Väkevien myynti laskuun

Nuoriso hankkii sen viinan tavalla tai toisella, jos sitä kokee tarvitsevansa - ja kokeehan se. On naurettavaa populismia yrittää piiloutua nuorisoa suojelevan politiikan taakse, kun kyse on vain rahasta, jota on ns. helppo lypsää tuotteesta, jolla on varma kysyntä markkinoilla. Tällaisen tuotteen pakkoylihinnoittelu koskee vain köyhiin ja tekee heistä entistäkin köyhempiä - ja kurjuus kasvaa entisestään.

Hassua, että ketjussa rekisteröidyillä nikeillä kirjoittavilla on sanottavaa ja rekisteröimätön pyörii kapean katsantokannan räyhähenkenä. Näin usein on.

Varmaankin ko. meuhkaaja pitää itseään viisaana ja muita tyhminä, ymmärrettävää. Itse entisenä tilastoinnin asiantuntijana toin pari seikkaa kansanomaisesti esille. Jorma ja Juha käsittelevät teemaa hieman eri näkökulmista, vieläpä hyvin perusteltuina. Että silleen.

environment kirjoitti:

Hassua, että ketjussa rekisteröidyillä nikeillä kirjoittavilla on sanottavaa ja rekisteröimätön pyörii kapean katsantokannan räyhähenkenä. Näin usein on.

Varmaankin ko. meuhkaaja pitää itseään viisaana ja muita tyhminä, ymmärrettävää. Itse entisenä tilastoinnin asiantuntijana toin pari seikkaa kansanomaisesti esille. Jorma ja Juha käsittelevät teemaa hieman eri näkökulmista, vieläpä hyvin perusteltuina. Että silleen.

Lue lisää

Osoitit todellakin olevasi entinen tilastoinnin asiantuntija.

>> Varmaankin ko. meuhkaaja pitää itseään viisaana ja muita tyhminä, ymmärrettävää.

Keskustelisit asioista.

merkitys kirjoitti:

Osoitit todellakin olevasi entinen tilastoinnin asiantuntija.

>> Varmaankin ko. meuhkaaja pitää itseään viisaana ja muita tyhminä, ymmärrettävää.

Keskustelisit asioista.

Lue lisää

Puhut alkoholin kokonaiskulutuksen kansanterveydellisistä vaikutuksista (olettaen että nuo muutkin nikittömät jorinat ovat kirjoittamiasi). Et kuitenkaan huomannut, että kukaan tässä ketjussa ei kiistä väitteitäsi alkoholin haitoista. Nyt on vaan niin, että tässä keskusteltiin aivan muusta. Sääli, ettet ymmärtänyt sitä seikkaa, joten on turha olettaa, että ymmärtäisit tätäkään puheenvuoroa.

random-mind kirjoitti:

Puhut alkoholin kokonaiskulutuksen kansanterveydellisistä vaikutuksista (olettaen että nuo muutkin nikittömät jorinat ovat kirjoittamiasi). Et kuitenkaan huomannut, että kukaan tässä ketjussa ei kiistä väitteitäsi alkoholin haitoista. Nyt on vaan niin, että tässä keskusteltiin aivan muusta. Sääli, ettet ymmärtänyt sitä seikkaa, joten on turha olettaa, että ymmärtäisit tätäkään puheenvuoroa.

Lue lisää

Sattumoisin tämän keskustelun avauksessa esitettiin tarkoitushakuinen poiminta uutisoiduista myyntitilastoista, ja heitettiin pointti:

"Tämä asettaa etenkin Hyssälän, ja miksei vähän muidenkin viinaverokorotuspuheiden pitäjien puheet entistä kummallisempaan valoon."

Perään vain vastausta siihen, millä lailla mikään tosiasia nyt saattaa Hyssälän terveyspoliittiset varoitukset uuteen valoon.

jatkaa... kirjoitti:

Sattumoisin tämän keskustelun avauksessa esitettiin tarkoitushakuinen poiminta uutisoiduista myyntitilastoista, ja heitettiin pointti:

"Tämä asettaa etenkin Hyssälän, ja miksei vähän muidenkin viinaverokorotuspuheiden pitäjien puheet entistä kummallisempaan valoon."

Perään vain vastausta siihen, millä lailla mikään tosiasia nyt saattaa Hyssälän terveyspoliittiset varoitukset uuteen valoon.

Lue lisää

Hyssälän alkoholipolitiikan terveyspoliittiset varoitukset nojaavat nyt muka halvan viinan ostoinnostuksesta johtuvaan myynnin eksponentiaaliseen kasvuun, jolle mikään katto ei riitä. Toisin kuitenkin näyttää käyvän - harmi Hyssälän kannalta, mutta onni yhteiskunnan kannalta.

juha210 kirjoitti:

Hyssälän alkoholipolitiikan terveyspoliittiset varoitukset nojaavat nyt muka halvan viinan ostoinnostuksesta johtuvaan myynnin eksponentiaaliseen kasvuun, jolle mikään katto ei riitä. Toisin kuitenkin näyttää käyvän - harmi Hyssälän kannalta, mutta onni yhteiskunnan kannalta.

Lue lisää

"Alkoholipolitiikan terveyspoliittiset varoitukset" eivät tule Hyssälältä, vaan alan tutkijoiden - meillä on maassamme kansainvälistä arvonantoa nauttivat tutkimuslaitos, joka tekee joustavaa yhteistyötä yliopistojen ja sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden kanssa - taholta. Hyssälä on tuskin keksinyt mitään itse, ellei sitten ikiomia ilmaisujaan ja asenteitaan, joihin reagoiminen tuottaa sitten varmaan erilaisille isävaltioauktoriteettia vastaan kapinoiville liberalisteille tyydytystä.

Mikään ei ole toistaiseksi muuttanut miksikään sitä yksinkertaista totuutta, että alkoholin liikakäytön kansalliset haittaseuraamukset lisääntyvät kun viinan kulutus edelleen lisääntyy. Ne lisääntyvät suhteessa nautitun absoluuttisen alkoholin määrään. Olen pahoillani.

Viinan paneminen kortille ja absoluuttisesti raittiiden pakottaminen ottamaan punaviinilasillinen päivässä voisivat nostaa kansanterveyttä.

vaikutukset kirjoitti:

"Alkoholipolitiikan terveyspoliittiset varoitukset" eivät tule Hyssälältä, vaan alan tutkijoiden - meillä on maassamme kansainvälistä arvonantoa nauttivat tutkimuslaitos, joka tekee joustavaa yhteistyötä yliopistojen ja sosiaalipolitiikan asiantuntijoiden kanssa - taholta. Hyssälä on tuskin keksinyt mitään itse, ellei sitten ikiomia ilmaisujaan ja asenteitaan, joihin reagoiminen tuottaa sitten varmaan erilaisille isävaltioauktoriteettia vastaan kapinoiville liberalisteille tyydytystä.

Mikään ei ole toistaiseksi muuttanut miksikään sitä yksinkertaista totuutta, että alkoholin liikakäytön kansalliset haittaseuraamukset lisääntyvät kun viinan kulutus edelleen lisääntyy. Ne lisääntyvät suhteessa nautitun absoluuttisen alkoholin määrään. Olen pahoillani.

Viinan paneminen kortille ja absoluuttisesti raittiiden pakottaminen ottamaan punaviinilasillinen päivässä voisivat nostaa kansanterveyttä.

Lue lisää

Puhut koko ajan liikakäytöstä, mutta kun meillä ei ole liikakäyttöä. Tilastot ja laskelmat puhuvat kylmää faktaa.

"Hyssälä on tuskin keksinyt mitään itse..." Hyssälän järjenjuoksulla ei muuten mitään keksitäkään.

Mielenkiintoinen ehdotus tuo absolutistien osallistuminen viinatalkoisiin kansanterveyden puolesta.

juha210 kirjoitti:

Puhut koko ajan liikakäytöstä, mutta kun meillä ei ole liikakäyttöä. Tilastot ja laskelmat puhuvat kylmää faktaa.

"Hyssälä on tuskin keksinyt mitään itse..." Hyssälän järjenjuoksulla ei muuten mitään keksitäkään.

Mielenkiintoinen ehdotus tuo absolutistien osallistuminen viinatalkoisiin kansanterveyden puolesta.

Lue lisää

Nykykäsityksen mukaan terveysvaikutusten suhteen kaikki mikä käyttäjältä menee yli kahden punaviinilasillisen päivässä on liikakäyttöä. Tämä käsitys täsmentyy eräiltä osiltaan jatkuvasti.

Kansallisen liikakäytön haittavaikutusten kuvaus, määrällinen arviointi ja kustannukset kts. Stakes.

"Tilastot ja laskelmat"... tarkoitat kai itse valikoimiasi irrallisia numerotietoja? "Kylmä fakta"... se lienee ikoma numeromaaginen tapasi yhdistää lukuja kontekstista toiseen?

Tilastot kertovat faktoina sen minkä kertovat. Voidaan tilastoida alkoholiperäisiä sairauksia ja niiden kustannuksia, arvioida suoria ja epäsuoria mutta olemassaolevia vaikutuksia, miettiä ketkä kaikki joutuvat kärsimään päihtyneenä tehdyistä rikoksista, jne.

Keskiarvoilla on kiitollista pelata, jos haluaa huijata tavantallaajia numerotiedoilla. Keskiarvo on laskennallinen seikka, joka todellisuudesta ei "faktan" tavoin kerro mitään. Keskijakaumat, mediaanit, kertovat sitten jo vähän enemmän. Mutta mistään tällaisista tilastoarvoista, ei edes korrelaatioista, ei pidä sännätä päättelemään todellisuuteen päin. Silloin menevät kausaliteetit päälaelleen.

Näitä näkee. Sinulla menee väärin, mutta älä välitä. Se menee niin monelta.

älyvapaus kirjoitti:

Nykykäsityksen mukaan terveysvaikutusten suhteen kaikki mikä käyttäjältä menee yli kahden punaviinilasillisen päivässä on liikakäyttöä. Tämä käsitys täsmentyy eräiltä osiltaan jatkuvasti.

Kansallisen liikakäytön haittavaikutusten kuvaus, määrällinen arviointi ja kustannukset kts. Stakes.

"Tilastot ja laskelmat"... tarkoitat kai itse valikoimiasi irrallisia numerotietoja? "Kylmä fakta"... se lienee ikoma numeromaaginen tapasi yhdistää lukuja kontekstista toiseen?

Tilastot kertovat faktoina sen minkä kertovat. Voidaan tilastoida alkoholiperäisiä sairauksia ja niiden kustannuksia, arvioida suoria ja epäsuoria mutta olemassaolevia vaikutuksia, miettiä ketkä kaikki joutuvat kärsimään päihtyneenä tehdyistä rikoksista, jne.

Keskiarvoilla on kiitollista pelata, jos haluaa huijata tavantallaajia numerotiedoilla. Keskiarvo on laskennallinen seikka, joka todellisuudesta ei "faktan" tavoin kerro mitään. Keskijakaumat, mediaanit, kertovat sitten jo vähän enemmän. Mutta mistään tällaisista tilastoarvoista, ei edes korrelaatioista, ei pidä sännätä päättelemään todellisuuteen päin. Silloin menevät kausaliteetit päälaelleen.

Näitä näkee. Sinulla menee väärin, mutta älä välitä. Se menee niin monelta.

Lue lisää

Näyttää siltä, että sinun ymmärrys suurten kokonaisuuksien käyttäytymisestä on hienoja termejä lukuunottamatta termien pyöritystasolla.

Mutta älä välitä, niin monella muullakin.

Kausaalisuhteesta keskiarvojen kesken esim. Suomenkin kokoisessa kompleksissa voimme päätellä hyvinkin pitkälle asioita, jotka yksilötasolla voivat olla hyvinkin poikkeavia, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa lopputulos ei olekaan enää niin poikkeava. Isoissa siirroissa poikkeuksetta ääripäät leikataan pois ja keskiarvomassa määrittelee saldon.

juha210 kirjoitti:

Näyttää siltä, että sinun ymmärrys suurten kokonaisuuksien käyttäytymisestä on hienoja termejä lukuunottamatta termien pyöritystasolla.

Mutta älä välitä, niin monella muullakin.

