http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101980743704
olisi 20 aluekuntaa ja näiden alaisuuteen jäisi vielä n. 430 kuntaa omalla hallinnolla. Tätä eivät veronmaksajat halua. Uutta hallintoporrasta ja byrokratiaa ei tule minunkaan mielestä luoda, ellei
kuntien lukumäärässä päästä olennaisesti pienempään määrään (-vapaaehtoisuudella).
Ehdotetussa aluekuntamallissa ehkä maakuntaliitot kävisivät tarpeettomiksi ja myös lääninhallitukset. Myös seutukuntien toimintaa ja hallintoa jouduttaisiin tarkistamaan.
Toista rinnakkaista mallia kuntaremonttiin on haettava/pohdittava seutukunta/sairaanhoitopiirialuejaon pohjalta samaan aikaan tavoitteena vapaaehtoiset kuntaliitokset.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhdistäminen saman verotusoikeuden piiriin ja samaan aluekuntaan ei ole realistinen, eikä Suomen alueiden kehityksen edun mukainen. Menetetään paljon innovatiivisuutta -ennustan ja kunnallisten palvelujen
osalta syntyisi tarpeetonta kitkaa turhaan. Pääkaupunkiseudulla kyllä on ilman muuta samalla tavalla "vesurilla" töitä alueen asioiden hoitamiseksi ja tehostamiseksi.
*******
Mutta ilahduttavaa on, että lähes kaikki päivälehdet ovat täynnä uutisia ja pohdintaa sekä päättäjien haastatteluja kuntaremontista. Ei tästä ole kauan aikaa, kun keskustelu nähtiin jopa tarpeettomana
ja asiasta kirjoittaneita mustattiin, etteivät he tiedä mitään itse kuntahallinnosta.
Nähtäväksi sitten jää poliittinen tahto kuntaremonttiuudistuksen toteutukseen ja eri puolueiden valmius päätöksentekoon. Entiset valta-asemat muuttuvat kautta Suomen, joten minkään puolueen ei toivoisi
laskevan ja päättävän asiasta koko maan kunnanvaltuutettujen määrään perusteella paljonko on nyt ja paljonko uudistuksen jälkeen. Suomen ja sen kansalaisten asioista on kysymys ja sen toivoisi olevan johtotähtenä uudistuksen läpiviennissä.
olisi 20 aluekuntaa ja näiden alaisuuteen jäisi vielä n. 430 kuntaa omalla hallinnolla. Tätä eivät veronmaksajat halua. Uutta hallintoporrasta ja byrokratiaa ei tule minunkaan mielestä luoda, ellei
kuntien lukumäärässä päästä olennaisesti pienempään määrään (-vapaaehtoisuudella).
Ehdotetussa aluekuntamallissa ehkä maakuntaliitot kävisivät tarpeettomiksi ja myös lääninhallitukset. Myös seutukuntien toimintaa ja hallintoa jouduttaisiin tarkistamaan.
Toista rinnakkaista mallia kuntaremonttiin on haettava/pohdittava seutukunta/sairaanhoitopiirialuejaon pohjalta samaan aikaan tavoitteena vapaaehtoiset kuntaliitokset.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhdistäminen saman verotusoikeuden piiriin ja samaan aluekuntaan ei ole realistinen, eikä Suomen alueiden kehityksen edun mukainen. Menetetään paljon innovatiivisuutta -ennustan ja kunnallisten palvelujen
osalta syntyisi tarpeetonta kitkaa turhaan. Pääkaupunkiseudulla kyllä on ilman muuta samalla tavalla "vesurilla" töitä alueen asioiden hoitamiseksi ja tehostamiseksi.
*******
Mutta ilahduttavaa on, että lähes kaikki päivälehdet ovat täynnä uutisia ja pohdintaa sekä päättäjien haastatteluja kuntaremontista. Ei tästä ole kauan aikaa, kun keskustelu nähtiin jopa tarpeettomana
ja asiasta kirjoittaneita mustattiin, etteivät he tiedä mitään itse kuntahallinnosta.
