen/verotusoikeuteen.
Esitin 1990-luvulla mallia, jossa nykyiset kunnat säilyisivät eräänlaisina kotiseutu-
yhdistyksinä ja kunnat kuuluisivat alueelliseen
suurempaan kuntaan jäseninä, lähinnä ajattelin tuolloin seutukuntia. Kuitenkin pakkoliitoksia en kannattanut, enkä kannata nytkään. Lailla asian säätäminen eli eduskuntaenemmistöllä asian päättäminen on sitten eri asia.
Haasteet Suomen kuntahallinnolle ovat niin suuret lähivuosina, että kaikkia malleja on pohdittava. Voisin kuvitella, että maakunta/aluekunta -malli saa jo alueen kaupunkikunnissa epäröintiä, jos nykyisiä kaupunkikuntia ollaan yhdistämässä. Kuntahallinto on vuosikymmenten saatossa
kulkenut eräin paikoin niin itselliseksi, että vaikea on kuvitella, että heti onnistuisi vaikka Ääneskosken ja Jyväskylän tai vaikka Kuopion ja Iisalmen tai muidenkaan kaupunkikuntien verotusoikeuksien yhdistäminen lyhyellä aikavälillä. Monet käytännön kunnan päätettävät asiat riitautuisivat melkosiella varmuudella (koulujen sijaintipaikat, lasten hoitopaikat, katujen kunnossapito, kunnallisen infran ylläpito (energia, vesilaitos jne).
http://www.reg.fi/
Kommentoin asiaa lisää myöhemmin lähiviikkoina.
Olen joka tapauksessa iloinen siitä, että kuntaremontista puhutaan viimeistään eilisen jälkeen myös maakunnissa enemmän tai vähemmän suomalaiseen tapaan ISOILLA KIRJAIMILLA. Kuntaremontti on pakko tehdä.
Eilinen kuntauudistus -malli, 20 peruskuntaa, joille siirtyisi verotusoikeus, on suoraan ja yhdellä kertaa vaikea toteuttaa samaan talousarviotalouteen/verotusoikeuteen.
Esitin 1990-luvulla mallia, jossa nykyiset kunnat säilyisivät eräänlaisina kotiseutu-
yhdistyksinä ja kunnat kuuluisivat alueelliseen
suurempaan kuntaan jäseninä, lähinnä ajattelin tuolloin seutukuntia. Kuitenkin pakkoliitoksia en kannattanut, enkä kannata nytkään. Lailla asian säätäminen eli eduskuntaenemmistöllä asian päättäminen on sitten eri asia.
Haasteet Suomen kuntahallinnolle ovat niin suuret lähivuosina, että kaikkia malleja on pohdittava. Voisin kuvitella, että maakunta/aluekunta -malli saa jo alueen kaupunkikunnissa epäröintiä, jos nykyisiä kaupunkikuntia ollaan yhdistämässä. Kuntahallinto on vuosikymmenten saatossa
kulkenut eräin paikoin niin itselliseksi, että vaikea on kuvitella, että heti onnistuisi vaikka Ääneskosken ja Jyväskylän tai vaikka Kuopion ja Iisalmen tai muidenkaan kaupunkikuntien verotusoikeuksien yhdistäminen lyhyellä aikavälillä. Monet käytännön kunnan päätettävät asiat riitautuisivat melkosiella varmuudella (koulujen sijaintipaikat, lasten hoitopaikat, katujen kunnossapito, kunnallisen infran ylläpito (energia, vesilaitos jne).
http://www.reg.fi/
Kommentoin asiaa lisää myöhemmin lähiviikkoina.
Olen joka tapauksessa iloinen siitä, että kuntaremontista puhutaan viimeistään eilisen jälkeen myös maakunnissa enemmän tai vähemmän suomalaiseen tapaan ISOILLA KIRJAIMILLA. Kuntaremontti on pakko tehdä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...saa kuitenkin päättää Helsingin kotiseutuyhdistys.
Ps. Ja onhan tuota suuruutta jo harjoiteltu
ainakin HUS:ssa.
http://uudenmaanliitto.fi
--
Muittenhan tässä pitää pelastaa kepu -kuntien talous ja palvelut.
Nyt sitten saamme numeerisen selvityksen kuinka kuntien "talous ja palvelut pelastetaan" tällä suurkuntamallilla ?
Kysyn vielä tarkemmin: Mistä ja miten ne säästöt muodostuvat kuntien ylivoimaisesti tärkeimmillä toimialoilla; opetukseessa, terveydenhuollossa, vanhusten hoivapalveluiden järjestämisessä ja lasten päivähoidossa ?
Ja mitä "irvailuun" tulee, huomasin tuossa aikaisemmin kirjoitettavan "maakuntamallista ja
kotiseutuyhdistyksistä". Kirjoittajan puoluekantaa en tosin tiedä
Mutta nyt ne laskelmat, ne olisivat erittäin ajankohtaisia.
-
puoluetoverisi ministeri Mannisen puoleen, joka eilen tv:ssä ilmoitti, että tämä esitetty malli lähinnä parhaiten edistäisi kaikkia kunta- ja palvelurakenneremontin tavoitteita.
Ministeriö joutuu valmistelemaan asiasta lakiesityksen eduskunnale, jos tuota mallia sitten aikanaan esitetään. Kaikkiin lakiesityksiin pitää sisällyttää kohta esityksen taloudelliset vaikutukset.
Siis vielä kerran. Ole hyvä !
.. jos tulkisen oikein söör allun kirjoitusta tuosta alusta, tämä ei ole hänen ensisijaisesti esittämä malli.
...kun ei ole varmuutta "puoluetoveruudesta"
Meillä kun toimii tämä demokraattinen kansalaisyhteiskunta.
Kansalaiset voivat vapaasti osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ihan omana itsenään.
Toistan vieläkin tuon kysymykseni noista numeroista ?
...
Kannattaisi olla hiljaa jopa Hesan, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan yhdistymisestä. Suur-Helsingistä muodostuisi liian voimakas yksikkö maan sisällä. Se lisäisi muuttoliikettä ja keskittäisi yritystoimintaa yhdelle alueelle.
Sinä jäkätät säästöistä, kun kekeinen kysymys on huoltosuhde. Tutki miltä se näyttää kymmenen vuoden kuluttua suurimmassa osassa maalaiskuntia.
Vinkkinä voin kertoa, että, kun minä lähden tuosta kirkon kohdalta kävelemään kotiin, niin kilometrin matkalla asuvien naapurieni keski-ikä on reilusti yli kuusikymmentä vuotta. Viisi vuotta sitten palkansaajia tai maanviljelijöitä oli 18. Nyt niitä on kolme!
Ei se naapuriesi ikärakenne sillä nuorene, että kotikuntasi liitetään johonkin toiseen kuntaan. Maalaiskuntien tilastollinen ikärakenne nuorenee ainoastaan sellaisella kikalla, että kasvukeskuskaupunkien väestö lasketaan yhteen niiden kanssa. Tietysti samalla kaupunkien ikärakenne vanhenee samassa operaatiossa.
Joka tapauksessa kuntien keskimääräinen huoltosuhde paranee ainoastaan tuolla esitetyllä maakuntahallintomallilla. Keskenään samanlaisten kuntien liittäminen yhteen ei vaikuta siihen mitään. Siinä mielessä aiemmat kuntaliitosesitykset ovat olleet aivan hakoteillä.
-
liittynyt Niinistön tukijoukkoihin.