Kausaalisuhteesta keskiarvojen kesken esim. Suomenkin kokoisessa kompleksissa voimme päätellä hyvinkin pitkälle asioita, jotka yksilötasolla voivat olla hyvinkin poikkeavia, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa lopputulos ei olekaan enää niin poikkeava. Isoissa siirroissa poikkeuksetta ääripäät leikataan pois ja keskiarvomassa määrittelee saldon.

Lue lisää

>> Kausaalisuhteesta keskiarvojen kesken esim. Suomenkin kokoisessa kompleksissa voimme päätellä hyvinkin pitkälle asioita

Näyttää siltä, että sinun ymmärryksesi suurten kokonaisuuksien käyttäytymisestä on hienot termisi mukaanlukien termien pyöritystasolla.

juha210 kirjoitti:

Nuoriso hankkii sen viinan tavalla tai toisella, jos sitä kokee tarvitsevansa - ja kokeehan se. On naurettavaa populismia yrittää piiloutua nuorisoa suojelevan politiikan taakse, kun kyse on vain rahasta, jota on ns. helppo lypsää tuotteesta, jolla on varma kysyntä markkinoilla. Tällaisen tuotteen pakkoylihinnoittelu koskee vain köyhiin ja tekee heistä entistäkin köyhempiä - ja kurjuus kasvaa entisestään.

Lue lisää

Alkoholiasioissa naurun aiheet ovat vähissä. Väitteesi siitä, että nuoriso hankkii viinan tavalla tai toisella, on paikkansa pitämätön. Nuoria koskevien tutkimusten mukaan alkoholin käytön aloitusikä on vuosien mittaan koko ajan laskenut ja kulutuksen volyymi ja tiheys kasvaneet. Lisäksi poikien juomisen rinnalle on astunut tyttöjen dokaaminen. Tästä kehityksestä ainoana poikkeuksena on ollut viime aikoina se, että nuoriso on alkoholin suhteen aikaisempaa enemmän polarisoitunut eli on ryhmä alkoholin ongelmallisuuden tiedostavia nuoria, jotka ovat valinneet täysraittiuden vähän samaan tapaan kuin vegetarismin elämäntapakysymyksenä.

Nuorison alkoholinkäyttö edellä kuvatulla tavalla on lisääntynyt sitä myöten kuin alkoholipolitiikka on liberaslisoitunut. Liberalisointi on ollut erittäin huomattavaa alkoholin saatavuuden suhteen jo pari kolme vuosikymmentä, hintakysymys on vasta vuoden vanha asia.

Hintakysymys koskee köyhiin. Siinä olet oikeassa. Näillä köyhillä ja syrjäytyneillä on nyt mahdollisuus alkoholisoitua paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa, että he kuolevat pois tilastoja rumentamasta aikaisemmin kuin ennen. Niinä lyhyempinäkin elonpäivinä he saavat paljon tuhoa aikaan.

Alkoholipolitiikka on hintakysymys myös koko yhteiskunnalle. Kysymys on siitä, olemmeko me valmiit etukäteen maksamaan alkoholihaittojen torjunnasta pienemmän hinnan vai jälkikäteen alkoholihaittojen toteutuessa suuremman hinnan. Alkoholin suurkulutuksesta johtuvat haitat tulevat nimittäin maksamaan eri muodoissaan yhteiskunnalle maltaita. Näistä kustannuksista esimerkkeinä mainittakoon sairaaloissa makaavien vuodepäivien lisääntymiset, työstäpoissaolopäivien kasvu, lasten huostaanottokustannusten lisääntyminen, alkoholiehtoisen rikollisuuden lisääntyminen. Lisäksi tulevat erittäin suuret inhimilliset kustannukset, jotka koskettavat suurta joukkoa niitäkin, jotka eivät ehkä kuluta alkoholia lainkaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Alkoholiasioissa naurun aiheet ovat vähissä. Väitteesi siitä, että nuoriso hankkii viinan tavalla tai toisella, on paikkansa pitämätön. Nuoria koskevien tutkimusten mukaan alkoholin käytön aloitusikä on vuosien mittaan koko ajan laskenut ja kulutuksen volyymi ja tiheys kasvaneet. Lisäksi poikien juomisen rinnalle on astunut tyttöjen dokaaminen. Tästä kehityksestä ainoana poikkeuksena on ollut viime aikoina se, että nuoriso on alkoholin suhteen aikaisempaa enemmän polarisoitunut eli on ryhmä alkoholin ongelmallisuuden tiedostavia nuoria, jotka ovat valinneet täysraittiuden vähän samaan tapaan kuin vegetarismin elämäntapakysymyksenä.

Nuorison alkoholinkäyttö edellä kuvatulla tavalla on lisääntynyt sitä myöten kuin alkoholipolitiikka on liberaslisoitunut. Liberalisointi on ollut erittäin huomattavaa alkoholin saatavuuden suhteen jo pari kolme vuosikymmentä, hintakysymys on vasta vuoden vanha asia.

Hintakysymys koskee köyhiin. Siinä olet oikeassa. Näillä köyhillä ja syrjäytyneillä on nyt mahdollisuus alkoholisoitua paljon nopeammin kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa, että he kuolevat pois tilastoja rumentamasta aikaisemmin kuin ennen. Niinä lyhyempinäkin elonpäivinä he saavat paljon tuhoa aikaan.

Alkoholipolitiikka on hintakysymys myös koko yhteiskunnalle. Kysymys on siitä, olemmeko me valmiit etukäteen maksamaan alkoholihaittojen torjunnasta pienemmän hinnan vai jälkikäteen alkoholihaittojen toteutuessa suuremman hinnan. Alkoholin suurkulutuksesta johtuvat haitat tulevat nimittäin maksamaan eri muodoissaan yhteiskunnalle maltaita. Näistä kustannuksista esimerkkeinä mainittakoon sairaaloissa makaavien vuodepäivien lisääntymiset, työstäpoissaolopäivien kasvu, lasten huostaanottokustannusten lisääntyminen, alkoholiehtoisen rikollisuuden lisääntyminen. Lisäksi tulevat erittäin suuret inhimilliset kustannukset, jotka koskettavat suurta joukkoa niitäkin, jotka eivät ehkä kuluta alkoholia lainkaan.

Lue lisää

Tottakai voidaan todeta, jos alkoholia ei olisi ollenkaan, niin kukaan ei sitä käyttäisi. Samalla kaavalla johdettuna minkä tahansa tuotteen tai toimijan olemassaolo voidaan kyseenalaistaa.

Väitteeni nuorison viinan hankkimisesta ei ole lainkaan paikkansa pitämätön. Nuoriso on harjoitellut viinan salojen tulkintaa aina. Mallia otetaan tietysti vanhemmista. Yleensä sitten ne kaikkein mallikkaimmat vanhemmat saavat mallinsa läpi ja muut seuraavat perässä, ja yleensä huonoin tuloksin. Itse peräänkin vanhempien suurempaa vastuuta lapsistaan ja heidän elämänopistaan. Julkinen instanssi voi olla vain oppaana ja kokonaisuuksien tiedottajana, mutta vastuuta sille ei voi, eikä saa antaa.

juha210 kirjoitti:

Tottakai voidaan todeta, jos alkoholia ei olisi ollenkaan, niin kukaan ei sitä käyttäisi. Samalla kaavalla johdettuna minkä tahansa tuotteen tai toimijan olemassaolo voidaan kyseenalaistaa.

Väitteeni nuorison viinan hankkimisesta ei ole lainkaan paikkansa pitämätön. Nuoriso on harjoitellut viinan salojen tulkintaa aina. Mallia otetaan tietysti vanhemmista. Yleensä sitten ne kaikkein mallikkaimmat vanhemmat saavat mallinsa läpi ja muut seuraavat perässä, ja yleensä huonoin tuloksin. Itse peräänkin vanhempien suurempaa vastuuta lapsistaan ja heidän elämänopistaan. Julkinen instanssi voi olla vain oppaana ja kokonaisuuksien tiedottajana, mutta vastuuta sille ei voi, eikä saa antaa.

Lue lisää

Olen elänyt ilmeisesti sinua paljon kauemmin ja voin ihan kokemuksen perusteella sanoa, että tyttöjen juominen oli hyvin harvinaista vielä 70-luvullakin ennen aikuisikää. Nyt tytöt juovat melkein samalla lailla kuin pojat. Myös aloitusikä on kasvanut ja käyttötiheys lisääntynyt. Nämä ovat kiistämättömiä faktoja.

Vanhempien vastuun korostaminen on täysin naurettava ajatus. Alkoholivastuu puree kaikkein parhaiten sellaisiin vanhempiin, jotka muutenkin kantavat vastuunsa. He ovat niitä, jotka tulevat esim. kouluun vanhampainiltoihin. Sen sijaan meillä on paljon sellaisia vanhempia, jotka ovat itse alkoholisoituneet eivätkä välitä jälkeläistensä menemisistä. Tällaisia lapsia voit kohdata esim. Helsingin rautatieasemalla illan ja yön tunteina minä tahansa päivänä.

On selvää, etteivät aikuisten juomatavat Suomessa edistä juomatapojen valistusta nuorten parissa. Esimerkki valistaa paljon enemmän. Juuri siksi kaikkinaisella vastavalistukselle on vähäinen merkitys. Vasta todella raju valitus voi tehota. Kun ystävän päälle ajaa rattijuoppo, tämä voi tehota. Se on vaan turhan kallista ja epäinhimillisyä valistusta.

Niin kauan kun yhteiskunta joutuu kantamaan alkoholin haitoista aiheutuvat mittavat vahingot, sillä on täysi oikeus ja ennen muuta velvollisuus kantaa päävastuu alkoholihaittojen vähentämisestä. Yhteiskunnalla on täysi oikeus puuttua siloin rajoituksin ja sääntelyin alkholikysymyksiin kaikissa suhteissa.

Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä. Määrä vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa terveysvaikutteisen alkoholin nauttimisen tasoa. Itseasiassa siis kansanterveytemme on menossa parempaan suuntaan eli terveysmenot tulevat tulevaisuudessa laskemaan.

Mitä tulee Alkoon, niin sen monopoli pitää purkaa.

juha210 kirjoitti:

Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä. Määrä vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa terveysvaikutteisen alkoholin nauttimisen tasoa. Itseasiassa siis kansanterveytemme on menossa parempaan suuntaan eli terveysmenot tulevat tulevaisuudessa laskemaan.

Mitä tulee Alkoon, niin sen monopoli pitää purkaa.

Lue lisää

>> Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä...vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa...


Tättärää!! Pitäkäämme kansallinen kossupäivä, jolloin juodaan kaikki viina ja varmistetaan terveys koko vuodeksi kerrallaan!! Liput salkoon!

laskien... kirjoitti:

>> Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä...vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa...


Tättärää!! Pitäkäämme kansallinen kossupäivä, jolloin juodaan kaikki viina ja varmistetaan terveys koko vuodeksi kerrallaan!! Liput salkoon!

Lue lisää

Sinulla on ilmeisesti vakavaa laatua oleva alkoholiongelma tai sitten olet ymmärtänyt terveyttä vaalivan elämäntavan aivan väärin.

Kansallinen kossupäivä on kyllä kannatettava ehdotus - kossu on aina yhden lipunnoston arvoinen.

laskien... kirjoitti:

>> Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä...vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa...


Tättärää!! Pitäkäämme kansallinen kossupäivä, jolloin juodaan kaikki viina ja varmistetaan terveys koko vuodeksi kerrallaan!! Liput salkoon!

Lue lisää

On totta että Suomessa käytetään alkoholia hieman yli 10 litraa vuodessa muutettuna 100% alkoholiksi.

http://www.stakes.info/files/pdf/Raportit/Alkoh2004Kulutus.pdf

Tieto on yhtä kuvaava että jos kerrottaisiin, montako kanaa, montako lypsävää tai montako hehtaaria metsää suomalaiset keskimäärin omistavat.

Tässä muuten on Suomi lukuina, pähkinänkuoressa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/

Ja asiaan:

Alkoholin käyttäjiä on alle 50% väestöstä. Käyttäjien kesken jaettuna viinaa kuluukin jo tuplasti... noin 2 kossupulloa viikossa, mikä on jo ilmeinen terveysriski. Kulutuksen jakautumisesta on tutkimuksia ja ongelmallisimpia ovat luonnollisesti suurkuluttajat.