Nähtäväksi sitten jää poliittinen tahto kuntaremonttiuudistuksen toteutukseen ja eri puolueiden valmius päätöksentekoon. Entiset valta-asemat muuttuvat kautta Suomen, joten minkään puolueen ei toivoisi
laskevan ja päättävän asiasta koko maan kunnanvaltuutettujen määrään perusteella paljonko on nyt ja paljonko uudistuksen jälkeen. Suomen ja sen kansalaisten asioista on kysymys ja sen toivoisi olevan johtotähtenä uudistuksen läpiviennissä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei niillä entisillä kunnilla ole yhtään mitään merkitystä sen jälkeen kun verotusoikeutta ei enää ole. Hyvin joutavat olemaan. Asiat päätetään niissä uusissa yksiköissä.
-
aluekuntaa ja toisaalta lohjalaiset...
http://www.uudenmaanliitto.fi/
Esitys vaikuttaa liian suurelta muutokselta. Pitäisi kehittää jo olemassa olevia rakenteita ja käytäntöjä, eikä mennä rikkomaan niitä. Maaseudun turvallisuus ei lisäänny sillä, että byrokraattisin pakkokeinoin yritetään hallita ongelmia. Oikeat ratkaisut löytyvät aina jo käytössä hyviksi havaituista keinoista, ei utopioista.
Aluekuntat lopettaisivat kunnallisen itsehallinnon.
Aluekunnan valtuusto valittaisiin suoralla kansanvaalilla. Aluekuntavaalien yhteydessä järjestettäisiin myös lähikuntavaalit. Kunnallinen päätösvalta keskittyisi kaus kuntarajojen ulkopuolelle, jos asioista päätettäisiin 20 valtuustossa. Valtahan on nimenomaan siellä, missä verotuksella kerätyistä varoista päätetään.
Tietysti se "lähikuntavaltuusto" saisi, esim. Helsigin tapauksessa päättää Espan lavan paikasta. Tai pitäjän historian uudistetusta laitoksesta ja kesäjuhlien järjestämisestä jossakin Salon seudulla, edellyttäen tietysti, että pysytään aluevaltuuston myöntämässä rahoituskehityksessä.
Suomen palvelurakennetta on pakko uudistaa.
Siihen tarvitaan kuntaliitoksia ja harkittua yhteistyötä itsenäisten kuntien välillä.
Kunnat ovat hyvin erilaisia. Mitään laskennallista oikeaa kuntakokoa ei ole olemassa. Pieni kunta voi olla tehokas ja suuri tehoton, tai päinvastoin.
Kunnallinen itsehallinto on yksi pohjoimaisen demokratiamme vankimpia kulmakiviä.
Kunnallinen itsehallinto oikeastaan lähti siitä, kun pitäjäläiset kokoontuivat kirkonmenojen jälkeen kirkonmäellä päättämään pitäjän yhteisistä asioista. Kirkollakin oli roolinsa tässä kehityksessä. Se huolehti aluksi sairaan- ja köyhäinhoidosta sekä koulutuksesta.
Sitten 1800-luvun keskivaiheilla tsaari salli erilaisten järjestöjen perustamisen. Vapaat palokunnat, erilaiset sivistysjärjestöt, uskonnolliset liikkeet sekä ammatillinen työväenliike loivat perustan laajemmalle yhteiskunnalliselle sivistukselle.
Toistan vielä: Pohjoismaisen demokratian ydin on kunnallishallinnossa ja eriasteiseen ideointiin ja päätöksentekoon osallistuvissa, lähes talkootyöta tekevissä kansalaisissa, sitä voimavaraa ei saa nyt lyhytnäköisesti tuhota.
-
sinusta tuli kuntaremontin kannattaja.
