Olavinlinnan muutos

Myönnetään, että sivujen teossa on nähty vaivaa mutta tulos on erinomainen vanhoine kuvineen.

Sanoit:

"Kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla kyseisillä sivuilla"

Totta puhut, mutta ehkä kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla myös kyseisessä linnassa. Vai mitä olet mieltä?

Savonmies kirjoitti:

Myönnetään, että sivujen teossa on nähty vaivaa mutta tulos on erinomainen vanhoine kuvineen.

Sanoit:

"Kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla kyseisillä sivuilla"

Totta puhut, mutta ehkä kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla myös kyseisessä linnassa. Vai mitä olet mieltä?

Lue lisää

Minua ei kiinnosta riehuminen palstoilla. Jätän siis systemaattisesti vastaamatta sinulle ja muille epäasiallisille tahoille.

olav1 kirjoitti:

Minua ei kiinnosta riehuminen palstoilla. Jätän siis systemaattisesti vastaamatta sinulle ja muille epäasiallisille tahoille.

Vastasin sinulle asiallisesti, mutta aloitit heti ns. "piilov**uilun"

Vai ei sinua kiinnosta riehuminen ja asiattomien viestin kirjoitus palstoille?

Laittakaapa joku taas kopio olav1:n asiallisesta arvoitus-viestistä. Itse en edes viitsi kopsata sellaista törkyä.

Ilmeisesti mies on saanut varoituksen ylläpidolta tai jostain muualta ja yrittää siistiä toimintaansa. Hyvä vaan, lopettaisi vielä sen alituisen multinikkeilyn ja feikkaamisenkin samalla.

olav1 kirjoitti:

Minua ei kiinnosta riehuminen palstoilla. Jätän siis systemaattisesti vastaamatta sinulle ja muille epäasiallisille tahoille.

Sanoit:
"Jätän siis systemaattisesti vastaamatta sinulle ja muille epäasiallisille tahoille"

Tuolla viestillä vastasit minun viestiini. On se hienoa, kuinka hitaasti voi miehen ajatus kulkea.

Savonmies kirjoitti:

Myönnetään, että sivujen teossa on nähty vaivaa mutta tulos on erinomainen vanhoine kuvineen.

Sanoit:

"Kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla kyseisillä sivuilla"

Totta puhut, mutta ehkä kaikkien Olavinlinnasta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti vierailla myös kyseisessä linnassa. Vai mitä olet mieltä?

Lue lisää

Kyllä siellä linnassa kannattaa vierailla. Kerran olen siellä vieraillutkin, mutta pitänee uusia kohtapuolin.

Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet.

No, on kai ne silloin olleet olutänkyrässä naistenkin perään, mutta aika vahva oli se neitsyttornin ovi ja salpa, hehheh.

Vaan mitäpä sinne nykyaikaan? Onkos Doe vielä ilmoitellut tulosta? Voisin ajella sielläpäin samoihin aikoihin, kun alkaa tuo kesä jo olemaan säilöttynä täälläpäin.

Runttaaja kirjoitti:

Kyllä siellä linnassa kannattaa vierailla. Kerran olen siellä vieraillutkin, mutta pitänee uusia kohtapuolin.

Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet.

No, on kai ne silloin olleet olutänkyrässä naistenkin perään, mutta aika vahva oli se neitsyttornin ovi ja salpa, hehheh.

Vaan mitäpä sinne nykyaikaan? Onkos Doe vielä ilmoitellut tulosta? Voisin ajella sielläpäin samoihin aikoihin, kun alkaa tuo kesä jo olemaan säilöttynä täälläpäin.

Lue lisää

Jep, tutkitusti äijät sotivat ja tappelivat paremmin kun olivat kunnon "tuubassa", heheh..

Doesta ei ole kuulunut vähään aikaan, mutta nopeaan sen miehen löytää huuhaalta.

Huhuillaan se Doe jostain ja tsekataan joku hyvä aika niin lähdetään käymään oluella porukalla.

Runttaaja kirjoitti:

Kyllä siellä linnassa kannattaa vierailla. Kerran olen siellä vieraillutkin, mutta pitänee uusia kohtapuolin.

Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet.

No, on kai ne silloin olleet olutänkyrässä naistenkin perään, mutta aika vahva oli se neitsyttornin ovi ja salpa, hehheh.

Vaan mitäpä sinne nykyaikaan? Onkos Doe vielä ilmoitellut tulosta? Voisin ajella sielläpäin samoihin aikoihin, kun alkaa tuo kesä jo olemaan säilöttynä täälläpäin.

Lue lisää

Hitsi,tulin juuri eilen Kuopiosta "ystävääni"tapaamasta,enkä tiedä,tulenko savoon päin ainakaan pariin kuukauteen:(

Tosissani minäkin olin,että voitais mennä Olavinlinnaan,Seurikselle tuopille ja torille lörtsyille.

Heh,kyllä tuo kaljamäärä on turhan tuhti.Meikäläisellekin riittää mäyris päivässä;=))

Runttaaja kirjoitti:

Kyllä siellä linnassa kannattaa vierailla. Kerran olen siellä vieraillutkin, mutta pitänee uusia kohtapuolin.

Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet.

No, on kai ne silloin olleet olutänkyrässä naistenkin perään, mutta aika vahva oli se neitsyttornin ovi ja salpa, hehheh.

Vaan mitäpä sinne nykyaikaan? Onkos Doe vielä ilmoitellut tulosta? Voisin ajella sielläpäin samoihin aikoihin, kun alkaa tuo kesä jo olemaan säilöttynä täälläpäin.

Lue lisää

"Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet."

Mainittakoon nyt, että tuohon aikaan olut oli, toisin kuin Runttaaja luuli, alkoholipitoisuudelta paljon nykyoluita laimeampaa ja paljon ravinteikkaampaa. 5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta. Oppaat eivät tuota aina tuota ja montaa muuta asiaa tiedä ja historiaa heikommin osaaville turisteille jää helposti vääriä mielukuvia.

olav1 kirjoitti:

"Opas sanoi silloin kauan sitten, että miehet saivat juotavakseen olutta arkipäivisin 5 litraa ja sunnuntaisin 7! Huh, aika paljon, kun voi arvata, että se ei ole ihan mietoa ollut siihen aikaan. Ei ihme, että ovat jatkuvasti sotineet ja tapelleet."