Alkoholin käytön lisääntyminen varsinkin nuorison keskuudessa on erittäin huolestuttavaa... minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lisäksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaessa myös päihteiden haitat kasvavat mikä heijastuu yhteiskunnan toimintaan ja yleiseen ilmapiiriin varsin näkyvällä tavalla.

environment kirjoitti:

On totta että Suomessa käytetään alkoholia hieman yli 10 litraa vuodessa muutettuna 100% alkoholiksi.

http://www.stakes.info/files/pdf/Raportit/Alkoh2004Kulutus.pdf

Tieto on yhtä kuvaava että jos kerrottaisiin, montako kanaa, montako lypsävää tai montako hehtaaria metsää suomalaiset keskimäärin omistavat.

Tässä muuten on Suomi lukuina, pähkinänkuoressa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/

Ja asiaan:

Alkoholin käyttäjiä on alle 50% väestöstä. Käyttäjien kesken jaettuna viinaa kuluukin jo tuplasti... noin 2 kossupulloa viikossa, mikä on jo ilmeinen terveysriski. Kulutuksen jakautumisesta on tutkimuksia ja ongelmallisimpia ovat luonnollisesti suurkuluttajat.

Alkoholin käytön lisääntyminen varsinkin nuorison keskuudessa on erittäin huolestuttavaa... minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lisäksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaessa myös päihteiden haitat kasvavat mikä heijastuu yhteiskunnan toimintaan ja yleiseen ilmapiiriin varsin näkyvällä tavalla.

Lue lisää

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa eli meidän täytyy opettaa nuorille kohtuullista alkoholinkäyttöä perjantaikännin sijaan.

juha210 kirjoitti:

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa eli meidän täytyy opettaa nuorille kohtuullista alkoholinkäyttöä perjantaikännin sijaan.

Lisäksi... valistus lienee tehokkaampi alkoholin käytön ohjaaja kuin verotus.

Tämän aamun Hesarissa asia on uutisoitu tarkasti ja viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvästi laskenut, joskaan se ei VIELÄ ole pudonnut hinnan alennuksia edeltävälle tasolle.

Tässä oleelliset tiedot:

Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2003 6,5 %

Alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 määrästä laski vuonna 2004 2,6 %, ja lasku jakautui seuraavasti:¨

Väkevät - 1,3 %
Vahvat viinit - 5,6 %
Miedot viinit 1,9 %
Siiderit - 14,6 %
Oluet - 18,4 %

Kasvua on ainoastaan viinien kulutuksessa. Jokohan suomalaisetkin vähitellen ovat sivistymässä eurooppalaisuuteen? Siiderin kulutuksen laskua selittänee sateinen kesä, mutta oluen kulutuksen lasku hieman ihmetyttää.

Huomattava on, että tilastothan kertovat vain Alkon myynnistä. Selittäisikö oluen kulutuksen laskua osaltaan se, että sen tuonti Virosta on saattanut yhä kasvaa.

environment kirjoitti:

On totta että Suomessa käytetään alkoholia hieman yli 10 litraa vuodessa muutettuna 100% alkoholiksi.

http://www.stakes.info/files/pdf/Raportit/Alkoh2004Kulutus.pdf

Tieto on yhtä kuvaava että jos kerrottaisiin, montako kanaa, montako lypsävää tai montako hehtaaria metsää suomalaiset keskimäärin omistavat.

Tässä muuten on Suomi lukuina, pähkinänkuoressa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/

Ja asiaan:

Alkoholin käyttäjiä on alle 50% väestöstä. Käyttäjien kesken jaettuna viinaa kuluukin jo tuplasti... noin 2 kossupulloa viikossa, mikä on jo ilmeinen terveysriski. Kulutuksen jakautumisesta on tutkimuksia ja ongelmallisimpia ovat luonnollisesti suurkuluttajat.

Alkoholin käytön lisääntyminen varsinkin nuorison keskuudessa on erittäin huolestuttavaa... minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Lisäksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaessa myös päihteiden haitat kasvavat mikä heijastuu yhteiskunnan toimintaan ja yleiseen ilmapiiriin varsin näkyvällä tavalla.

Lue lisää

Teet samanlaisen alkeellisen ajatteluvirheen kuin nimimerkki juha. Ei pidä päätellä alkoholin kokonaiskulutuksesta mitään muita terveys- tai muista haittavaikutuksia kuin että mitä suurempi kulutus sitä suuremmat haitat.

Suositus kahden punaviinilasillisen nauttimisesta päivittäin ei mitenkään seuraa suomalaisesta alkoholin kokonaiskulutuksesta. Nimimerkki juha sortuu keskiarvolaskuissaan alkeellisen numeromagiaan.

JormaKKorhonen kirjoitti:

Tämän aamun Hesarissa asia on uutisoitu tarkasti ja viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvästi laskenut, joskaan se ei VIELÄ ole pudonnut hinnan alennuksia edeltävälle tasolle.

Tässä oleelliset tiedot:

Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2003 6,5 %

Alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 määrästä laski vuonna 2004 2,6 %, ja lasku jakautui seuraavasti:¨

Väkevät - 1,3 %
Vahvat viinit - 5,6 %
Miedot viinit 1,9 %
Siiderit - 14,6 %
Oluet - 18,4 %

Kasvua on ainoastaan viinien kulutuksessa. Jokohan suomalaisetkin vähitellen ovat sivistymässä eurooppalaisuuteen? Siiderin kulutuksen laskua selittänee sateinen kesä, mutta oluen kulutuksen lasku hieman ihmetyttää.

Huomattava on, että tilastothan kertovat vain Alkon myynnistä. Selittäisikö oluen kulutuksen laskua osaltaan se, että sen tuonti Virosta on saattanut yhä kasvaa.

Lue lisää

>> viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on ... jne jne jne jne


Sinulla ei taida olla hajuakaan tallella ajattelusta? Alkon myyntitilastot ovat tilastoja, eivät ne mitenkään todista itseään. Alkon myyntitilastot sinänsä kertovat vain osan kokonaiskulutuksesta.

Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus nousi edellisvuodesta 6,5%. Tänä vuonna se tulee nousemaan viime vuodesta edelleen 1%. Se ei voi nousta joka vuosi useita prosentteja, koska lisääntyvät litramäärät näin nousisivat nopeasti taivaisiin.

Juttusi on muuten pelkkää sekoilua. Turhaa suunpieksäntää.

alkeet kirjoitti:

>> viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on ... jne jne jne jne


Sinulla ei taida olla hajuakaan tallella ajattelusta? Alkon myyntitilastot ovat tilastoja, eivät ne mitenkään todista itseään. Alkon myyntitilastot sinänsä kertovat vain osan kokonaiskulutuksesta.

Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus nousi edellisvuodesta 6,5%. Tänä vuonna se tulee nousemaan viime vuodesta edelleen 1%. Se ei voi nousta joka vuosi useita prosentteja, koska lisääntyvät litramäärät näin nousisivat nopeasti taivaisiin.

Juttusi on muuten pelkkää sekoilua. Turhaa suunpieksäntää.

Lue lisää

Tähän kohtaan tarkoitin kommenttini "Tässäkin ketjussa näkyy sivistyksen merkitys".

Mutta sivutaanpa pääotsikkoa... siinä Juha toteaa, että väkevien myynti on laskussa. Vähintäinkin väkevien suhteellinen osuus kokonaiskulutuksesta on laskussa, mikä on hyvä asia, sillä se indikoi kulutuskäyttäytymisen siirtymistä pois humalahakuisesta juomisesta.

Harva kiistää alkoholin hyötyjä. Mm. seurajuomana alkoholi järkevästi kulutettuna parantaa monien ihmisten elämän laatua merkittävästi. Harmi kuitenkin, että toisille viina on tabu tai mörkö.

juha210 kirjoitti:

Sinulla on ilmeisesti vakavaa laatua oleva alkoholiongelma tai sitten olet ymmärtänyt terveyttä vaalivan elämäntavan aivan väärin.

Kansallinen kossupäivä on kyllä kannatettava ehdotus - kossu on aina yhden lipunnoston arvoinen.

Lue lisää

Sinulla muuten on vakavaa laatua oleva ongelma koskien todellisuuden- ja suhteellisuudentajuasi.

Alholin vuotuinen kokonaiskulutus jaettuna väkiluvulla, muunnettuna koskenkorvaksi ja jaettuna päiväannoksiin antaa luvun, joka legitimoituu mielessäsi terveyspoliittiseksi suositukseksi.

Kuinka tämä mielen metamorfoosi oikein tapahtuu? Mikä on ajattelukimarasi resepti?

Otetaan tuhnuinen pullonpohja, paljon keskenkäynyttä, puberteettia yhä kuhisevaa liberalistista vapaudennälkää, talousajattelun tasolla olevaa yhteiskuntavisiota, vispataan joukkoon kokoannos numeromagiaa, ja kas! siinä se on.

alkeet kirjoitti:

>> viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on ... jne jne jne jne


Sinulla ei taida olla hajuakaan tallella ajattelusta? Alkon myyntitilastot ovat tilastoja, eivät ne mitenkään todista itseään. Alkon myyntitilastot sinänsä kertovat vain osan kokonaiskulutuksesta.

Viime vuonna alkoholin kokonaiskulutus nousi edellisvuodesta 6,5%. Tänä vuonna se tulee nousemaan viime vuodesta edelleen 1%. Se ei voi nousta joka vuosi useita prosentteja, koska lisääntyvät litramäärät näin nousisivat nopeasti taivaisiin.

Juttusi on muuten pelkkää sekoilua. Turhaa suunpieksäntää.

Lue lisää

...jutussani on virhe aikamäärityksessä. Kun puhun vuodesta 2003 pitää olla vuoden 2004 tammi-heinäkuu, ja kun puhun vuodesta 2004 pitää olla tämän vuoden tammi-heinäkuu. Luin kyllä jutun ihan oikein, mutta jostain syystä sekoilin noin tuota pätkää kirjoittaessani.

Kaikki esittämäni tilastolliset lukemat ovat kyllä täysin oikein, eli Alkosta ostetun alkoholin kulutus tämän vuoden alkupuoliskolla on laskenut siinä osoitetusti.

Kiinnitinhän itsekin huomiota siihen, että nämä ovat vain Alkon myynnin lukuja, mutta varsin luotettavasti ne kuitenkin näyttänevät trendin, eli alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvässä laskussa, lievässä nousussa on ainoastaan viinien kulutus, mikä osoittaa suotavaa kehityssuuntaa.

JormaKKorhonen kirjoitti:

...jutussani on virhe aikamäärityksessä. Kun puhun vuodesta 2003 pitää olla vuoden 2004 tammi-heinäkuu, ja kun puhun vuodesta 2004 pitää olla tämän vuoden tammi-heinäkuu. Luin kyllä jutun ihan oikein, mutta jostain syystä sekoilin noin tuota pätkää kirjoittaessani.

Kaikki esittämäni tilastolliset lukemat ovat kyllä täysin oikein, eli Alkosta ostetun alkoholin kulutus tämän vuoden alkupuoliskolla on laskenut siinä osoitetusti.

Kiinnitinhän itsekin huomiota siihen, että nämä ovat vain Alkon myynnin lukuja, mutta varsin luotettavasti ne kuitenkin näyttänevät trendin, eli alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvässä laskussa, lievässä nousussa on ainoastaan viinien kulutus, mikä osoittaa suotavaa kehityssuuntaa.

Lue lisää

>>> varsin luotettavasti ne [Alkon myyntiluvut] kuitenkin näyttänevät trendin, eli alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvässä laskussa,


Eivät näytä. Eivät varsin varsin varsin. Kokonaiskulutus tänä vuonna tulee olemaan noin prosentin suurempi kuin viime vuonna.

Mainitsemasi oluen myynnin laskun Alkossa selittävät asiantuntijat sillä että elintarvikekaupat ryhtyivät Lidlin kilpailuun vastatessaan käyttämään oluttarjouksia houkuttimina.

tuota noin kirjoitti:

Sinulla muuten on vakavaa laatua oleva ongelma koskien todellisuuden- ja suhteellisuudentajuasi.

