Tahtoisin kovasti alkaa pitämään päiväkirjaa. Aiempiakin yrityksiä on ollut, mutta lopulta olen aina kyllästynyt ja alkanut pitää kaikkea ihan typeränä.
Antakaa vinkkejä ja ideoita, miten päästä alkuun, miten saada asia pysymään vireillä? Mitä kaikkea päiväkirjaan voisi sisällyttää, miten sitä voisi elävöittää?
Kiitos :)
Antakaa vinkkejä ja ideoita, miten päästä alkuun, miten saada asia pysymään vireillä? Mitä kaikkea päiväkirjaan voisi sisällyttää, miten sitä voisi elävöittää?
Kiitos :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kerrankin voin rehellisesti sanoa, että nyt puhuu kokemuksen ääni. Olen kirjoittanut päiväkirjaa yli 10 vuotta, eikä loppua näy.
Jaa mitäkö kirjoittaa?
Pienenä tyttönä tosiaan tuli kirjoitettua päivän tapahtumista: missä kävin, mitä tein, mitä söin ja mitä telkkariohjelmia katsoin. Ja aina otsikkona oli 'rakas päiväkirja'.
Ala- ja yläasteella kirjoitin tarkkaan ylös mitä se ihana poika sanoi tai teki, montako kertaa hän päivän aikana minua katsoi. Tunteiden ilmaisut tulivat vasta tässä vaiheessa mukaan. Teini-iän hämmennys toi tullessaan omien tunteiden pohtimista.
Nyt niin sanottuna aikuisena kirjoitan päiväkirjaan mitä päivän aikana on tapahtunut mielessäni. Vain tärkeimmät menemiset ja teot mainitaan, lähinnä kaikenlainen pohtiminen on syrjäyttänyt konkreettiset tapahtumat.
Kaverit ihmettelee joskus miten keksin joka päivälle kirjoitettavaa. Niin kauan kuin mielessä tapahtuu, kirjoitettavaa kyllä riittää. Joskus odotin innoissani, että pääsen päivän päätteeksi kirjoittamaan päiväkirjaa, joskus taas kirjoittaminen sai masentumaan. Omat virheet ja pettymykset jäävät sivuille talteen ja ne voi kohdata aina uudelleen, aina eri tavalla. Kaikkea ei tietysti haluaisi muistaa, mutta sivuja en koskaan ole jälkikäteen irti repinyt.
Motivaationi kirjoittamiseen onkin se, että saan myöhemmin tarkastella mennyttä elämääni. En halua unohtaa mitään, oikeastaan se on pelottavaakin ajatella ettei kaikkia niitä pieniäkin asioita enää joskus muistaisi. Menneisyyden unohtaminen on sama kuin oman identiteettinsä unohtaminen. Ja yksinkertaisesti, sehän on kiva kerrata muistoja uusien tullessa tilalle :)
Nettipäiväkirja ei ole tunnelataukselta minulle sama asia kuin perinteinen, mutta toki sekin on makuasia.
Tee päiväkirjastasi oman näköisesi, liimaa lehtileikkeitä, kuvia tai vanhoja kiiltokuvia sivuje piristeeksi. Vaihda kynää välillä, liitä laulun sanoja, omia runoja.. Ne tekevät päiväkirjasta houkuttelevamman kirjoittaakin.
Suosittelen päiväkirjan kirjoittamista. Päiväkirjaan jää todiste ainakin siitä, että olet elänyt.
Mitä tapahtuu päiväkirjoillesi sitten, kun aika sinusta jättää ? Oletko ajatellut sitä, oletko testamentannut niitä kenellekään, annatko ne jonkun luettaviksi ?
Olen itse miettinyt tuota, koska minulla on paljon erilaisia kirjoitelmia..
Tuota olenkin pohtinut useaan otteeseen. Toisaalta päiväkirja on niin henkilökohtainen ja sisältää niin paljon asioita joita en kenenkään muun haluaisi tietävän niin että parasta ehkä olisi hävityttää päiväkirjat kuoltuani. Sieltä saattaa paljastua asioita jotka voivat muuttaa läheisten käsitystä sinusta, tai he saattavat pohtia lopun ikäänsä mitä olisivat voineet tehdä toisin.
Ja toisaalta taas päiväkirjasta saattaisi löytyä asioita jotka oikaisevat vanhoja väärinkäsityksiä yms.
Kaikenkaikkiaan luulen että päiväkirjojen antaminen luettavaksi aiheuttaa vaan turhaa päänvaivaa läheisille. Mennyt on kuitenkin mennyttä eikä sille enää mitään voi.
Luultavasti siis annan päiväkirjat luotettavalle henkilölle tuhottavaksi. Olisihan se mukava jättää jotain itsestään tänne pyörimään kun on itse jo kuollut, mutta ehkäpä itsestään voi jättää muistoja muullakin tavoin :)
Tässäpä on yksi melko aktiivinen päiväkirjan kirjoittaja. Yli 13 vuotta on päiväkirjaa tullut kirjoitettua ja niin kauan kuin kädet toimii niin päiväkirjaa kirjoitan. On jo oma tunnelmansa kun käy ostamassa uuden päivkirjan sillä mitä tahansa en kelpuuta. Tosin ovat silti tyyliin Tiimari. Ensimmäinen kirjoittaja kiteytti aika hyvin asiat joita itsekin olisin päiväkirja kirjoittamisesta maininnut. Siitä se lähtee :)
Writing ja kumppanit, kiitos! :) Nyt minun pitäisi vaan saada aikaiseksi aloittaa, taas jälleen kerran. Hyvää alkavaa syksyä kaikille!
Kiitos samoin, mukavia syysiltoja päiväkirjan parissa :) (jos nyt ei parempaakaan seuraa keksi)
..
Kynä käteen jo :D
Jo kuuden vuoden ajan olen pitänyt päiväkirjaa, se on sellainen kalenterimuotoinen jossa on hyvin tilaa kirjoittaa myös päivän tapahtumista yms.
En kirjoittele kovin paljon sellaisia ajatuksissani liikkuvia asioita koska niitä liikkuu niin paljon enkä jaksaisi niitä kaikkia kiteyttää paperille.
Päivän tapahtumat ja tunnelmat laitan ylös ja muuta sellaista. Mielestäni ei tarvitse päiväkirjaansa kirjoittaa välttämättä mitään erityisiä ajatuksia/oivalluksia elämästään tai elämästä yleensä. Enemmänkin se että sä olet elänyt senkin päivän ja miten olet sen käyttänyt.
Jos päiväkirjan pitämisestä tekee liian vaikean asian niin silloin se ei houkuta eikä onnistu.
Nykyajassa kun eletään niin hektisesti niin ei ole oikein aikaa paneutua syvällisiin pohdintoihin joka päivä. Mutta erittäin hienoa on jos siihen pystyy.
En kadu sitä yhtään että olen alkanut pitämään päiväkirjaa, jotenkin tuntuu että saan enemmän itsestäni irti ja se kehittää minua ja tiedostan enemmän eläväni ja erityisesti itseni kautta.