"Kesän 1991 ecu-kytkennästä päätettäessä Esko Aho uskoi päätöksen alentavan Suomen korkotasoa pysyvästi ja Rolf Kullberg ennusti valuuttavirran kääntyvän Suomeen, kun Eurooppaan mennään "pystyssä päin". Nyttemmin molemmat ovat valmiita muistelemaan, että devalvaatio olisi kuitenkin käväissyt mielessä.
"Olisin halunnut toisenlaisen ratkaisun", Aho sanoo vahvan markan kytkemisestä ecuun. "Suomen Pankin johtokunta ei kuitenkaan ollut valmis tekemään toisenlaista esitystä."
"Itse olisin painostuksen alla ollut valmis pieneen valuuttakurssimuutokseen", Kullberg sanoo Kansantaloudellisen aikakauskirjan haastattelussa.
Pieni muutos, esimerkiksi neljän prosentin revalvaation "peruminen", ei Ahon mielestä olisi kuitenkaan ollut mistään kotoisin.
"Joten ajattelin, että parempi niin, ettei edes yritetä."
http://web.archive.org/web/20010511211725/http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971230/talo/971230ta02.html
"Olisin halunnut toisenlaisen ratkaisun", Aho sanoo vahvan markan kytkemisestä ecuun. "Suomen Pankin johtokunta ei kuitenkaan ollut valmis tekemään toisenlaista esitystä."
"Itse olisin painostuksen alla ollut valmis pieneen valuuttakurssimuutokseen", Kullberg sanoo Kansantaloudellisen aikakauskirjan haastattelussa.
Pieni muutos, esimerkiksi neljän prosentin revalvaation "peruminen", ei Ahon mielestä olisi kuitenkaan ollut mistään kotoisin.
"Joten ajattelin, että parempi niin, ettei edes yritetä."
http://web.archive.org/web/20010511211725/http://helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971230/talo/971230ta02.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
Juupa juu. Enpä nostaisi "tutkija" Kianderin haastattelua Kullbergista kovin ihmeelliseksi asiaksi jonkin tuolloin puheenaiheena olleen muutaman prosentin revalvaation tai devalvaation. Ja kyseessähän olisi ollut vain Holkerin hallituksen 4 prosentin revalvaation oikaisu.
Tuon ajan eläneet käsittävät kyllä, ettei pikkuriikkiset valuuttakurssin pilkunviilaukset edellisen hallituksen tupeksinnan jälkeen mitään olisi merkinneet, kun tarvittiin tosi toimia.
Sitäpaitsi ECU-kytkennällä ei ollut markan arvon kannalta merkitystä, sillä markkahan kellui ennen ERM-kytkentää josta sitten lukittiin markan kiinteä vaihtosuhde euroon. Kaikki tämä valmistelutyö tehtiin Ahon hallituksen aikana ja tätä politiikkaa ovat sen jälkeen kaikki muut hallitukset noudattaneet. Olivatpa demareista, kokoomukselaisista tai kepulaisista täytettyjä. Nykyisin poliikkaa kutsutaan Euron vakaussopimukseksi.
Asiasta kattava tietopaketti:
http://www.rahamuseo.fi/Studia_Generalia_Suvanto.pdf
s.18 Kaavio "Markan ulkoinen arvo" kertoo paljon.
mutta Eskosta ei ollut mihinkään vaan takertui ensin mainittuun vahvan markan polittiikkaan, ja vuotta myöhemmin ajautui kaaoksesta toiseen ...
Nuo kaksi Holkerin hallituksen valtiovaraindemarituhnua ovat nyt palkintoviroissa Suomen Pankissa.
Heidän jälkeensä jättämien pommien purkaminen kesti hieman aikaa, etenkin kun SAK osallistui massiivisesti hallituksen terrorisointiin. Esimerkiksi pääministerille ja valtiovarainministerille annettiin julkisia tappouhkauksia SAK:n jäsenistöstä.