Alholin vuotuinen kokonaiskulutus jaettuna väkiluvulla, muunnettuna koskenkorvaksi ja jaettuna päiväannoksiin antaa luvun, joka legitimoituu mielessäsi terveyspoliittiseksi suositukseksi.

Kuinka tämä mielen metamorfoosi oikein tapahtuu? Mikä on ajattelukimarasi resepti?

Otetaan tuhnuinen pullonpohja, paljon keskenkäynyttä, puberteettia yhä kuhisevaa liberalistista vapaudennälkää, talousajattelun tasolla olevaa yhteiskuntavisiota, vispataan joukkoon kokoannos numeromagiaa, ja kas! siinä se on.

Lue lisää

Numerot ovat lyömättömän hyviä osoittamaan asioiden oikean laidan.

environment kirjoitti:

Tähän kohtaan tarkoitin kommenttini "Tässäkin ketjussa näkyy sivistyksen merkitys".

Mutta sivutaanpa pääotsikkoa... siinä Juha toteaa, että väkevien myynti on laskussa. Vähintäinkin väkevien suhteellinen osuus kokonaiskulutuksesta on laskussa, mikä on hyvä asia, sillä se indikoi kulutuskäyttäytymisen siirtymistä pois humalahakuisesta juomisesta.

Harva kiistää alkoholin hyötyjä. Mm. seurajuomana alkoholi järkevästi kulutettuna parantaa monien ihmisten elämän laatua merkittävästi. Harmi kuitenkin, että toisille viina on tabu tai mörkö.

Lue lisää

On muuten kumma, ettei alkoholin positiivisia vaikutuksia mm. seurajuomana ja yleensäkin mielenterveyttä ylläpitävänä tekijänä ole tilastoitu. Miten nurin koko maa olisi, jos alkoholia ei olisi ollenkaan?

juha210 kirjoitti:

Karkeasti ottaen suomalaisten kuluttama alkoholi tarkoittaa noin puolikkaan kossun viikkovauhtia eli kahta ravintola-annosta per päivä. Määrä vastaa aikalailla lääkäreiden ehdottelemaa terveysvaikutteisen alkoholin nauttimisen tasoa. Itseasiassa siis kansanterveytemme on menossa parempaan suuntaan eli terveysmenot tulevat tulevaisuudessa laskemaan.

Mitä tulee Alkoon, niin sen monopoli pitää purkaa.

Lue lisää

Hehee, oletko tosissasi?
Sekö jakautuu tasaisesti niin, ettei kukaan nappaakkin vaikkapa koko kossua viikossa
Tai viittä?

JormaKKorhonen kirjoitti:

Tämän aamun Hesarissa asia on uutisoitu tarkasti ja viime vuoden aikana tapahtunut kehitys Alkon myynnistä todistettu monipuolisilla tilastoilla. Ne osoittavat, että myös alkoholin kokonaiskulutuksen määrä on selvästi laskenut, joskaan se ei VIELÄ ole pudonnut hinnan alennuksia edeltävälle tasolle.

Tässä oleelliset tiedot:

Alkoholin kokonaiskulutus kasvoi vuonna 2003 6,5 %

Alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 määrästä laski vuonna 2004 2,6 %, ja lasku jakautui seuraavasti:¨

Väkevät - 1,3 %
Vahvat viinit - 5,6 %
Miedot viinit 1,9 %
Siiderit - 14,6 %
Oluet - 18,4 %

Kasvua on ainoastaan viinien kulutuksessa. Jokohan suomalaisetkin vähitellen ovat sivistymässä eurooppalaisuuteen? Siiderin kulutuksen laskua selittänee sateinen kesä, mutta oluen kulutuksen lasku hieman ihmetyttää.

Huomattava on, että tilastothan kertovat vain Alkon myynnistä. Selittäisikö oluen kulutuksen laskua osaltaan se, että sen tuonti Virosta on saattanut yhä kasvaa.

Lue lisää

Alkoholin tilastoitu kulutus tuskin putoaakaan alle ylihinnoitellun aikakauden. Syinä mm. salakuljetetun-, itse poltetun- ja muun itse valmistetun alkoholin siirtyminen tilastoihin, koska taloudellinen hyöty suhteessa ostettuun tuotteeseen on kaventunut olemattomaksi.

Toisaalta nyt muillakin, kuin rikkailla on varaa nauttia alkoholin positiivista eduista, joten väistämättä tilastoitu kokonaiskulutus kasvaa. Odotamme innolla ensimmäistä alkoholin kohtuukulutuksen kansantaloutta ja terveyttä - fyysistä sekä psyykkistä - koskevaa tutkimista.

Alkon oluen myynti on romahtanut lähinnä vähittäiskauppojen keskiolutkampanjoiden takia. Siinäkin olemme menossa oikeaan suuntaan, koska sehän tarkoittaa, että vahvempien olueiden myynti on laskussa. Suuntaus on siis miedompiin seurustelu- ja ruokajuomiin.

kansanterveys paranee kirjoitti:

Hehee, oletko tosissasi?
Sekö jakautuu tasaisesti niin, ettei kukaan nappaakkin vaikkapa koko kossua viikossa
Tai viittä?

Joku voi tietysti vetääkin viisi kossua viikossa, mutta kun tilastoja laaditaan ja asioita hahmotellaan kokonaiskansantaloudellisella janalla, niin keskiarvot ovat lukuja, joita käytetään.

juha210 kirjoitti:

Joku voi tietysti vetääkin viisi kossua viikossa, mutta kun tilastoja laaditaan ja asioita hahmotellaan kokonaiskansantaloudellisella janalla, niin keskiarvot ovat lukuja, joita käytetään.

Lue lisää

vale, emävale, tilasto.

juha210 kirjoitti:

Numerot ovat lyömättömän hyviä osoittamaan asioiden oikean laidan.

Juu, varsinkin keskiarvot ovat hyvin käyttökelpoisia todellisuuden mittareita. Isot ja pienet voidaan eliminoida, kun keskimääräisesti suomalaiset ovat sen-ja-sen mittaisia. Ylilihavuus muuten ei ole mikään ongelma, koska keskimäärin suomalaiset painavat täsmälleen keskiarvon verran. Rikkaus ja köyhyys menettävät merkityksensä, kun keskimääräinen suomalainen palkansaaja tienaa 2300 € kuussa. Tämähän on uusliberalistien laskupäässä hyvä lähtökohta verosuosituksille, jotka voivat myös olla jotain keskimääräisajattelua hyödyntäviä, esim. kaikille sama veroprosentti.

Keskiarvoajattelu on jostain syystä erityisessä suojelussa uusliberalistien keskuudessa. Tälle on tietysti olemassa psykologiset syynsä. Numeromagia muuttaa todellisuuden ja myös todelliset ihmiset nimeroiksi, jolloin ihmisiä voi myös kohdella numeroina.

juha210 kirjoitti:

Joku voi tietysti vetääkin viisi kossua viikossa, mutta kun tilastoja laaditaan ja asioita hahmotellaan kokonaiskansantaloudellisella janalla, niin keskiarvot ovat lukuja, joita käytetään.

Lue lisää

No ei niitä keskiarvoja tällaisissa yhteyksissä kukaan muu käytä sellaisiin todisteluihin kuin sinä

Mitä pienten alkoholimäärien terveyttä edistäviin vaikutuksiin tulee, niistä on näyttöä, mutta on toistaiseksi ennenaikaista sanoa mihin vaikutukset perustuvat. On esim. puhuttu nimenomaan punaviinistä. Lasi tai kaksi punaviiniä päivittäin näyttäisi edistävän terveyttä.

Loput johtopäätökset olet temmannut sieltä mistä keskiarvoinnostuksesikin on kotoisin.

kossuina kirjoitti:

No ei niitä keskiarvoja tällaisissa yhteyksissä kukaan muu käytä sellaisiin todisteluihin kuin sinä

Mitä pienten alkoholimäärien terveyttä edistäviin vaikutuksiin tulee, niistä on näyttöä, mutta on toistaiseksi ennenaikaista sanoa mihin vaikutukset perustuvat. On esim. puhuttu nimenomaan punaviinistä. Lasi tai kaksi punaviiniä päivittäin näyttäisi edistävän terveyttä.

Loput johtopäätökset olet temmannut sieltä mistä keskiarvoinnostuksesikin on kotoisin.

Lue lisää

Eikö olekin mielenkiintoista, kun samoja tilastoja tulkitsemalla voidaan asia esittää niin monenkirjavalla tavalla.

juha210 kirjoitti:

Eikö olekin mielenkiintoista, kun samoja tilastoja tulkitsemalla voidaan asia esittää niin monenkirjavalla tavalla.

Ei niitä niin moni muu sinun lisäksesi tulkitse harhaisesti. Joku Korhonen, joka jääköön omaan arvoonsa. Mahtailet suotta. "... voidaan asia esittää niin monenkirjavalla tavalla..." Miksi käytät passiivia? Kyseessä ei ole yleinen väärintulkinta. Lähinnä vain sinä.

tavattomat kirjoitti:

Ei niitä niin moni muu sinun lisäksesi tulkitse harhaisesti. Joku Korhonen, joka jääköön omaan arvoonsa. Mahtailet suotta. "... voidaan asia esittää niin monenkirjavalla tavalla..." Miksi käytät passiivia? Kyseessä ei ole yleinen väärintulkinta. Lähinnä vain sinä.

Lue lisää

Passiivia käytetään silloin, kun asioita yleisesti tehdään, niin kuin tehdään.

juha210 kirjoitti:

Passiivia käytetään silloin, kun asioita yleisesti tehdään, niin kuin tehdään.

>> Passiivia käytetään silloin, kun asioita yleisesti tehdään, niin kuin tehdään.

Niin. Ja kysymys kuului, miksi sinä käytät passiivia kun etsit legitimaatiota omalle keskiarvofilosofiallesi, jonka mukaan Suomessa ei kärsitä alkoholihaittoja vaan kansanterveys kohisten etenee?

Tämä tulkintasi ylittää normaaliuden puitteet.

Ehkä kohta joku esittää, ettei liikalihavuus ole Suomessa ongelma, koska keskimääräisesti emme syö kovinkaan monta ylimääräistä kaloria.

Nythän meidän seuraamme liittyikin oikein ammattilainen harvinaisen rohkealla lausunnolla. Taitaa olla parempi, että tarkkailet vaan ihan neutraalisti sieltä takarivistä, miten näitä asioita käsitellään.

juha210 kirjoitti:

Nythän meidän seuraamme liittyikin oikein ammattilainen harvinaisen rohkealla lausunnolla. Taitaa olla parempi, että tarkkailet vaan ihan neutraalisti sieltä takarivistä, miten näitä asioita käsitellään.

Lue lisää

Neutraalitarkkailija on täysin oikeassa siinä, että olennaista on kiinnittää huomio kulutuksen jakaumaan. Jakaumasta tiedetään se, että selvä vähemmistö suomalaisista juo selvän enemmistön vuodessa eri tavalla hankitusta alkoholista.

Suurkuluttujat on alkoholin aiheuttamien haittojen osalta se ryhmä, joka on merkittävin. Haitat riippuvat tämän ryhmän koosta. Kokonaiskulutuksen nousu tai lasku indikoi varsin hyvin sitä, ovatko haitat nousussa vai laskussa.

Muulle eli kansan enemmistölle, joka siis juo vuodessa kulutetusta alkoholista vähemmistön, alkoholi ei aiheuta suurempia ongelmia heille itselleen tai heidän välityksellään. Siitä voi olla jopa terveydellistä etua jossain ryhmässä ja siitä voi olla henkistä tukea jossain toisessa. Silloin puhutaan aina kohtuukäytöstä tai vähäisestä käytöstä.

Yhteiskunnan tasolla pitää kuitenkin asettaa vastakkain alkoholin aiheuttamat haitat ja edut. Toisatiseksi on ollut niin, että alkoholin aiheuttamat kansanterveydeliset ja sosiaaliset haitat ovat olleet niin merkittävät, että jokainen olla vähänkin järkeä päässään pitää haittoja etuja suurempana. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että haittojen vähentämiseen tähtäävät toimet ohjaavat alkoholipolitiikkaa.