Mainittakoon nyt, että tuohon aikaan olut oli, toisin kuin Runttaaja luuli, alkoholipitoisuudelta paljon nykyoluita laimeampaa ja paljon ravinteikkaampaa. 5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta. Oppaat eivät tuota aina tuota ja montaa muuta asiaa tiedä ja historiaa heikommin osaaville turisteille jää helposti vääriä mielukuvia.

Lue lisää

Olavinlinnan ruokakin oli huomattavasti suolaisempaa siihen aikaan kuin muualla maassa yleensä. Johtui yksinkertaisesti siitä, että ruokaa jouduttiin säilömään paljon ja pitkienkin piiritysaikojen varalle.

Aikoinaan osattiin kyllä valmistaa erivahvuisia oluita ja historiaakin tuntematon pystyy päättelemään, (jos on millä päätellä) että myös Olavinlinnan oluelta vaadittiin tavallista parempaa säilyvyyttä ja milläs muulla sitä saatiin kuin vahvalla alkoholipitoisuudella.

Muualla maassa saattoi kyllä olla oluen alkoholipitoisuus alhaisempi kuin nykyisen keskioluen, mutta ei sentään niin alhainen kuin arvelit ("5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta"). Ne miedotkin oluet menivät kyllä päähän, tosin ihmisten alkoholinsietokykykin saattoi olla hieman alhaisempi kuin nykyisin.

Runttaaja kirjoitti:

Olavinlinnan ruokakin oli huomattavasti suolaisempaa siihen aikaan kuin muualla maassa yleensä. Johtui yksinkertaisesti siitä, että ruokaa jouduttiin säilömään paljon ja pitkienkin piiritysaikojen varalle.

Aikoinaan osattiin kyllä valmistaa erivahvuisia oluita ja historiaakin tuntematon pystyy päättelemään, (jos on millä päätellä) että myös Olavinlinnan oluelta vaadittiin tavallista parempaa säilyvyyttä ja milläs muulla sitä saatiin kuin vahvalla alkoholipitoisuudella.

Muualla maassa saattoi kyllä olla oluen alkoholipitoisuus alhaisempi kuin nykyisen keskioluen, mutta ei sentään niin alhainen kuin arvelit ("5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta"). Ne miedotkin oluet menivät kyllä päähän, tosin ihmisten alkoholinsietokykykin saattoi olla hieman alhaisempi kuin nykyisin.

Lue lisää

Runttaaja:
"Olavinlinnan ruokakin oli huomattavasti suolaisempaa siihen aikaan kuin muualla maassa yleensä. Johtui yksinkertaisesti siitä, että ruokaa jouduttiin säilömään paljon ja pitkienkin piiritysaikojen varalle."

Lainaanpa tässä tuossa ylempänä mainitsemiani Olavinlinnan sivuja:

"Suuri Pohjan sota alkoi venäläisten ja ruotsalaisten välillä vuonna 1700. Olavinlinnaa ei ole koskaan varsinaisesti sotilaallisesti miehitetty, mutta vuonna 1714 linna joutui antautumaan venäläisille useamman päivän piirityksen jälkeen. Linnasta loppuivat ruoka, juoma ja ammukset."

Eipä Olavinlinnassa taidettu sittenkään niin hyvin siihen piiritykseen varautua, jos jo päivien kuluttua pitää antautua. Lisäksi tuohon aikaan kaikki ruoka oli tavattoman suolaista ja säilyi pitkään. Olavinlinnaan ostettiin varmasti ihan samaa suolalihaa kuin muutkin ostivat.


Runttaaja:
"Aikoinaan osattiin kyllä valmistaa erivahvuisia oluita ja historiaakin tuntematon pystyy päättelemään, (jos on millä päätellä) että myös Olavinlinnan oluelta vaadittiin tavallista parempaa säilyvyyttä ja milläs muulla sitä saatiin kuin vahvalla alkoholipitoisuudella."

Erivahvuisia oluita osattiin kyllä valmistaa, mutta tuskin Olavinlinnassa oli mitään erikoista olutta. Sotilaat joivat kyllä vahvempaa olutta kuin rahvas, mutta eivät mistään säilyvyyssyistä. Piirityksiä tapahtui todella harvoin ja niiden aikana juotiin kyllä vettä vähän varastossa olleen oluen loputtua.


Runttaaja
"Muualla maassa saattoi kyllä olla oluen alkoholipitoisuus alhaisempi kuin nykyisen keskioluen, mutta ei sentään niin alhainen kuin arvelit ("5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta"). Ne miedotkin oluet menivät kyllä päähän, tosin ihmisten alkoholinsietokykykin saattoi olla hieman alhaisempi kuin nykyisin."

Lainaan linkkiä: http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/ruokatalous.htm

"Suolainen ruoka tietysti janotti. Olut oli tärkein juoma keskiaikana ja usein se oli luotettavampaa kuin kaivovesi. Olutta joivat kaikki ja useita litroja päivässä. Onneksi oluen alkoholipitoisuus ei sentään ollut suuri, silloinhan ihmiset olisivat olleet humalassa koko ajan. Lapset, naiset ja palvelijat joivat miedompaa olutta kuin sotilaat ja herrat. Olut oli ravitsevaa ja olikin osa päivittäistä ravintoa."

Tuosta tietenkin on hankalaa päätellä tarkkoja prosenttejä. Jos sinulla on tuon ajan olueiden vahvuuksista joku linkki, niin pistähän tänne.