Aurinkokin paistaa eilisen sateen jälkeen..
ja ehkä iltapäivällä voi taas päästä puintihommiin..ellei uusi sade ehdi.
Nim. Vuoden sisällä kuntaremonttiasia on ratkaistava, mihin suuntaan edetään.
En ole minkään ylhäältä ohjatun, luonnottoman ja epädemokraattisen "remontin" kannattaja.
Sen sijaan kuntalaisten tarpeistä lähtevä rakentava yhteistyö saa myötätuntoni ja kannatukseni.
Olen ollut sitä käytännön tasolla toteuttamassa, kylätoimikunnasta liittovaltuustoon- ja kaikessa siinä välillä.
Yhteistyöhön sopivat hyvin myös kuntaliitokset, niitähän on vireillä tällä hetkelläkin.
Kuntaliitoksia tarvitaan varsinkin siellä, missä maankäytön, joukkoliikenteen ja liikenneyhteyksien järjestämistarpeet tai muut luontaiset seikat tekevät kutien välisen rajan tarpettomaksi.
Tämä on jatkuvaa kehitystä, mitään yksittäistä tarkkaa määräaikaa ei voida asettaa.
-
tulevat muutokset ikärakenteessa, väestöpohjassa ja talouden kehityksessä huomioidaan.
Valtion ensi vuoden budjetti on rakennettu 600 milj. euroa (3,5 miljardia mummon markkaa) alijäämäiseksi. Alijäämä kasvaa, jos talouskasvu jää lähivuosina 1-2 %:n tasolle.
Tälläistä skenaariota on ennustettu. Toivotavasti ulkomaankauppa pysyy kasvussa, ja ennusteet ovat alimitoitettuja. Siitä huolimatta kuntaremontti tarvitaan. Kuntien talouksista taitaa kohta puolella olla käyttötalous alijäämäinen, joten jotain pitää tehdä ja pian, ettei talous ja palvelut pahasti ehdi kriisiytyä, kun tekijätkin loppuvat ikääntymisen myötä.
...sitten Pirkko Mannola, Brita Koivunen ja Vieno Kekkonen.
Kuntaliitosten on perustuttava vapaaehtoisuuteen ja kuntalaisten tarpeisiin.
Eikä se ikärakenne kunnanrajakylttejä siirtämällä miksikään muutu.
Vantaa kuittaa eniten valtion maksamaa harkinnanvaraista rahoitusavustusta, mikä lie siellä ikärakenne.
Kunnat ovat hyvin erilaisia. Ei ole mitään ihanteellista kuntakokoa. Pieni kunta voi olla tehokas ja suuri tehoton, tai päinvastoin.
Olisi vihdoinkin mukava saada laskelmia todisteeksi, kuinka se alijäämäisyys kuntaliitoksella korjautuu ???
Maakuntaliittojen ja lääninhallitusten ohella ehdotettu uudistus poistaisi ennen kaikkea kuntainliitot, jotka nielevät nykyisin valtavasti kuntien palkollisten ja luottamusmiesten työajasta.
Seutukuntahallinto ei sen sijaan ole mikään raskas, vaan päinvastoin erittäin kevyt. Koko organisaatiohan on olemassa vain EU-tukia varten. Aluekuntahallinnon myötä niiden merkitys voisi olla toimia eräänlaisina työryhminä ainakin suurimmissa maakunnissa, jos katsotaan tarpeellisiksi.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhdistäminen samoihin aluekuntiin maalaiskuntien kanssa on järkevää nimenomaan siitä ikärakennesyystä, jota itsekin olet tuonut esille. Useampien maalaiskuntien liittämisellä toisiinsa ei saada aikaan mitään muutoksia ikärakenne- ja taloudellisissa ongelmissa.
Aluekuntajako perustuu muuten sairaanhoitopiirijakoon, jonka tuossa itsekin otit esille. Sairaanhoitopiirit ovat yksi, mutta vain yksi esimerkki niistä kuntainliitoista, jotka sulautuisivat yhteen.