Alkoholia kohtuullisesti käyttävälle vähemmistölle hinnan nousu ei ole ongelma, koska rahaa kuluu joka tapauksessa alkoholiin hyvin vähän. Terveysvaikutuksia hakeva saattaa ostaa kalliin konjakkipullon, kun taas humalavaiktuksia ostava laskee sen, missä tuotteessa on eniten alkoholia hintaan nähden. Rantojen miesten mukaan joskus taannoin esim. Ruska -niminen väkevä viini oli tässä mielessä paras ja muuta ei tullut mieleenkään ostaa. Sitä kun vetäisi päivän mittaan pari kolme pullosta ja otti lasolia vähän kirkasteeksi, niin hyvin pyyhki taas sulat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Neutraalitarkkailija on täysin oikeassa siinä, että olennaista on kiinnittää huomio kulutuksen jakaumaan. Jakaumasta tiedetään se, että selvä vähemmistö suomalaisista juo selvän enemmistön vuodessa eri tavalla hankitusta alkoholista.

Suurkuluttujat on alkoholin aiheuttamien haittojen osalta se ryhmä, joka on merkittävin. Haitat riippuvat tämän ryhmän koosta. Kokonaiskulutuksen nousu tai lasku indikoi varsin hyvin sitä, ovatko haitat nousussa vai laskussa.

Muulle eli kansan enemmistölle, joka siis juo vuodessa kulutetusta alkoholista vähemmistön, alkoholi ei aiheuta suurempia ongelmia heille itselleen tai heidän välityksellään. Siitä voi olla jopa terveydellistä etua jossain ryhmässä ja siitä voi olla henkistä tukea jossain toisessa. Silloin puhutaan aina kohtuukäytöstä tai vähäisestä käytöstä.

Yhteiskunnan tasolla pitää kuitenkin asettaa vastakkain alkoholin aiheuttamat haitat ja edut. Toisatiseksi on ollut niin, että alkoholin aiheuttamat kansanterveydeliset ja sosiaaliset haitat ovat olleet niin merkittävät, että jokainen olla vähänkin järkeä päässään pitää haittoja etuja suurempana. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että haittojen vähentämiseen tähtäävät toimet ohjaavat alkoholipolitiikkaa.

Alkoholia kohtuullisesti käyttävälle vähemmistölle hinnan nousu ei ole ongelma, koska rahaa kuluu joka tapauksessa alkoholiin hyvin vähän. Terveysvaikutuksia hakeva saattaa ostaa kalliin konjakkipullon, kun taas humalavaiktuksia ostava laskee sen, missä tuotteessa on eniten alkoholia hintaan nähden. Rantojen miesten mukaan joskus taannoin esim. Ruska -niminen väkevä viini oli tässä mielessä paras ja muuta ei tullut mieleenkään ostaa. Sitä kun vetäisi päivän mittaan pari kolme pullosta ja otti lasolia vähän kirkasteeksi, niin hyvin pyyhki taas sulat.

Lue lisää

Oletko ajatellut, että se vähemmistö, joka juo suurimman osan kulutetusta alkoholista, on kuitenkin vain vähemmistö. Kokonaisuutta ajatellen se ei lopputulosta muuta mihinkään.

Tuossa jo ylempänä pohdiskelinkin, milloin tehdään tutkimus alkoholin positiivisista - fyysisistä sekä psyykkisistä - vaikutuksista ja kontrataan sitä negatiivisiin vaikutuksiin.

juha210 kirjoitti:

Oletko ajatellut, että se vähemmistö, joka juo suurimman osan kulutetusta alkoholista, on kuitenkin vain vähemmistö. Kokonaisuutta ajatellen se ei lopputulosta muuta mihinkään.

Tuossa jo ylempänä pohdiskelinkin, milloin tehdään tutkimus alkoholin positiivisista - fyysisistä sekä psyykkisistä - vaikutuksista ja kontrataan sitä negatiivisiin vaikutuksiin.

Lue lisää

Tottakai se on vähemmistö, joka juo kaikkein eniten. Olisi kansallinen katastrofi, jos kyseessä olisi kaiken kukkaraksi enemmistö. Siitä voisikin aloittaa laskutehtävän, milloin Suomen kansa kuolee pois kokonaan. Tämän vähemmistö koko vaikuttaa lopputulokseen kaikkein ratkaisevimmin. Joukon kasvaminen kymmenyksellä, lisää takuuvarmasti myös haittoja vähintään kymmenyksellä.

Alkoholin terveysvaikutuksista on tehty jonkin verran selvitystä. Ne ovat varsin merkityksettömät. Alkholistin suonet ovat kyllä kalkkeutumattomat, mutta siitä ei ole etua, jos maksa poksahtaa tai saa kuolemaan johtavan sydärin. Alkoholin terveysvaikutukset liittyvät siihen, että juo punaviinilasillisen silloin tällöin. Tämän terveysvaikutuksen saavuttamiseen ei euro sinne tai tänne pullon hinnassa mitään vaikututa. Tällaisen juomatavan omaksuneita on Suomessa erittäin harvassa.

Alkholilla voi olla toki myönteisiä vaikutuksia muuten. Se poistaa estoja ja voi siten lisätä ihmisen mahdollisuuksia sosiaalisuuteen. Tällaisia vaikutuksia on kaikkineen mahdotonta mitata. Tällaisten vaikutusten saavuttaminen ei ole hintakysymys. Ihminen käyttää tähän tarkoitukseen alkoholia hyvin harvoin ja pieniä määriä, koska muuten vaikutukset muuttuvat negatiivisiksi. Alkholia nautitaan näistä syistä esim. ravintolaissa ja silloinhan hinta on ravintolahinta eli kauppahintaa reilusti korkeampi.

Alkholin haittavaiktukset ovat erittäin suuret. Jo arkijärjellä voi nähdä, että haitat ovat niin suuret, ettei niitä voi hyväksyä ja pitää vain hintana positiivista vaikutuksista. Alkholin haittavaiktuksten taloudelliset kustannukset ovat valtavat ja inhimilliset käsrimykset vieläkin valtavammat. Ilmeisesti et lainkaan tiedosta sitä, millaisissa suuruusluokissa näissä haitoissa liikutaan.

juha210 kirjoitti:

Oletko ajatellut, että se vähemmistö, joka juo suurimman osan kulutetusta alkoholista, on kuitenkin vain vähemmistö. Kokonaisuutta ajatellen se ei lopputulosta muuta mihinkään.

Tuossa jo ylempänä pohdiskelinkin, milloin tehdään tutkimus alkoholin positiivisista - fyysisistä sekä psyykkisistä - vaikutuksista ja kontrataan sitä negatiivisiin vaikutuksiin.

Lue lisää

Yksinkertainen esimerkki alkholihaitosta ovat henkirikokset. Niitä on suomessa about 150 sellaista, jossa seurauksena on uhrin kuolema. Näistä 70-90 % on sellaisia, joissa tekijä ja uhri ovat vahvasti syrjäytyneitä ja joista moni voidaan luokitella alkoholistiksi. Suomessa olisi ilman tätä joukkoa ehkä 15-30 henkirikosta vuodessa ja jokainen sellainen olisi silloin mediatapahtuma. Tavallinen henkirikos on sellainen, jossa aamulla ryyppyporukassa havaitaan jonkun kuolleen puukoniskusta. Kukaan ei muista tapahtumia eikä välttämättä edes sitä, kuka iski puukolla ja minkä takia.

Yksittäinen alkoholisti saa rumaa jälkeä aikaan elämänsa aikana. Nuorena alkanut juopottelu johtaa kouluttamattomuuteen ja syrjäytymiseen. Nuorena tehdään ensin pikkurikoksia ja vähän isompana vähän isompia rötöksiä. Mukana on rattijuopumusta, yhteiskunnan varoilla elämistä, puolison hakkaamista, lasten huostaanottoja, sairaalapäiviä jne. Kaikki tämä maksaa maltaita. Alkholisti on vanhus 50-vuotiaana ja silloin ei enää lasketa vuosia vaan kuukausia paljonko on jäljellä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai se on vähemmistö, joka juo kaikkein eniten. Olisi kansallinen katastrofi, jos kyseessä olisi kaiken kukkaraksi enemmistö. Siitä voisikin aloittaa laskutehtävän, milloin Suomen kansa kuolee pois kokonaan. Tämän vähemmistö koko vaikuttaa lopputulokseen kaikkein ratkaisevimmin. Joukon kasvaminen kymmenyksellä, lisää takuuvarmasti myös haittoja vähintään kymmenyksellä.

Alkoholin terveysvaikutuksista on tehty jonkin verran selvitystä. Ne ovat varsin merkityksettömät. Alkholistin suonet ovat kyllä kalkkeutumattomat, mutta siitä ei ole etua, jos maksa poksahtaa tai saa kuolemaan johtavan sydärin. Alkoholin terveysvaikutukset liittyvät siihen, että juo punaviinilasillisen silloin tällöin. Tämän terveysvaikutuksen saavuttamiseen ei euro sinne tai tänne pullon hinnassa mitään vaikututa. Tällaisen juomatavan omaksuneita on Suomessa erittäin harvassa.

Alkholilla voi olla toki myönteisiä vaikutuksia muuten. Se poistaa estoja ja voi siten lisätä ihmisen mahdollisuuksia sosiaalisuuteen. Tällaisia vaikutuksia on kaikkineen mahdotonta mitata. Tällaisten vaikutusten saavuttaminen ei ole hintakysymys. Ihminen käyttää tähän tarkoitukseen alkoholia hyvin harvoin ja pieniä määriä, koska muuten vaikutukset muuttuvat negatiivisiksi. Alkholia nautitaan näistä syistä esim. ravintolaissa ja silloinhan hinta on ravintolahinta eli kauppahintaa reilusti korkeampi.

Alkholin haittavaiktukset ovat erittäin suuret. Jo arkijärjellä voi nähdä, että haitat ovat niin suuret, ettei niitä voi hyväksyä ja pitää vain hintana positiivista vaikutuksista. Alkholin haittavaiktuksten taloudelliset kustannukset ovat valtavat ja inhimilliset käsrimykset vieläkin valtavammat. Ilmeisesti et lainkaan tiedosta sitä, millaisissa suuruusluokissa näissä haitoissa liikutaan.

Lue lisää

"Alkholin haittavaiktuksten taloudelliset kustannukset ovat valtavat ja inhimilliset käsrimykset vieläkin valtavammat. Ilmeisesti et lainkaan tiedosta sitä, millaisissa suuruusluokissa näissä haitoissa liikutaan."

Missä mediassa ja milloin nämä suuren suuret haitat on julkituotu? Jos ne oikeasti ovat paisuttelemaasi luokkaa, niin kyllähän niistä olisi ollut jo puhetta enemmänkin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yksinkertainen esimerkki alkholihaitosta ovat henkirikokset. Niitä on suomessa about 150 sellaista, jossa seurauksena on uhrin kuolema. Näistä 70-90 % on sellaisia, joissa tekijä ja uhri ovat vahvasti syrjäytyneitä ja joista moni voidaan luokitella alkoholistiksi. Suomessa olisi ilman tätä joukkoa ehkä 15-30 henkirikosta vuodessa ja jokainen sellainen olisi silloin mediatapahtuma. Tavallinen henkirikos on sellainen, jossa aamulla ryyppyporukassa havaitaan jonkun kuolleen puukoniskusta. Kukaan ei muista tapahtumia eikä välttämättä edes sitä, kuka iski puukolla ja minkä takia.

Yksittäinen alkoholisti saa rumaa jälkeä aikaan elämänsa aikana. Nuorena alkanut juopottelu johtaa kouluttamattomuuteen ja syrjäytymiseen. Nuorena tehdään ensin pikkurikoksia ja vähän isompana vähän isompia rötöksiä. Mukana on rattijuopumusta, yhteiskunnan varoilla elämistä, puolison hakkaamista, lasten huostaanottoja, sairaalapäiviä jne. Kaikki tämä maksaa maltaita. Alkholisti on vanhus 50-vuotiaana ja silloin ei enää lasketa vuosia vaan kuukausia paljonko on jäljellä.