Alkoholinsietokyky riippuu perimästä ja juomisen määrästä. Perimä on sama ja oluttakin juotiin arkijuomana. Voisi siis luulla, että (miesten) alkoholinsietokyky olisi samalla tasolla kuin nykyään.

olav1 kirjoitti:

Runttaaja:
"Olavinlinnan ruokakin oli huomattavasti suolaisempaa siihen aikaan kuin muualla maassa yleensä. Johtui yksinkertaisesti siitä, että ruokaa jouduttiin säilömään paljon ja pitkienkin piiritysaikojen varalle."

Lainaanpa tässä tuossa ylempänä mainitsemiani Olavinlinnan sivuja:

"Suuri Pohjan sota alkoi venäläisten ja ruotsalaisten välillä vuonna 1700. Olavinlinnaa ei ole koskaan varsinaisesti sotilaallisesti miehitetty, mutta vuonna 1714 linna joutui antautumaan venäläisille useamman päivän piirityksen jälkeen. Linnasta loppuivat ruoka, juoma ja ammukset."

Eipä Olavinlinnassa taidettu sittenkään niin hyvin siihen piiritykseen varautua, jos jo päivien kuluttua pitää antautua. Lisäksi tuohon aikaan kaikki ruoka oli tavattoman suolaista ja säilyi pitkään. Olavinlinnaan ostettiin varmasti ihan samaa suolalihaa kuin muutkin ostivat.


Runttaaja:
"Aikoinaan osattiin kyllä valmistaa erivahvuisia oluita ja historiaakin tuntematon pystyy päättelemään, (jos on millä päätellä) että myös Olavinlinnan oluelta vaadittiin tavallista parempaa säilyvyyttä ja milläs muulla sitä saatiin kuin vahvalla alkoholipitoisuudella."

Erivahvuisia oluita osattiin kyllä valmistaa, mutta tuskin Olavinlinnassa oli mitään erikoista olutta. Sotilaat joivat kyllä vahvempaa olutta kuin rahvas, mutta eivät mistään säilyvyyssyistä. Piirityksiä tapahtui todella harvoin ja niiden aikana juotiin kyllä vettä vähän varastossa olleen oluen loputtua.


Runttaaja
"Muualla maassa saattoi kyllä olla oluen alkoholipitoisuus alhaisempi kuin nykyisen keskioluen, mutta ei sentään niin alhainen kuin arvelit ("5 litraa vanhaa olutta vastaa ehkä litraa nykyistä keskiolutta"). Ne miedotkin oluet menivät kyllä päähän, tosin ihmisten alkoholinsietokykykin saattoi olla hieman alhaisempi kuin nykyisin."

Lainaan linkkiä: http://www.tkukoulu.fi/tiimalasi/ruokatalous.htm

"Suolainen ruoka tietysti janotti. Olut oli tärkein juoma keskiaikana ja usein se oli luotettavampaa kuin kaivovesi. Olutta joivat kaikki ja useita litroja päivässä. Onneksi oluen alkoholipitoisuus ei sentään ollut suuri, silloinhan ihmiset olisivat olleet humalassa koko ajan. Lapset, naiset ja palvelijat joivat miedompaa olutta kuin sotilaat ja herrat. Olut oli ravitsevaa ja olikin osa päivittäistä ravintoa."

Tuosta tietenkin on hankalaa päätellä tarkkoja prosenttejä. Jos sinulla on tuon ajan olueiden vahvuuksista joku linkki, niin pistähän tänne.

Alkoholinsietokyky riippuu perimästä ja juomisen määrästä. Perimä on sama ja oluttakin juotiin arkijuomana. Voisi siis luulla, että (miesten) alkoholinsietokyky olisi samalla tasolla kuin nykyään.

Lue lisää

Linnaa alettiin rakentamaan 1400-luvun jälkipuoliskolla ja on sitä ehditty pitää ruoiltaan ja juomiltaan hyvin varustettuna ennen 1700-luvun Pohjan sotaa. Ehkäpä linnaa ei silloin enää pidetty niin tärkeänä varustaa, koska niin nopeasti sapuskat loppuivat.

Eipä ole linkkiä laittaa keskiajan olutpanimoon, mutta aikakoneellahan tuon kävis äkkiä tarkistamassa silloiset olutvahvuudet ym. hämäräksi jääneet asiat.

Runttaaja kirjoitti:

Linnaa alettiin rakentamaan 1400-luvun jälkipuoliskolla ja on sitä ehditty pitää ruoiltaan ja juomiltaan hyvin varustettuna ennen 1700-luvun Pohjan sotaa. Ehkäpä linnaa ei silloin enää pidetty niin tärkeänä varustaa, koska niin nopeasti sapuskat loppuivat.

Eipä ole linkkiä laittaa keskiajan olutpanimoon, mutta aikakoneellahan tuon kävis äkkiä tarkistamassa silloiset olutvahvuudet ym. hämäräksi jääneet asiat.

Lue lisää

Linnan miesvahvuuksista en löytänyt mitään tietoa, mutta tottahan se on, että 1700-luvulla linna ei ollut enää lainkaan niin tärkeä strategisesti kuin alkuaikoinaan.

Aikakoneita ei ole rakennettu, mutta sellaisen rakentaminen saattaa olla joskus kaukaisessa tulevaisuudessa mahdollista.

Sellaista aikakonetta, jolla pääsisi hetkeen ennen sen rakentamista ei ole edes teoriassa keksitty. Niinpä sellaisesta puhelemiset kuuluvat Aku Ankoille ja muille, jotka eivät ole edes suppeaan suhteellisuusteoriaan perehtyneet.

olav1 kirjoitti:

Linnan miesvahvuuksista en löytänyt mitään tietoa, mutta tottahan se on, että 1700-luvulla linna ei ollut enää lainkaan niin tärkeä strategisesti kuin alkuaikoinaan.

Aikakoneita ei ole rakennettu, mutta sellaisen rakentaminen saattaa olla joskus kaukaisessa tulevaisuudessa mahdollista.

Sellaista aikakonetta, jolla pääsisi hetkeen ennen sen rakentamista ei ole edes teoriassa keksitty. Niinpä sellaisesta puhelemiset kuuluvat Aku Ankoille ja muille, jotka eivät ole edes suppeaan suhteellisuusteoriaan perehtyneet.