Turha on Ahon hallitusta syyttää mistään muusta kuin Suomen pelastamisesta laman syövereistä sdp:n ja kokoomuksen jäljiltä.
Seppo Keränen
Ahon perintö
"Jos Ahon hallituksen talouspolitiikassa jokin meni pieleen, se oli hallituskauden alussa takertuminen hetkeksi Holkerin hallituksen ajamaan vahvan markan politiikkaan. Siihenkin syyt löytyvät sinipunavoimista, jotka Suomen Pankin suojista tekivät kaikkensa kaataakseen Ahon hallituksen heti sen alkumetreillä.
Professori Pertti Kukkonen on tutkimuksissaan arvioinut, että markan yliarvostuksen ripeämpi ja hallittu purkaminen olisi voinut säästää jopa 100 000 työpaikkaa. Toisaalta ilman markan devalvaatioita ja kellutusta 1991-92 kansantuote olisi romahtanut 23 prosenttia 13 sijasta ja työttömyys olisi noussut 30 prosenttiin."
http://194.251.86.20/cgi-bin/weblehti?Newsp=ilkka&Date=020213&Depa=kolumnit&Model=mieli.html
"Siihenkin syyt löytyvät sinipunavoimista, jotka Suomen Pankin suojista tekivät kaikkensa kaataakseen Ahon hallituksen heti sen alkumetreillä."
Edellisen hallituksen jälkien peittely oli karmivaa.
(Vahvan markan politiikka olisi muutoin ollut kansantaloudelle hyväksi, mikäli markan ulkoisen arvon tuomaa etua olisi käytetty reaalitalouden investointihyödykkeiden hankintaan. Näinhän eivät yritykset tehneet, vaan rahaa sijoiteltiin virtuaalitalouteen - pankkien lyödessä käsillään "naimisentahtia")
Uskotko tuohon itsekään :D
tuon punaisen puolen.
jos sitä kaikennäköset "voimat" pystyy ohjailemaan?
... muodostettaessa presidentti Koiviston tukeman Suomen Pankin johtokunnan vahvan markan vanki. Olenkin arvellut, että niin Aho kuin d-(devalvaatio)mieheksi nimitetty Ahon hallituksen jäsen Väyrynen tiesivät, että vahva markka romahtaa pian ruminalla. Ei heidän kannattanutkaan aluksi ryhtyä pikkunäpertelyihin, jotka olisivat vain viivyttäneet todellista muutosta.
Tuskinpa Aho ja Väyrynen niin kovasti yrittivätkään estää pian tullutta pakkodevalvaatiota. Se lopettikin taloudemme syöksykierteen. Kun Ahon hallitus lopetti olimme nousseet takaisin jaloillemme, vienti veti, BKT oli 6 prosentin nousussa ja työttömyyskin oli alkanut pienentyä.
"Tuskinpa Aho ja Väyrynen niin kovasti yrittivätkään estää pian tullutta pakkodevalvaatiota. Se lopettikin taloudemme syöksykierteen."
Eli suomeksi sanottuna *markkinat* korjasi tilanteen kun samaan aikaan toisalla Aho vain toisti mantraansa "että nythän on tämä lama" ja viuhtoi käsiään [VIUH] [VAUH]
Asia on niin että Väyrynen otti devalvaation esille useaan otteeseen hallituksessa.Mutta tähän ei suostuttu koska hallitus oli Koiviston nimeämä ja hänen politiikkansahan oli nimenomaan vahva markka.
Jos hallitus olisi ensi töikseen devalvoinut niin suomi olisi säästynyt monelta konkurssilta.
Mutta jos hallitus olisi devalvoinut niin silloin ne jotka oli ottaneet lainaa ulkomailta niin lainan pääoma olisi noussut kohtuuttomasti.Se kuitenkin olisi ollut huomattavasti pieniempi paha kuin mihin ajauduttiin pakkodevalvaatiossa.Ehkä suomi olisi selvinnyt silloin säihkähdyksellä,mutta poliittisesti se olisi ollut Ahon hallituksen itsemurha.