Lue lisää

100 luuseria ei kokonaisuutta kaada mihinkään suuntaan. Pitääkö meidän tosiaan laatia lait ja säännöt näiden tapausten ehdoilla? Vähän realismia peliin, kiitos.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yksinkertainen esimerkki alkholihaitosta ovat henkirikokset. Niitä on suomessa about 150 sellaista, jossa seurauksena on uhrin kuolema. Näistä 70-90 % on sellaisia, joissa tekijä ja uhri ovat vahvasti syrjäytyneitä ja joista moni voidaan luokitella alkoholistiksi. Suomessa olisi ilman tätä joukkoa ehkä 15-30 henkirikosta vuodessa ja jokainen sellainen olisi silloin mediatapahtuma. Tavallinen henkirikos on sellainen, jossa aamulla ryyppyporukassa havaitaan jonkun kuolleen puukoniskusta. Kukaan ei muista tapahtumia eikä välttämättä edes sitä, kuka iski puukolla ja minkä takia.

Yksittäinen alkoholisti saa rumaa jälkeä aikaan elämänsa aikana. Nuorena alkanut juopottelu johtaa kouluttamattomuuteen ja syrjäytymiseen. Nuorena tehdään ensin pikkurikoksia ja vähän isompana vähän isompia rötöksiä. Mukana on rattijuopumusta, yhteiskunnan varoilla elämistä, puolison hakkaamista, lasten huostaanottoja, sairaalapäiviä jne. Kaikki tämä maksaa maltaita. Alkholisti on vanhus 50-vuotiaana ja silloin ei enää lasketa vuosia vaan kuukausia paljonko on jäljellä.

Lue lisää

Minusta käsität perusasetelman väärin, jos ajattelet hivuttaa sivistyksen suomalaisiin juomatapoihin hintapolitiikalla.

Yletön juominen on selviö murrosyhteiskunnassa. Suomen kevyehkö urbanisoituminen, taajamiin maaltamuuttaneiden holtittomuus ja toisaalta maaseudun aikamiespoikien syrjäytyminen ruokkivat abnormaalia käyttäytymistä. Se on kehityksen hinta. Ei yhteiskunnan normaalia kehitystä saa pysäyttää marginaalin häiriökäyttäytymisellä. Minusta häiriökäytöksisille olisi sallittava pakollinen antabus-hoito tai jotain vastaavaa.

juha210 kirjoitti:

100 luuseria ei kokonaisuutta kaada mihinkään suuntaan. Pitääkö meidän tosiaan laatia lait ja säännöt näiden tapausten ehdoilla? Vähän realismia peliin, kiitos.

Luusereita ei ole vain sata. Henkirikoksia on vuodessa 150, yrityksiä paljon enemmän ja muuta väkivaltaa moninkertaisesti. Poliisin talteen korjaamia sammuneita on tuhansia vuodessa. Rattijuopumuksia on melkein 30000 vuodessa. Alkoholikuolemia (alkoholi vaikuttavana syynä ennen aikaiseen kuolemaan) 2000 - 3000 vuosittain. Alkoholin aiheuttamia sairaalapäiviä on valtava määrä, samoin työstäpoissaolopäiviä. Alkoholin aiheuttamaa työkyvyttömyyttä on paljon, he elävät yhteiskunnan kustannuksella koko loppuelämänsä eivätkä enää kelpaa mihinkään työhön, vaikka työpaikkoja olisi kuinka paljon haussa.

Etsivä löytää. Koitapa alkaa selvittää itsellesi eri lähteistä, kuinka paljon tuhoa alkoholi aiheuttaa. Edellä oli kai riittävästi jo vihjeitä. Sen jälkeen voit miettiä uudestaan, montako nollaa tuohon luuserijoukkosi lukuun pitää lisätä.

antiteesi kirjoitti:

Minusta käsität perusasetelman väärin, jos ajattelet hivuttaa sivistyksen suomalaisiin juomatapoihin hintapolitiikalla.

Yletön juominen on selviö murrosyhteiskunnassa. Suomen kevyehkö urbanisoituminen, taajamiin maaltamuuttaneiden holtittomuus ja toisaalta maaseudun aikamiespoikien syrjäytyminen ruokkivat abnormaalia käyttäytymistä. Se on kehityksen hinta. Ei yhteiskunnan normaalia kehitystä saa pysäyttää marginaalin häiriökäyttäytymisellä. Minusta häiriökäytöksisille olisi sallittava pakollinen antabus-hoito tai jotain vastaavaa.

Lue lisää

En ole missään ajatellut sivistää suomalaisia hintapolitiikalla. Hintapolitiikan ainoa funktio on siinä, että alkoholihaittojen kasvu saataisiin mahdollisimman pieneksi. Sivistäminen onnistuu paremmin silloin, kun sivystyksen kohteena oleva joukko on sen verran selvinpäin, että ymmärtää sisvystyksen sanoman.

Muilta osin en viitsi ottaa kantaa juttuihisi. Sanon vaan, että mielikuvitusta ainakin on.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luusereita ei ole vain sata. Henkirikoksia on vuodessa 150, yrityksiä paljon enemmän ja muuta väkivaltaa moninkertaisesti. Poliisin talteen korjaamia sammuneita on tuhansia vuodessa. Rattijuopumuksia on melkein 30000 vuodessa. Alkoholikuolemia (alkoholi vaikuttavana syynä ennen aikaiseen kuolemaan) 2000 - 3000 vuosittain. Alkoholin aiheuttamia sairaalapäiviä on valtava määrä, samoin työstäpoissaolopäiviä. Alkoholin aiheuttamaa työkyvyttömyyttä on paljon, he elävät yhteiskunnan kustannuksella koko loppuelämänsä eivätkä enää kelpaa mihinkään työhön, vaikka työpaikkoja olisi kuinka paljon haussa.

Etsivä löytää. Koitapa alkaa selvittää itsellesi eri lähteistä, kuinka paljon tuhoa alkoholi aiheuttaa. Edellä oli kai riittävästi jo vihjeitä. Sen jälkeen voit miettiä uudestaan, montako nollaa tuohon luuserijoukkosi lukuun pitää lisätä.

Lue lisää

Nuo luvut ovat edelleen kokonaisuuten nähden mitättömiä, eivätkä itseasiassa kerro mitään, ennenkuin saadaan alkoholin positiivisista vaikutuksista tutkittua ja tilastoitua tietoa.

Viinan hinnan korotuksella ei noita lukuja kaunisteta. Tämän päivän vertaaminen 1970-lukuun on epärealistista - ymmärrät varmaan miksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole missään ajatellut sivistää suomalaisia hintapolitiikalla. Hintapolitiikan ainoa funktio on siinä, että alkoholihaittojen kasvu saataisiin mahdollisimman pieneksi. Sivistäminen onnistuu paremmin silloin, kun sivystyksen kohteena oleva joukko on sen verran selvinpäin, että ymmärtää sisvystyksen sanoman.

Muilta osin en viitsi ottaa kantaa juttuihisi. Sanon vaan, että mielikuvitusta ainakin on.

Lue lisää

Häiritsen sinua vielä yhdellä vastauksella.

Ylettömästi juovan identiteettti on aivan sama kuin huumeiden käyttäjänkin. Eli Tarpeen tyydyttäminen. Edes kieltolaki aikoinaan ei onnistunut tekemään kaikista suomalaisista kohtuukäyttäjiä. On aivan kohtuutonta rangaista keskiverto-suomalaista marginaali-suomalaisen takia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Luusereita ei ole vain sata. Henkirikoksia on vuodessa 150, yrityksiä paljon enemmän ja muuta väkivaltaa moninkertaisesti. Poliisin talteen korjaamia sammuneita on tuhansia vuodessa. Rattijuopumuksia on melkein 30000 vuodessa. Alkoholikuolemia (alkoholi vaikuttavana syynä ennen aikaiseen kuolemaan) 2000 - 3000 vuosittain. Alkoholin aiheuttamia sairaalapäiviä on valtava määrä, samoin työstäpoissaolopäiviä. Alkoholin aiheuttamaa työkyvyttömyyttä on paljon, he elävät yhteiskunnan kustannuksella koko loppuelämänsä eivätkä enää kelpaa mihinkään työhön, vaikka työpaikkoja olisi kuinka paljon haussa.

Etsivä löytää. Koitapa alkaa selvittää itsellesi eri lähteistä, kuinka paljon tuhoa alkoholi aiheuttaa. Edellä oli kai riittävästi jo vihjeitä. Sen jälkeen voit miettiä uudestaan, montako nollaa tuohon luuserijoukkosi lukuun pitää lisätä.

Lue lisää

Noin lonkalta heitän pari lisähuomautusta luetteloosi. Ensinnäkään alkoholihaitat eivät ole tiettyjen yksilöiden ("luusereiden") ongelmia, jotka menisivät hautaan heikkojen yksilöiden myötä, vaan alkoholisoituminen on yksi näitä yhteiskunnallisia prosesseja, jotka ruokkivat itseään sitä tehokkaammin mitä enemmän alkoholia on liikkeellä. WHO:n mittareiden mukaan alkoholia käyttävistä miehistä about 25% muodostaa jatkuvan vararavintojoukon, josta muutaman, ehkä viiden prosentin kulloinenkin kärkijoukko aiheuttaa 95% yhteiskunnan epäsosiaalisuusongelmista. Naisilla tuo joukko on ollut pienempi, muistaakseni viiden prosentin luokkaa, mutta kukaan ei taida vielä tietää miten tyttöjen lisääntyvä juopottelu tähän vaikuttaa.

Terveyshaittojen puolella on juuri tuo mainittu about 2500 kuolemaa vuosittain, sairaalahoitoja (siis kestoltaan pitempiä) 30 - 40 000 vuodessa, ja jokainenhan tietää, että esim. vangit nauttivat paljon parempaa hoitoa kuin me tavantallaajat, koska vangit oitis valittavat vaikka kuinka korkeisiin portaisiin elleivät saa välittömästi kaikkia mahdollisia hoitotoimenpiteitä. Oikeuslaitoksen ja vankiloiden kustannukset ovat melkoiselta osaltaan humalan syytä, en tiedä onko niitä edes koskaan laskettu pelkästään alkoholihaittoina viinan piikkiin, kun alkoholihaittojen kokonaiskustannuksista puhutaan. Yleensä tässä heitetään summa 5 - 6 mrd euroa/v., ja jotkut tietysti heittävät vastaan, että toki viinanjuojat itse veroina nuo kustannukset maksavatkin. Eivät maksa, viinaveron tuotto on jotain 2 mrd euroa. Tai siis oli - olisi hyvin mielenkiintoista tietää, miten paljon verotulot tosiasiassa leikkautuivat, kun väkevien veroa laskettiin ja kulutus vastaavasti nousi.

antiteesi kirjoitti:

Häiritsen sinua vielä yhdellä vastauksella.

Ylettömästi juovan identiteettti on aivan sama kuin huumeiden käyttäjänkin. Eli Tarpeen tyydyttäminen. Edes kieltolaki aikoinaan ei onnistunut tekemään kaikista suomalaisista kohtuukäyttäjiä. On aivan kohtuutonta rangaista keskiverto-suomalaista marginaali-suomalaisen takia.

Lue lisää

Olen samaa mieltä siitä, että on kohtuutonta rangaista keskiverto-suomalaista marginaali-suomalaisen takia. Sen vuoksi me joudummekin monessa asiassa kehittämään näille rangaistuksille miellyttävämpiä nimiä. Vakuutusyhtiöt nimittävät rangaistusta esim. vakuutusmaksuksi, kun otamme vakuutuksia varkauksia ja muita marginaali-ihmisten aiheuttamia vahinkoja vastaan. Moni meistä ei edes älyä sitä, että lukot ovissamme ovat rangaistuksia. Verotkin ovat monelle vain rangaistus.

Kysymys on kuitenkin tästä, siis muun muassa: Haluammeko maksaa sen rangaistuksen etukäteen korkeimpina juoman hintoina, että alkoholihaittojen syntymisen riski pienenisi vai jälkikäteen, kun haitat ovat syntyneet. Onko siis esim. parempi, että omaiset saavat vakuutuksesta kuolemanvarakorvauksen jäädessäsi rattijuopon yliajamaksi vai maksat mieluummin pikkusen ylihintaa viinipullostasi ja omaiset eivät pääse iloitsemaan ennen aikaisesta poismenostasi.