Lue lisää

Linnassa ei siis ollut kaivoakaan, joten veden haku olisi ollut jo alkuaikoinakin vaikeaa piiritystilanteissa. Oluen valmistus olisi linnassa ollut aika työlästä ja piiritystilanteessa mahdotonta, joten uskon, että sitä joko hankittiin, tai valmistettiin suuria määriä ja pakostakin sen olisi pitänyt olla säilyvyyden vuoksi vahvaa. Alkoholihan on aika hyvä säilöntäaine.

Suolainen ja hapatettu (ei paljon muita säilöntäkeinoja ollut pitkien piiritystilanteiden varalle) ruoka ei ainakaan vähennä juomahaluja.

Vanhoja matkakertomuksia lukeneena (1700-luvulta mm. Acerbi ym.) hämmästelin tietoa, että jossain Suomessa lapsillekin annettiin viinaa. Kännissä pörräilivät pitkin pihoja. En tarkkaan muista kenen kirjoittamasta kirjasta tuon luin, mutta uskottavalta se vaikutti. Tuolta pohjalta ei ole mikään kummallisuus, vaikka vahvaa olutta olisivat juoneet lapsetkin, kuten mainitsit. Ei siis välttämättä mietoja, kuten vois olettaa.

Runttaaja kirjoitti:

Linnassa ei siis ollut kaivoakaan, joten veden haku olisi ollut jo alkuaikoinakin vaikeaa piiritystilanteissa. Oluen valmistus olisi linnassa ollut aika työlästä ja piiritystilanteessa mahdotonta, joten uskon, että sitä joko hankittiin, tai valmistettiin suuria määriä ja pakostakin sen olisi pitänyt olla säilyvyyden vuoksi vahvaa. Alkoholihan on aika hyvä säilöntäaine.

Suolainen ja hapatettu (ei paljon muita säilöntäkeinoja ollut pitkien piiritystilanteiden varalle) ruoka ei ainakaan vähennä juomahaluja.

Vanhoja matkakertomuksia lukeneena (1700-luvulta mm. Acerbi ym.) hämmästelin tietoa, että jossain Suomessa lapsillekin annettiin viinaa. Kännissä pörräilivät pitkin pihoja. En tarkkaan muista kenen kirjoittamasta kirjasta tuon luin, mutta uskottavalta se vaikutti. Tuolta pohjalta ei ole mikään kummallisuus, vaikka vahvaa olutta olisivat juoneet lapsetkin, kuten mainitsit. Ei siis välttämättä mietoja, kuten vois olettaa.

Lue lisää

"Linnan keittiötilat suurine uuneineen sijaitsivat aina 1630-luvulle saakka päälinnan eteläosassa ja sen jälkeen päälinnan itäsiivessä. Panimorakennus oluen tekoa varten oli tehty esilinnan eteläsivustalle ja sinne johti pihalta holvattu porttikäytävä ns. panimoportti. Mallaspirtti tai mallassauna oli linnan kaakkoispuolella olevassa pienessä saaressa, jota alettiin kutsua Mallassaareksi, myöh. Mallatsaareksi. Koska linnassa ei ollut varsinaista kaivoa, oli oluen panossa tai muussa käytössä tarvittava vesi otettava linnaa ympäröivästä vuolaasta virrasta."

En tiedä luitko tuon jo, mutta tuolla Mallassaaressa Olavinlinnan olut valmistettiin. Arvelen, että olutta tuli sieltä tasaiseen tahtiin, kun kerran kuluttajat olivat niin lähellä.

Linnassa asui myös paljon muutakin väkeä kuin sotilaita. Voisi olettaa, että olut yritettiin tehdä mahdollisimman maistuvaksi. Sodan lähestyessä saatettiin tietysti reseptejä muuttaa, kun säilyvyydelläkin alkoi olla väliä. Tiedot lähestyvistä sotajoukoista saatiin kyllä lähes aina melko hyvissä ajoin ja ruokaa, juomaa, sotilaita ja muuta tarpeellista oli aikaa hamstrata linnaan.

Eräällä sivulla arveltiin tavallisten ihmisten oluen vastaavan vahvuudeltaan kotikaljaa. Olut oli kuitenkin peruselintarvike siinä missä leipäkin, joten ei se kovin vahvaa voinut olla, sillä tuskin työnteko olisi onnistunut litrojen jälkeen.

olav1 kirjoitti:

"Linnan keittiötilat suurine uuneineen sijaitsivat aina 1630-luvulle saakka päälinnan eteläosassa ja sen jälkeen päälinnan itäsiivessä. Panimorakennus oluen tekoa varten oli tehty esilinnan eteläsivustalle ja sinne johti pihalta holvattu porttikäytävä ns. panimoportti. Mallaspirtti tai mallassauna oli linnan kaakkoispuolella olevassa pienessä saaressa, jota alettiin kutsua Mallassaareksi, myöh. Mallatsaareksi. Koska linnassa ei ollut varsinaista kaivoa, oli oluen panossa tai muussa käytössä tarvittava vesi otettava linnaa ympäröivästä vuolaasta virrasta."

En tiedä luitko tuon jo, mutta tuolla Mallassaaressa Olavinlinnan olut valmistettiin. Arvelen, että olutta tuli sieltä tasaiseen tahtiin, kun kerran kuluttajat olivat niin lähellä.

Linnassa asui myös paljon muutakin väkeä kuin sotilaita. Voisi olettaa, että olut yritettiin tehdä mahdollisimman maistuvaksi. Sodan lähestyessä saatettiin tietysti reseptejä muuttaa, kun säilyvyydelläkin alkoi olla väliä. Tiedot lähestyvistä sotajoukoista saatiin kyllä lähes aina melko hyvissä ajoin ja ruokaa, juomaa, sotilaita ja muuta tarpeellista oli aikaa hamstrata linnaan.

Eräällä sivulla arveltiin tavallisten ihmisten oluen vastaavan vahvuudeltaan kotikaljaa. Olut oli kuitenkin peruselintarvike siinä missä leipäkin, joten ei se kovin vahvaa voinut olla, sillä tuskin työnteko olisi onnistunut litrojen jälkeen.

