miehissä on paljon huippuälykkäitä, mutta toisaalta myös paljon älyllisesti vajavaisia. Naisten äo-jakauma on sen sijaan tasaisempi: "keskiälyisiä" on enemmän.
Tämä selittäisi sen, miksi on paljon supermiehiä (tieteentekijöitä, taiteilijoita, johtajia jne.), mutta naisia on silti yliopistoissa enemmistö. Tähän viittaa myös se, että tohtoreita on kuitenkin enemmän miespuolisia kuin naispuolisia.
Miehissä on siis superneroja ja vähemmän älykkäitä enemmän (siltikin tietysti vähän: keskiälyisyys hallitsee jakaumia), naisissa taas keskiälyisiä on suuri joukko, joten superneroja on vähän, mutta toisaalta ei ole vähä-älyisiäkään paljon.
Eikö ole loogista?
Tämä selittäisi sen, miksi on paljon supermiehiä (tieteentekijöitä, taiteilijoita, johtajia jne.), mutta naisia on silti yliopistoissa enemmistö. Tähän viittaa myös se, että tohtoreita on kuitenkin enemmän miespuolisia kuin naispuolisia.
Miehissä on siis superneroja ja vähemmän älykkäitä enemmän (siltikin tietysti vähän: keskiälyisyys hallitsee jakaumia), naisissa taas keskiälyisiä on suuri joukko, joten superneroja on vähän, mutta toisaalta ei ole vähä-älyisiäkään paljon.
Eikö ole loogista?
Vastaukset 10
Vanhimmat
ton mukaan Jasmin Mäntyläkin on fiksu.
Odotetaan nyt joku vuosi muita vastaavia.
Sosiaaliset olotkin merkitsevät nekin yhä jotain menneisyydesta puhumattakaan ja jos minun kaltaiseni henkilö toteaa, etä esim. Lise Meitner ( nainen ja juutalainen) ei saanut sitä arvostusta, jonka olisi ansainnut, niin asiaan voi luottaa kohtullisella varmudella?
Tilastot puhuvat puolestaan:
Nobel-voittajat, suuryritysjohtajat, suuret tiedemiehet, säveltäjät, taiteilijat, kirjailijat - kaikki suurimmat pääosa miehiä. Toisaalta myös erityisohjausta tarvitsevat, vajaaälyiset pääosin miehiä.
Yliopistoissa enemmistö naisia (vaatii keskitason älykkyyttä, ehkä hieman yli, opiskella yliopistossa), mutta tohtoreista pääosa miehiä (vaatii korkeampaa älykkyyttä). Jasmin Mäntylöitä on vähän, enkä nyt tiedä onko hänkään kovin vähä-älyinen. Tienaa varmaan hyvin "älyttömillä" tempauksillaan, joista juorulehdet kirjoittavat.
Näiden tietojen pohjalta en voi muunlaista näkemystä muodostaa. Kumpi on sitten parempi, vajaaälyinen ja nero vai kaksi keskiälyistä? Riippuu tilanteesta.
En ymmärrä, että miksei älykkyydestä voi keskustella ilman kiihkoa. Se ei ole maailman tärkein asia, ihmisen arvoa määrittävä asia tai edes menestystä elämässä määrittävä asia. Minua älykkäämpiä on maailmassa lukematon määrä, mutta ei se (niin paljon) ota itsetunnolleni, etten voisi älykkyydestä keskustella.
".. mutta tohtoreista pääosa miehiä (vaatii korkeampaa älykkyyttä)."
En voi kuin nauraa miehen logiikalle: tohtorit ovat älykkäämpiä kuin maisterit, koska tohtorintutkinto vaatii korkeampaa älykkyyttä. Voi hyvät hyssykät. Kolmas mies taitaa itse olla kaukana akateemisesta maailmasta ..
Ei juolahtanut tälle älykölle mieleen, että siinä iässä kun miehet valmistelevat väitöskirjaansa naiset synnyttävät ja hoitavat perhettä? Jos ei viimeistään silloin, niin ei koskaan. Moni akateeminen nainen yrittää silti siinä välissä viedä väitöstyötään eteenpäin. Jessus näitä palstan lapsuksia!
Naiset suorittavat jo nyt enemmän korkeakoulututkintoja kuin miehet. Tulee aika, jolloin naisia valmistuu tohtoreiksikin enemmän, ellei trendi muutu. Ovatko miesten aivot silloin alkaneet tyhmistyä? Kolmannen miehen logiikalla ovat.
Miksi siis kiihkoilet älykkyydestä? Minä esimerkiksi olen älykkäämpi kuin sinä; keskustellaan siis naisten älykkyydestä ihan rauhallisesti ja ajatuksella.
...siitä että naiset ovat haluttomia tekemään tuottavaa/ruumiillista/vaativaa työtä ja sitten koittavat paikata koulutuksella tämän asian aiheuttaman alemman keskitason palkan.
Omalla työpaikallani saan melkein euron enemmän ku samaan aikaan taloon tullut nainen, naiset tekevät yksinkertaisempia hommia kuten lajittelua ja pakkausta mutta eipä koskaan ole tullut sellaista tunnetta(heidät tuntien) että he haluaisivat sen euron enemmän ja tulla tappelemaan jonku vitunaikaisten ongelmien kanssa(paskasiin hommiin) sinne meikäläisen työpisteelle. Kieltämättä minäkään en viittisi mennä sinne mukavan yksinkertaisiin ja puhtaisiin hommiin euron pienemmällä palkalla tekemään samaa hommaa tunnista toiseen.
On siellä eräs insinöörinainenkin jolla on parempi palkka mutta silti vähemmän vaativat hommat ku monella muulla miehellä, siis pelkällä koulutuksella lähtöpalkka on suurempi vaikka tässäkään tapauksessa insinöörillä ei ole mitään erityisosaamista annettavanaan.
"Miksi siis kiihkoilet älykkyydestä?"
Kiihkoilen? Olen omasta mielestäni keskustellut aiheesta varsin rauhanomaisesti. Jostain syystä älykkyydestä keskustelu mielletään yleensä ottaen kiihkoiluksi.
"Minä esimerkiksi olen älykkäämpi kuin sinä; keskustellaan siis naisten älykkyydestä ihan rauhallisesti ja ajatuksella."
Absurdi väite. En seuraa ajatuksiasi. Suorasanaisuus on keskustelussa valttia. Piilotettuja tarkoituksia käytetään, kun ei ole aiheeseen enempää sanomista.
En muuten muista nähneeni yhtäkään asiallista viestiä kynästäsi tällä palstalla. Nälvimistä, sarkasmia ja tölvimistä kyllä riittää.
..en ole ollut älyn kanssa tekemisissä miesmuistiin..
..en äkkiseltään muista, että äly olisi jollakin tavalla yhteydessä esimerkiksi työssä menestymiseen..
..minulla on sellainen mielikuva, että tämä yhteys on jokseenkin heikko tai puuttuu kokonaan, jos puhutaan normaaliälykkyydestä..
..siis korkea älykkyys ei selitä työssämenestymistä lainkaan tai hyvin vähän..
..toisaalta pitänee vielä erottaa älykkyys ja lahjakkuus, jotkut tekevät sen siten, että pitävät älykkyyttä yhtenä lahjakkuuden osana..
odotetaan edelleen.
Kerran jo aiemmin tämän olen perustellut sikäli vääräksi ettei se huomio läheskään kaikkia vaikuttavia tekijöitä.