Identiteetit voivat olla samat, mutta haittojen määrän osalta ratkaisevampaa on se, monellako tällaisen identiteetin ongelmapuolet pääsevät puhkeamaan. Jos huolehtii siisteydestään, paiseita on vähemmän, vaikka kuinka olisi muuten alttius niihin. Yhtä juoppoa on helpompi varoa kuin sataa samanlaista.

antiteesi kirjoitti:

Häiritsen sinua vielä yhdellä vastauksella.

Ylettömästi juovan identiteettti on aivan sama kuin huumeiden käyttäjänkin. Eli Tarpeen tyydyttäminen. Edes kieltolaki aikoinaan ei onnistunut tekemään kaikista suomalaisista kohtuukäyttäjiä. On aivan kohtuutonta rangaista keskiverto-suomalaista marginaali-suomalaisen takia.

Lue lisää

Valitettavasti juuri näin ei ole asianlaita. Alkoholisoituminen ei periaatteessa sijoitu mihinkään yhteiskunnan alalaitaan tai nurkkaukseen, vaan riskiryhmä hajautuu kattamaan koko yhteiskunnan. Riskiryhmästä pudotaan juoppojen kategoriaan, joka jatkuvasti on prosentuaalisesti suunnilleen samansuuruinen, vaikka kuolema niittää sitä tehokkaasti ja jatkuvasti.

Ajattelutapasi on yksi tyypillinen klisee, joka sitkeästi elää niiden piirissä, jotka mieluusti uskovat että yhteiskunnallisia voimia ei ole, vaan yhteiskunta muodostuu yksilöistä, jotka itse ihan vapaasti päättävät mitä ajattelevat ja tekevät.

kiteytetty kirjoitti:

Valitettavasti juuri näin ei ole asianlaita. Alkoholisoituminen ei periaatteessa sijoitu mihinkään yhteiskunnan alalaitaan tai nurkkaukseen, vaan riskiryhmä hajautuu kattamaan koko yhteiskunnan. Riskiryhmästä pudotaan juoppojen kategoriaan, joka jatkuvasti on prosentuaalisesti suunnilleen samansuuruinen, vaikka kuolema niittää sitä tehokkaasti ja jatkuvasti.

Ajattelutapasi on yksi tyypillinen klisee, joka sitkeästi elää niiden piirissä, jotka mieluusti uskovat että yhteiskunnallisia voimia ei ole, vaan yhteiskunta muodostuu yksilöistä, jotka itse ihan vapaasti päättävät mitä ajattelevat ja tekevät.

Lue lisää

Tänä kesänäkin vierailin Keski-Euroopassa. Olut oli halvempaa kuin Suomessa, mutta alkoholisteja ei näkynyt missään. Onko siis niin, että vain Suomessa alkoholin hinta vaikuttaa alkoholismiin?

juha210 kirjoitti:

Nuo luvut ovat edelleen kokonaisuuten nähden mitättömiä, eivätkä itseasiassa kerro mitään, ennenkuin saadaan alkoholin positiivisista vaikutuksista tutkittua ja tilastoitua tietoa.

Viinan hinnan korotuksella ei noita lukuja kaunisteta. Tämän päivän vertaaminen 1970-lukuun on epärealistista - ymmärrät varmaan miksi.

Lue lisää

Eikö sinulle riitä mikään. Sanot siis, että kymmenen lentokoneen putomainen vuodessa ja 3000 ihmisen kuoleminen niissä on kokonaisuuteen nähden mitätön ongelma. Onko sinulla lainkaan suhteellisuudentajua, tajua vai mistä on kyse?

Millaista tutkittua ja tilastoitua tietoa kuvittelet oikein saatavan alkoholin positiivista vaikutuksista? Millaista luulet sen olevan, että se kokonaisuuden kannalta on niin positiivinen asia, että 3000 ihmisen ennen aikainen kuoleminen vuosittain - korostan vuosittain - on mitätön asia. Kymmenessä vuodessa kaatuu pikkukaupungillinen suomalaisia alkoholiin, lähes sama määrä kuin vuoden 1918 sisällisodassa. Vähän pitemmällä aikavälillä päästäänkin jo talvisodan ja jatkosodan lukuisin. Siis mitätön määrä kokonaisuuteen nähden?

Viinan hinnan korotuksella lukuja kaunistetaan takuuvarmasti, jos se olisi muuten mahdollista. Hinnalla ja saatavuuden rajoittamisella on täysin mahdollista vähentää haittoja ja niin on aikaisemmin toimittukin. Meillä on vain se kokonaisuus mennyt näiden haittojen edelle. Olemme valmiit uhraamaan ne 3000 ihmistä vuosittain plus muut haitat päälle, jotta enemmistön materiaalinen hyvinvointi kasvaisi. Tässä mielessä olet oikeassa, on epärealistista, että vauhti tästä vähenisi. Niin kauan kun ongelma ei suoranaisesti kosketa henkilökohatisesti, ajattelemme, ettei hinta ole liian kova.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen samaa mieltä siitä, että on kohtuutonta rangaista keskiverto-suomalaista marginaali-suomalaisen takia. Sen vuoksi me joudummekin monessa asiassa kehittämään näille rangaistuksille miellyttävämpiä nimiä. Vakuutusyhtiöt nimittävät rangaistusta esim. vakuutusmaksuksi, kun otamme vakuutuksia varkauksia ja muita marginaali-ihmisten aiheuttamia vahinkoja vastaan. Moni meistä ei edes älyä sitä, että lukot ovissamme ovat rangaistuksia. Verotkin ovat monelle vain rangaistus.

Kysymys on kuitenkin tästä, siis muun muassa: Haluammeko maksaa sen rangaistuksen etukäteen korkeimpina juoman hintoina, että alkoholihaittojen syntymisen riski pienenisi vai jälkikäteen, kun haitat ovat syntyneet. Onko siis esim. parempi, että omaiset saavat vakuutuksesta kuolemanvarakorvauksen jäädessäsi rattijuopon yliajamaksi vai maksat mieluummin pikkusen ylihintaa viinipullostasi ja omaiset eivät pääse iloitsemaan ennen aikaisesta poismenostasi.

Identiteetit voivat olla samat, mutta haittojen määrän osalta ratkaisevampaa on se, monellako tällaisen identiteetin ongelmapuolet pääsevät puhkeamaan. Jos huolehtii siisteydestään, paiseita on vähemmän, vaikka kuinka olisi muuten alttius niihin. Yhtä juoppoa on helpompi varoa kuin sataa samanlaista.

Lue lisää

Jos valtion monopoli pääosin myy kansalaisille alkoholia ja "vakuuttaa" kansalaisten tarpeet alkoholin haittojen suhteen, ollaan aika erikoisessa tilanteessa. Valtio sekä aiheuttaa, että korjaa alkoholin vaikutuksia yksilölle.

Mielestäni vakuutus-esimerkkisi sopisi myös esimerkiksi alkoholin suurkäyttäjille. Kymmenkertainen rattijuoppo ottaisi vakuutuksen alkoholin haitallisuuden varalta terveyteen ja omaisuuteen. Tai sitten suomalaisille pitäisi säätää uusi vero alkoholin haittojen varalta, mitä alkoholin vero tietenkin onkin, again.

antiteesi kirjoitti:

Tänä kesänäkin vierailin Keski-Euroopassa. Olut oli halvempaa kuin Suomessa, mutta alkoholisteja ei näkynyt missään. Onko siis niin, että vain Suomessa alkoholin hinta vaikuttaa alkoholismiin?

Lue lisää

Alkoholipoliittisessa keskustelussa pitäisi varata mahdollisuus asenteelle, että suomalaisen juomisen ongelmat tulisi ratkaista suomalaisina ongelmina eikä kuvitella että ne ratkeaisivat mistään muualta otettujen juomismallien mukaan.

Klisee numero yksi oli siis se että kuvitellaan alkoholismiin sortuvien joukon olevan jokin kiinteä tietynlaisista yksilöistä muodostuva erillisjoukko, vaikka kyseessä on jatkuvasti yhteiskunnassa käynnissä oleva prosessi, jossa riskiryhmään kuuluvista jatkuvasti löytyy uusia pudokkaita. On tosiaan niin että Suomessa kuolee alkoholin kautta keskikokoisen kaupungin verran väkeä kymmenessä vuodessa, eikä tämä prosessi ole loppunut eikä lopu mihinkään. Riskiryhmän koko (meillä WHO:n mittarilla 26% alkoholia käyttävistä miehistä, 6% naisista) sattaa olla kansallinen ominaispiirre, mutta alkoholin käytön lisääntyminen lisää riskiryhmään kuuluvien määrää.

Olut voi siis jossakin muualla maksaa mitä maksaa, mutta sillä ei ole relevanssia suomalaisen yhteiskunnan juomisongelman kanssa. Suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla suomalainen ongelma, jonka ainoaksi ratkaisuksi jää alkoholin saatavuuden ja hinnan kristäminen.

Toinen klisee syntyy sitten samalle liberalistisen mielenlaadun pohjalle kuin harhainen yksilökeskeinen ajattelutapakin: se on käsitys että kun talous jossain paikassa toimii tietyllä tavalla, sen pitäisi joka paikassa toimia samoilla luvuilla. Tällaiset odotukset ovat tyypillisiä liberalisteille siksi että heidän ajattelunsa on heidän oman oidipaalisen psyykensä rajoittamaa, eikä heillä ole oikein edellytyksiä sisäistää ja käsitellä lähtökohtaisesti yhteisöllisiä ongelmia.

antiteesi kirjoitti:

Tänä kesänäkin vierailin Keski-Euroopassa. Olut oli halvempaa kuin Suomessa, mutta alkoholisteja ei näkynyt missään. Onko siis niin, että vain Suomessa alkoholin hinta vaikuttaa alkoholismiin?

Lue lisää

Alkoholin hinta vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Kokonaiskulutuksen suuruus taas osaltaan määrittää haittojen tasoa ja rakennetta. Kun kulutus viinimaissa kasvaa, maksakirroosien määrä lisääntyy. Kun kulutus Suomessa kasvaa, alkoholistien määrä kasvaa.

Juomatapakulttuurit siis määrittävät sitä, mnkälainen vaikutus kokonaiskulutuksen kasvusta on seurauksena. Suomalainen humalahakuinen juomatapakulttuuri tuottaa alkoholismia ja alkoholiriippuvuus puolestaan erilaisia sosiaalisia ongelmia. Viinimaista puuttuvat sosiaaliset ongelmat. Meillä on sekä terveydelliset että sosiaaliset.

Alkholismi ei koske vain Suomea. Sitä esiintyy kaikissa sellaisissa kulttuureissa, joissa alkoholin pääasiallinen käyttö on humalan tavoittamista. Juodaan niin että se tuntuu. Tälläkin palstalla joku ihmetteli (Ekitalo?) sitä, että kuinka alkoholia voidaan muuhun tarkoitukseen edes käyttää. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka humalahakuinen juomatapa on meihin juurtunut. Alkoholitutkija Pekka Kuusi kuvasi aikanaan viinien tuloa maaseudun viinakauppoihin. Miehet asettuivat valmiiksi ojan pohjalle ja ihmettelivät, kun juoma ei mennytkään totutulla tapaa päähän.

Jotkut ajattelevat, että viinimaiden kulutustottumukset voitaisiin siirtää meille. Kyllä ne voidaankin, mutta toinen asia on se, miten meikäläinen humalahakuinen juominen sen rinnalla voitaisiin lopettaa. Meillekun tuppaa jäämään vanha kulttuuri uuden rinnalle.

klisee kirjoitti:

Alkoholipoliittisessa keskustelussa pitäisi varata mahdollisuus asenteelle, että suomalaisen juomisen ongelmat tulisi ratkaista suomalaisina ongelmina eikä kuvitella että ne ratkeaisivat mistään muualta otettujen juomismallien mukaan.