Lue lisää

En viitsi ryhtyä tarkistelemaan, vaan kirjoittelen muistista, tai päättelemällä. Vanha perinteinen suomalaisoluthan on sahti. Suomalaista sahtia pidetään muutenkin lähimpänä sitä alkuperäisintä olutta. Luulen, että se oluen valmistus on ollut linnan alkuaikoina juuri tuollaista sahdin valmistusta. Sahdin prosentit vaihtelee yleensä välillä 7-9, mutta vahvempaakin voi olla.

Luulen kuitenkin, että silloinkin on jo tehty miedompiakin oluita, mutta minkä vahvuisia, niin sitä on vaikea arvailla.

olav1 kirjoitti:

Linnan miesvahvuuksista en löytänyt mitään tietoa, mutta tottahan se on, että 1700-luvulla linna ei ollut enää lainkaan niin tärkeä strategisesti kuin alkuaikoinaan.

Aikakoneita ei ole rakennettu, mutta sellaisen rakentaminen saattaa olla joskus kaukaisessa tulevaisuudessa mahdollista.

Sellaista aikakonetta, jolla pääsisi hetkeen ennen sen rakentamista ei ole edes teoriassa keksitty. Niinpä sellaisesta puhelemiset kuuluvat Aku Ankoille ja muille, jotka eivät ole edes suppeaan suhteellisuusteoriaan perehtyneet.

Lue lisää

Vuoden 1543 linnantileissä on ensimmäinen täydellinen luettelo Olavinlinnan päällystöstä ja miehistöstä, mihin luettiin myöskin palkatut ase- ja ammattimiehet. Sitäpaitsi vakinaisia ja tilapäisiä palvelijoita ja palvelijattaria. palkkausluettelosta käy samalla ilmi itsekunkin arvoaste. Luettelossa ovat seuraavat nimet:
Linnanvoudin Klemetti Kirjurin 5 omaa miestä:
Martti Hannunp., hevosesta ja varuksesta.....15mk
Paavo Eerikinp., " " .....15mk
Nilo Laurinp., " " .....15mk
Matti Laurinp., " " .....15mk
Kristoffer Juhonp., " " .....15mk

Jaakko Pietarinp.,maavouti 2 varuksesta .....30mk
Matti Tuurenp., " " " .....30mk
Jaakko Ollinp., alivouti " " .....30mk
Jesper Siegfridinp. " " " .....30mk
Pietari Mikonp., " " " .....30mk

Simo Antinp., räätäli " " .....22mk
Yrjänä kirjuri, 1 " .....15mk
Taneli "Bysseskytte" (tykkimies) .....15mk
Herman "Bardskärare" (parranajaja) .....15mk
Eskil Klemetinp., linnankirjuri .....10mk
Lasse kirjuri .....10 mk
Pekka Laurinp., kirjuri .....10mk
Sigfrid kirjuri .....10mk
Herra marius., kappalainen .....10mk
Matti kirjuri .....10mk
Olavi Jaakonp. .....10mk
Brandt " .....10mk
Hannu " .....10mk
Paavo kirjuri .....10mk

Jaakko Matinp. ......8mk
Martti " ......8mk
Matti räätäli ......8mk
Eerik Pietarinp. ......8mk
Henrik Martinp. ......8mk
Eerik Mikonp. ......8mk
Olavi Laurinp. ......8mk
Eskil Jaakonp. ......8mk
Yrjänä Henrikinp. ......8mk
Tuomas Laurinp. ......8mk
Matti Ragvaldinp. ......8mk
Jesper Skånelainen ......8mk
Pietari Antinp. ......8mk
Tuomas Volmarinp. ......8mk
Paavo Tuomaanp. ......8mk
Juho Pekanp. ......8mk
Henrik Haulainen ......8mk
Paavo Eerikinp. ......8mk
Henrik jaakonp. ......8mk
Paavo kokki (Hofkock) ......8mk
Olavi Höffneinen (Hyvönen) ......8mk

Simo Simonp. ......6mk
Antti Paavonp. ......6mk

Klemetti, n.s. redesven .....10mk

Antti, kirvesmies ......8mk
Antti, pyssyseppä ......8mk
Antti Kaninen, pyssyseppä ......8mk

Mikko, suutari ......6mk
Eerik, tynnyrintekijä ......6mk
Tapani, n.s. slottsliggare ......6mk
Yrjänä, köydenpunoja ......6mk

Eerik, portinvartija ......5mk
Henrik " ......5mk
Paavo, kellaripoika ......5mk
Pietari, linnankokki ......5mk
Henrik, mylläri ......5mk
Aittain haltija (emäntä, fateburshustrun).....5mk
Juho, tiilenvalaja ......5mk

Olavi, peitturi (karvari) ......4mk
Henrik, juomanpanija ......4mk
Antti, teurastaja ......4mk
Pietari Ollinp. palkollinen ......4mk
Lasse Laukkanen ......4mk
Lasse, kalastaja ......4mk
Paavo " ......4mk
Matti " ......4mk
Antti " ......4mk
Paavo Lenttinen ......4mk

Anna, kankuri ......3mk

Pietari Martinp. palkollinen ......2mk
Pietari Niilonp. " ......2mk

(lähde: Sune Maconi: Pyhä=Olavin-Linna, Helsinki 1925)

Luettelossa mainitaan yksi tykkimies (bysseskytte).
Voidaan olettaa, että hän on ollut tykistön päällikkö apulaisinaan useita miehiä, koska senaikaisten kanuunojen käsittely vaati runsaasti miehistöä

Runttaaja kirjoitti:

En viitsi ryhtyä tarkistelemaan, vaan kirjoittelen muistista, tai päättelemällä. Vanha perinteinen suomalaisoluthan on sahti. Suomalaista sahtia pidetään muutenkin lähimpänä sitä alkuperäisintä olutta. Luulen, että se oluen valmistus on ollut linnan alkuaikoina juuri tuollaista sahdin valmistusta. Sahdin prosentit vaihtelee yleensä välillä 7-9, mutta vahvempaakin voi olla.

Luulen kuitenkin, että silloinkin on jo tehty miedompiakin oluita, mutta minkä vahvuisia, niin sitä on vaikea arvailla.

Lue lisää

http://www.erm.ee/vanast/pysi/finpages/olu.html

"Käyminen kestää 18 - 48 tuntia käymislämpötilasta ja vierteen vahvuudesta riippuen. Yleisen käsityksen mukaan alle 24 tuntia käynyt olut ei mene päähään."

Tuollaista 24-tunnin olutta luulisi sen normaalin oluen olleen. Olut kun oli lähinnä ravintoa ja lihan mukana tulleen suolan aiheuttaman janon sammuttajaa.

Tuollasia vahvoja sahteja joutiin kai sitten juhlissa ja varakkaammien pöydissä.

olav1 kirjoitti:

http://www.erm.ee/vanast/pysi/finpages/olu.html

"Käyminen kestää 18 - 48 tuntia käymislämpötilasta ja vierteen vahvuudesta riippuen. Yleisen käsityksen mukaan alle 24 tuntia käynyt olut ei mene päähään."

Tuollaista 24-tunnin olutta luulisi sen normaalin oluen olleen. Olut kun oli lähinnä ravintoa ja lihan mukana tulleen suolan aiheuttaman janon sammuttajaa.

Tuollasia vahvoja sahteja joutiin kai sitten juhlissa ja varakkaammien pöydissä.

Lue lisää

Aika lailla sama on sahdin valmistusmenetelmä kuin tuosta linkistä avautuva oluenpano.

Ehkäpä sitä alle 24 tuntia käynyttä olutta annettiin lapsille. Jos jo 24 tuntia käynyt olut meni päähän, niin kuinkahan vahvaa mahtoikaan olla 48 tuntia käynyt olut?

Oluen päähän meno olis siis ehkä eräs määritelmä, minkä perusteella vois arvioida keskiaikaisen oluen vahvuuksia.

Jos pilsnerin vahvuus on 2,6% (arvaus), niin ei se kyllä päähän mene ainakaan minulla. Ruotsalaista olutta, jota myydään tavallisissa ruokakaupoissa, olen joskus saunaoluena juonut useita litroja, eikä se päähän mennyt, prosenttejahan siinä on 3,5.

Suomalainen keppana lienee n. 4,6-4,7 prosenttista ja jos juon "mäyräkoirallisen" (12 pulloa/4 litraa), niin kyllähän se hiukan tuntuu, mutta en menis sitä mainitsemaan kovin päähän menevänä. Keppanan vahvuinen on lähinnä sellaista sauna-/seurustelujuomaa.

Sahdista voi jo sanoa, että se menee päähän, prosentit jo aiemmin mainitsinkin.

Runttaaja kirjoitti:

Aika lailla sama on sahdin valmistusmenetelmä kuin tuosta linkistä avautuva oluenpano.

Ehkäpä sitä alle 24 tuntia käynyttä olutta annettiin lapsille. Jos jo 24 tuntia käynyt olut meni päähän, niin kuinkahan vahvaa mahtoikaan olla 48 tuntia käynyt olut?

Oluen päähän meno olis siis ehkä eräs määritelmä, minkä perusteella vois arvioida keskiaikaisen oluen vahvuuksia.

Jos pilsnerin vahvuus on 2,6% (arvaus), niin ei se kyllä päähän mene ainakaan minulla. Ruotsalaista olutta, jota myydään tavallisissa ruokakaupoissa, olen joskus saunaoluena juonut useita litroja, eikä se päähän mennyt, prosenttejahan siinä on 3,5.

Suomalainen keppana lienee n. 4,6-4,7 prosenttista ja jos juon "mäyräkoirallisen" (12 pulloa/4 litraa), niin kyllähän se hiukan tuntuu, mutta en menis sitä mainitsemaan kovin päähän menevänä. Keppanan vahvuinen on lähinnä sellaista sauna-/seurustelujuomaa.

Sahdista voi jo sanoa, että se menee päähän, prosentit jo aiemmin mainitsinkin.

Lue lisää

http://www.panimoliitto.fi/Olut/oluttyypit.htm

"Suomalainen sahti lukeutuu vanhimpiin teollisesti valmistettaviin oluttyyppeihin. Sahti on puoliksi pinta- ja puoliksi pohjahiivaolutta. Käymisen alussa hiiva nousee astian pinnalle laskeutuakseen sitten sen pohjalle. Leivinhiivan käytön takia sahdin säilyvyys on korkeasta alkoholipitoisuudesta huolimatta huono."

http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/kulttuuri/lamminsahti/

"Sahti on juhlajuoma, ja se on parhaimmillaan kahden viikon kuluttua valmistuksesta. Sahti on elävä tuote, joten oikeanlainen säilytys on erittäin tärkeää. Lähellä nollaa sahti saattaa säilyä useita kuukausia juomakelpoisena, mutta jos säilytyslämpötila on yli jääkaappilämmön, niin säilyvyys on korkeintaan pari viikkoa. "Sahtia ei ole tehty säilytettäväksi vaan juotavaksi", Kääriäinen huomauttaa."

Noiden linkkien mukaan tuo sahdin säilyvyys on aika huono, joten tuskin se mikään piiritysjuoma oli ainakaan säilyvytensä puolesta.

Tuon päähänmenon arviointi on aika vaikeaa. Pilsneri menisi ainakin allekirjoitaneella jonkin verran päähän, jos sitä 7 litraa joisin, tai näin ainakin arvelen.

Yritän etsiä jonkinlaista linkkiä tuosta oluen vahvuudesta, kun on sopivasti aikaa.

olav1 kirjoitti:

http://www.panimoliitto.fi/Olut/oluttyypit.htm

"Suomalainen sahti lukeutuu vanhimpiin teollisesti valmistettaviin oluttyyppeihin. Sahti on puoliksi pinta- ja puoliksi pohjahiivaolutta. Käymisen alussa hiiva nousee astian pinnalle laskeutuakseen sitten sen pohjalle. Leivinhiivan käytön takia sahdin säilyvyys on korkeasta alkoholipitoisuudesta huolimatta huono."

http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/kulttuuri/lamminsahti/

"Sahti on juhlajuoma, ja se on parhaimmillaan kahden viikon kuluttua valmistuksesta. Sahti on elävä tuote, joten oikeanlainen säilytys on erittäin tärkeää. Lähellä nollaa sahti saattaa säilyä useita kuukausia juomakelpoisena, mutta jos säilytyslämpötila on yli jääkaappilämmön, niin säilyvyys on korkeintaan pari viikkoa. "Sahtia ei ole tehty säilytettäväksi vaan juotavaksi", Kääriäinen huomauttaa."

Noiden linkkien mukaan tuo sahdin säilyvyys on aika huono, joten tuskin se mikään piiritysjuoma oli ainakaan säilyvytensä puolesta.

Tuon päähänmenon arviointi on aika vaikeaa. Pilsneri menisi ainakin allekirjoitaneella jonkin verran päähän, jos sitä 7 litraa joisin, tai näin ainakin arvelen.

Yritän etsiä jonkinlaista linkkiä tuosta oluen vahvuudesta, kun on sopivasti aikaa.

Lue lisää

Sieltä linkistäsi löytyi myös seuraava: http://www.panimoliitto.fi/Olut/historia.htm

"Historiankirjat tietävät kertoa, kuinka korkealle suomalainen olut arvostettiin Ruotsin hovissa 1500-luvulla. Oluen taloudellinen merkitys oli tuolloin erityisen suuri, sillä Suomi sai maksaa osan veroistaan kruunulle oluena"

Eli siis, suomalaista olutta on rahdattu Ruotsiin saakka 1500-luvulla. On sen pitänyt olla aika hyvin säilyvää, kun kuljetukset ovat olleet hitaita ja tuskin pieniä määriä on kerralla viety.

Huonosti säilyvä tuotehan olisi ollut vaarassa pilaantua jo kuljetuksen aikana ja perillä se kuorma olisi pitänyt äkkiä juoda pois. Sellainen olut tuskin olisi ollut korkealle arvostettua.

Olavinlinnassa tuskin oli ongelmia säilyttää olut riittävän kylmänä ainakaan talvisin ja kai ne säilytystilat kesäisinkin viileinä pysyivät.

Sitä en tiedä millaista hiivaa käytettiin silloin oluen ja sahdin valmistuksessa.

Runttaaja kirjoitti:

Sieltä linkistäsi löytyi myös seuraava: http://www.panimoliitto.fi/Olut/historia.htm

"Historiankirjat tietävät kertoa, kuinka korkealle suomalainen olut arvostettiin Ruotsin hovissa 1500-luvulla. Oluen taloudellinen merkitys oli tuolloin erityisen suuri, sillä Suomi sai maksaa osan veroistaan kruunulle oluena"

Eli siis, suomalaista olutta on rahdattu Ruotsiin saakka 1500-luvulla. On sen pitänyt olla aika hyvin säilyvää, kun kuljetukset ovat olleet hitaita ja tuskin pieniä määriä on kerralla viety.

Huonosti säilyvä tuotehan olisi ollut vaarassa pilaantua jo kuljetuksen aikana ja perillä se kuorma olisi pitänyt äkkiä juoda pois. Sellainen olut tuskin olisi ollut korkealle arvostettua.

Olavinlinnassa tuskin oli ongelmia säilyttää olut riittävän kylmänä ainakaan talvisin ja kai ne säilytystilat kesäisinkin viileinä pysyivät.

Sitä en tiedä millaista hiivaa käytettiin silloin oluen ja sahdin valmistuksessa.

Lue lisää

Suoraan edellisen lainauksen jälkeen teksti jatkuu:

"Tuolloisessa Ruotsi-Suomessa nautittiin olutta henkeä kohden 15 kertaa enemmän kuin tänään. "

Tuohan tarkoittaisi nykyisellä suhteella kerrottuna, että allekirjoittanut joisi about 60 pulloa olutta päivässä.

Hmmmm, hyvästi selevä päevä ...

Runttaaja kirjoitti:

Sieltä linkistäsi löytyi myös seuraava: http://www.panimoliitto.fi/Olut/historia.htm

"Historiankirjat tietävät kertoa, kuinka korkealle suomalainen olut arvostettiin Ruotsin hovissa 1500-luvulla. Oluen taloudellinen merkitys oli tuolloin erityisen suuri, sillä Suomi sai maksaa osan veroistaan kruunulle oluena"

Eli siis, suomalaista olutta on rahdattu Ruotsiin saakka 1500-luvulla. On sen pitänyt olla aika hyvin säilyvää, kun kuljetukset ovat olleet hitaita ja tuskin pieniä määriä on kerralla viety.

Huonosti säilyvä tuotehan olisi ollut vaarassa pilaantua jo kuljetuksen aikana ja perillä se kuorma olisi pitänyt äkkiä juoda pois. Sellainen olut tuskin olisi ollut korkealle arvostettua.

Olavinlinnassa tuskin oli ongelmia säilyttää olut riittävän kylmänä ainakaan talvisin ja kai ne säilytystilat kesäisinkin viileinä pysyivät.

Sitä en tiedä millaista hiivaa käytettiin silloin oluen ja sahdin valmistuksessa.

Lue lisää

Sahti on siis eri asia kuin olut. Sahti todettiin melko huonosti säilyväksi, kun taas olut näyttää säilyvän ainakin viileässä melko hyvin.

Siksi siis Olavinlinnassa kaiketi tehtiin juuri olutta, joka säilyi hyvin ja jota pystyi juomaan suuriakin määriä ilman, että päivittäistn askareiden hoitaminen olisi jäänyt väliin. Olut oli myös terveellisempää juotavaa kuin usein saastunut vesi.

Oluen vahvuudesta voisi lähettää sähköpostitse kysymyksen jollakin paikalliselle vastaavalle. Miltään sivuilta en mitään suoraa vastausta löytänyt, vaan ainoastaan viittauksia nykyolutta vähäalkoholisempaan koostumukseen.

multinikki n+1 kirjoitti:

Suoraan edellisen lainauksen jälkeen teksti jatkuu:

"Tuolloisessa Ruotsi-Suomessa nautittiin olutta henkeä kohden 15 kertaa enemmän kuin tänään. "

Tuohan tarkoittaisi nykyisellä suhteella kerrottuna, että allekirjoittanut joisi about 60 pulloa olutta päivässä.

Hmmmm, hyvästi selevä päevä ...

Lue lisää

Tuon kirjoituksen aikaan Suomessa juotiin vuodessa 80 litraa olutta henkilöä kohden.

Eli Ruotsi-Suomessa juotiin 1200 litraa henkilöä kohden vuodessa.

Voi siis arvata, ettei keskiajan olut ollut todellakaan humaltumistarkoitukseen vaan ravinnoksi. Prosentteja oli varmaan joku 0,5.

olav1 kirjoitti:

Tuon kirjoituksen aikaan Suomessa juotiin vuodessa 80 litraa olutta henkilöä kohden.

Eli Ruotsi-Suomessa juotiin 1200 litraa henkilöä kohden vuodessa.

Voi siis arvata, ettei keskiajan olut ollut todellakaan humaltumistarkoitukseen vaan ravinnoksi. Prosentteja oli varmaan joku 0,5.

Lue lisää

asiattoman tekstin saisi taas sheriffi poistaa sen isompaa rutinaa ...)

Tuo Ruotsi-Suomen olutmäärä tuntuu uskomattomalta. Ilmeisesti voidaan olettaa, ettei lapset juoneet tuota määrää eikä ehkä kaikki naisetkaan. Tasan jaettuna menekki vastaisi 10 ploa per päviä, eli monille ehkä jäi lipitettäväksi n 15-20 ploa olutta joka päivä. Pelkkänä nesteenä jo 4,5-6 litran siemailu jatkuvasti voi tuntua työläältä.

olav1 kirjoitti:

Tuon kirjoituksen aikaan Suomessa juotiin vuodessa 80 litraa olutta henkilöä kohden.

Eli Ruotsi-Suomessa juotiin 1200 litraa henkilöä kohden vuodessa.

Voi siis arvata, ettei keskiajan olut ollut todellakaan humaltumistarkoitukseen vaan ravinnoksi. Prosentteja oli varmaan joku 0,5.

Lue lisää

Tuohon aikaan olutta käytettiin varmaan paljon myös ruokajuomana ja sitä joivat miehet, naiset ja lapsetkin (ei tainnut olla ikärajoja?) Lapsille oli varmaan miedompaa olutta, kuten olen aiemmin arvellutkin. Se korkeampi kulutus voi johtua juuri noista syistä.

Maininta oluen päähän menosta antaa viitteitä sen vahvuudesta, eikä mieto olut säily hyvänä tänäkään päivänä pitkiä aikoja. Esim. pullotettu pilsneri tarvii jo lisäaineen, kun pelkkä alkoholipitoisuus ei riitä.

Ennen olutta siis kuljetettiinkin pitkiä matkoja ja niiden piti säilyä hyvänä matkan ajan ja sen jälkeisen varastoinnin. Oluen säilyminen hyvänä kesähelteillä, pitkillä ja vaivalloisilla matkoilla ei takuulla olisi ollut mahdollista ilman korkeaa alkoholipitoisuutta ja taas talvipakkasilla mieto olut olisi jäätynyt helposti.

Lambic oluet ovat suomalaisen sahdin rinnalla vanhin edelleen valmistettava olut. http://ourworld.compuserve.com/homepages/pvosta/pcrbier1.htm

Tuoltapa löytyy mainintoja Lambic oluiden vahvuuksista (1-7,2). Valmistusmenetelmä on aika erikoinen tänä päivänä, mutta joskus kauan sitten ehkä yleinen? Miedoimmat oluet on varmaankin aikoinaan olleet nopeaan käyttöön ja lapsille tarkoitettuja ja vahvimmat pitkiä kuljetuksia ja säilytystä varten.

Joissain vanhoissa olutaiheisissa piirroksissa ihmiset näyttävät aika juopuneilta.

olav1 kirjoitti:

Sahti on siis eri asia kuin olut. Sahti todettiin melko huonosti säilyväksi, kun taas olut näyttää säilyvän ainakin viileässä melko hyvin.

Siksi siis Olavinlinnassa kaiketi tehtiin juuri olutta, joka säilyi hyvin ja jota pystyi juomaan suuriakin määriä ilman, että päivittäistn askareiden hoitaminen olisi jäänyt väliin. Olut oli myös terveellisempää juotavaa kuin usein saastunut vesi.

Oluen vahvuudesta voisi lähettää sähköpostitse kysymyksen jollakin paikalliselle vastaavalle. Miltään sivuilta en mitään suoraa vastausta löytänyt, vaan ainoastaan viittauksia nykyolutta vähäalkoholisempaan koostumukseen.

Lue lisää

Nykyään ne ovat eri juomia. En tiedä millä hiivalla olut, siis sahti käytettiin ennen, nykyääänhän sahti käytetään leivinhiivalla.

Mikäs siitä oluesta terveellisempää teki, jos sen tekoon käytettiin samaa juomavettä? No joo, kyllähän oluen tekoon käytettävä vesi kuitenkin kuumennettiin, mutta keitettiinkö?
Niin ja mikäs sen veden olisi 500 vuotta sitten saastuttanut? Virtaavien vesien ainakin vois olettaa olleen puhtaampia kuin nykyisin.

Olavinlinnan ohitse virtaavasta vedestähän se olutkin aikoinaan tehtiin ja todennäköisesti samaa vettä pystyi myös juomaan, en tiedä onko juomakelpoista nykyään sellaisenaan, maatalous on pilannut monet vesistöt.