Klisee numero yksi oli siis se että kuvitellaan alkoholismiin sortuvien joukon olevan jokin kiinteä tietynlaisista yksilöistä muodostuva erillisjoukko, vaikka kyseessä on jatkuvasti yhteiskunnassa käynnissä oleva prosessi, jossa riskiryhmään kuuluvista jatkuvasti löytyy uusia pudokkaita. On tosiaan niin että Suomessa kuolee alkoholin kautta keskikokoisen kaupungin verran väkeä kymmenessä vuodessa, eikä tämä prosessi ole loppunut eikä lopu mihinkään. Riskiryhmän koko (meillä WHO:n mittarilla 26% alkoholia käyttävistä miehistä, 6% naisista) sattaa olla kansallinen ominaispiirre, mutta alkoholin käytön lisääntyminen lisää riskiryhmään kuuluvien määrää.

Olut voi siis jossakin muualla maksaa mitä maksaa, mutta sillä ei ole relevanssia suomalaisen yhteiskunnan juomisongelman kanssa. Suomalaisessa yhteiskunnassa voi olla suomalainen ongelma, jonka ainoaksi ratkaisuksi jää alkoholin saatavuuden ja hinnan kristäminen.

Toinen klisee syntyy sitten samalle liberalistisen mielenlaadun pohjalle kuin harhainen yksilökeskeinen ajattelutapakin: se on käsitys että kun talous jossain paikassa toimii tietyllä tavalla, sen pitäisi joka paikassa toimia samoilla luvuilla. Tällaiset odotukset ovat tyypillisiä liberalisteille siksi että heidän ajattelunsa on heidän oman oidipaalisen psyykensä rajoittamaa, eikä heillä ole oikein edellytyksiä sisäistää ja käsitellä lähtökohtaisesti yhteisöllisiä ongelmia.

Lue lisää

Mielestäni selvitit asiasi selkeästi. Suomalaiset juomatavat ja mahdollinen pamputtaminen ovat vaihtoehto?

Minusta on aina ollut päivänselvää, etteivät suomalaiset hitsarit kovinkaan paljon eroa suomalaisista kännykkämyynnin-edistämis-insinööreistä. Kummatkin ovat humalassa aivan yhtä hölmöjä. Pudokkuus on siis Suomessa tasa-arvoista. En nyt vain pysty kuvittelemaan sellaista tilaa, jossa kalliin viinan ryhdistämä yksilö kokoaa seuraavaa myyntitiimiä tulevalle neljännekselle?

Yksilökeskeinen harha tulee siitä, että vain itse voi nousta suosta. Miettikö alkoholisti Hursti alkoholin hintaa raitistuessaan? Minusta Suomesta voisi tehdä ihan reilusti osan Eurooppaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Alkoholin hinta vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Kokonaiskulutuksen suuruus taas osaltaan määrittää haittojen tasoa ja rakennetta. Kun kulutus viinimaissa kasvaa, maksakirroosien määrä lisääntyy. Kun kulutus Suomessa kasvaa, alkoholistien määrä kasvaa.

Juomatapakulttuurit siis määrittävät sitä, mnkälainen vaikutus kokonaiskulutuksen kasvusta on seurauksena. Suomalainen humalahakuinen juomatapakulttuuri tuottaa alkoholismia ja alkoholiriippuvuus puolestaan erilaisia sosiaalisia ongelmia. Viinimaista puuttuvat sosiaaliset ongelmat. Meillä on sekä terveydelliset että sosiaaliset.

Alkholismi ei koske vain Suomea. Sitä esiintyy kaikissa sellaisissa kulttuureissa, joissa alkoholin pääasiallinen käyttö on humalan tavoittamista. Juodaan niin että se tuntuu. Tälläkin palstalla joku ihmetteli (Ekitalo?) sitä, että kuinka alkoholia voidaan muuhun tarkoitukseen edes käyttää. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka humalahakuinen juomatapa on meihin juurtunut. Alkoholitutkija Pekka Kuusi kuvasi aikanaan viinien tuloa maaseudun viinakauppoihin. Miehet asettuivat valmiiksi ojan pohjalle ja ihmettelivät, kun juoma ei mennytkään totutulla tapaa päähän.

Jotkut ajattelevat, että viinimaiden kulutustottumukset voitaisiin siirtää meille. Kyllä ne voidaankin, mutta toinen asia on se, miten meikäläinen humalahakuinen juominen sen rinnalla voitaisiin lopettaa. Meillekun tuppaa jäämään vanha kulttuuri uuden rinnalle.

Lue lisää

Vanha Ukko Jumalakin korvattiin aikoinaan katolilaisille merkityksellisemmällä Jeesuksella ja hänen isällään, katolilaisella (sittemmin protestanttisella)Jumalalla. Aina kannattaa panostaa valistukseen ja muotiin, koska naisten holtittomuus tukee miesten holtittomuutta.

Haluaisin uskoa, että suomalaiset aikojen saatossa haluavaisit näyttää ruotsalaisilta, koska hauskanpidon ja yhteisöllisyyden arvo on humaltumisen itseisarvoa tärkeämpää.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eikö sinulle riitä mikään. Sanot siis, että kymmenen lentokoneen putomainen vuodessa ja 3000 ihmisen kuoleminen niissä on kokonaisuuteen nähden mitätön ongelma. Onko sinulla lainkaan suhteellisuudentajua, tajua vai mistä on kyse?

Millaista tutkittua ja tilastoitua tietoa kuvittelet oikein saatavan alkoholin positiivista vaikutuksista? Millaista luulet sen olevan, että se kokonaisuuden kannalta on niin positiivinen asia, että 3000 ihmisen ennen aikainen kuoleminen vuosittain - korostan vuosittain - on mitätön asia. Kymmenessä vuodessa kaatuu pikkukaupungillinen suomalaisia alkoholiin, lähes sama määrä kuin vuoden 1918 sisällisodassa. Vähän pitemmällä aikavälillä päästäänkin jo talvisodan ja jatkosodan lukuisin. Siis mitätön määrä kokonaisuuteen nähden?

Viinan hinnan korotuksella lukuja kaunistetaan takuuvarmasti, jos se olisi muuten mahdollista. Hinnalla ja saatavuuden rajoittamisella on täysin mahdollista vähentää haittoja ja niin on aikaisemmin toimittukin. Meillä on vain se kokonaisuus mennyt näiden haittojen edelle. Olemme valmiit uhraamaan ne 3000 ihmistä vuosittain plus muut haitat päälle, jotta enemmistön materiaalinen hyvinvointi kasvaisi. Tässä mielessä olet oikeassa, on epärealistista, että vauhti tästä vähenisi. Niin kauan kun ongelma ei suoranaisesti kosketa henkilökohatisesti, ajattelemme, ettei hinta ole liian kova.

Lue lisää

Viinaveron alennuksen jälkeen raportoidut rattijuopumustapausten määrät eivät muuttuneet suuntaan tai toiseen alennusta edeltävään aikaan verrattuna. Samoin on sinun lukujesi kanssa. Ne ovat ns. kalliin viinan ajoilta, joten miksi hinnan hilaaminen takaisin ylös muuttaisi tilannetta mihinkään?

Hintaa pitää vieläkin laskea, että saadaan matkustajatuonti taittumaan. Niillä rahoilla olisi Suomessakin käyttöä.

juha210 kirjoitti:

Viinaveron alennuksen jälkeen raportoidut rattijuopumustapausten määrät eivät muuttuneet suuntaan tai toiseen alennusta edeltävään aikaan verrattuna. Samoin on sinun lukujesi kanssa. Ne ovat ns. kalliin viinan ajoilta, joten miksi hinnan hilaaminen takaisin ylös muuttaisi tilannetta mihinkään?

Hintaa pitää vieläkin laskea, että saadaan matkustajatuonti taittumaan. Niillä rahoilla olisi Suomessakin käyttöä.

Lue lisää

Alkoholin kulutuksesta johtuvat haitat tulevat aina jälkijunassa. Ylenjuominen kehittyy riippuvuudeksi pikkuhiljaa. Ensin se alkaa näkyä väkivallassa, lasten huolenpidon laiminlyönneissä, perhe-elämässä. Näihin liittyvät ikävät numerot ovat olleet jatkuvasti nousussa, vaikka jo väestön ikäjakauman muutosten perusteella pitäisi käydä päinvastoin.

Rattijuopumukset lisääntyvät sitten, kun alkoholistien määrä alkaa kasvaa ja se ei kasva olennaisesti vielä vuoden ryyppäämisen jälkeen. Maksakirroosi ja muut sisäelinvita taas kehittyvät pitkä ajan kuluessa. Tupakoitsijoiden määrän tuplaantuminenkaan vuositasolla ei näy keuhkosyövän lisääntymisenä kuin vasta 10 vuoden päästä. Alkoholisairauksissa on samanlaista viivettä.

Sinulla ei todellakaan ole minkäänlaista suhteellisuudentajua, jos pidät 2500 - 3000 ihmisen vuosittaisia kuolemantapauksia riittämättöminä osoituksina alkholin haitallisuudesta. Jos meillä kuolisi lento-onnettomuuksissa näin paljon ihmisiä vuosittain, lentokoneet asetettaisiin lentokieltoon. Alkoholin rinnalla vain tupakka ja sodat ovat Suomessa yhtä tehokkaita tappajia, kun erilaisista tartuntatautikuolemista on päästy. Ikääntyminen on tietysti se kaikkein tehokkain, mutta siihen ei toistaiseksi ole keksitty mitään vastalääkettä.

Kun alkoholin hintaa lasketaan, se tarkoittaa verotulojen vähentymistä. Samanaikaisesti alkoholihaitat kasvavat. Olemme siis tilanteessa, jossa alkoholista johtuvat julkiset menot pyrkivät kasvamaan, mutta tulot, joilla haittoja voitaisiin hoitaa, vähenemään.

Esko Ahon hallituksen suuriin mokiin kuului suostuminen tällaisiin tuontirajoituksista luopumisiin. 10 vuoden siirtymäajan sijaan olisi pitänyt neuvotella vähintään 100 vuoden siirtymäaika, mieluummin vielä paljon pidempi. Ahon hallitus oli kuitenkin innostunut vain maatalouden eduista, ei kansalaisten eduista. Vaikka todennäköistä on sekin, ettei yksikään muukaan hallitus olisi asiasta enempää piitannut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Alkoholin kulutuksesta johtuvat haitat tulevat aina jälkijunassa. Ylenjuominen kehittyy riippuvuudeksi pikkuhiljaa. Ensin se alkaa näkyä väkivallassa, lasten huolenpidon laiminlyönneissä, perhe-elämässä. Näihin liittyvät ikävät numerot ovat olleet jatkuvasti nousussa, vaikka jo väestön ikäjakauman muutosten perusteella pitäisi käydä päinvastoin.

Rattijuopumukset lisääntyvät sitten, kun alkoholistien määrä alkaa kasvaa ja se ei kasva olennaisesti vielä vuoden ryyppäämisen jälkeen. Maksakirroosi ja muut sisäelinvita taas kehittyvät pitkä ajan kuluessa. Tupakoitsijoiden määrän tuplaantuminenkaan vuositasolla ei näy keuhkosyövän lisääntymisenä kuin vasta 10 vuoden päästä. Alkoholisairauksissa on samanlaista viivettä.

Sinulla ei todellakaan ole minkäänlaista suhteellisuudentajua, jos pidät 2500 - 3000 ihmisen vuosittaisia kuolemantapauksia riittämättöminä osoituksina alkholin haitallisuudesta. Jos meillä kuolisi lento-onnettomuuksissa näin paljon ihmisiä vuosittain, lentokoneet asetettaisiin lentokieltoon. Alkoholin rinnalla vain tupakka ja sodat ovat Suomessa yhtä tehokkaita tappajia, kun erilaisista tartuntatautikuolemista on päästy. Ikääntyminen on tietysti se kaikkein tehokkain, mutta siihen ei toistaiseksi ole keksitty mitään vastalääkettä.

Kun alkoholin hintaa lasketaan, se tarkoittaa verotulojen vähentymistä. Samanaikaisesti alkoholihaitat kasvavat. Olemme siis tilanteessa, jossa alkoholista johtuvat julkiset menot pyrkivät kasvamaan, mutta tulot, joilla haittoja voitaisiin hoitaa, vähenemään.

Esko Ahon hallituksen suuriin mokiin kuului suostuminen tällaisiin tuontirajoituksista luopumisiin. 10 vuoden siirtymäajan sijaan olisi pitänyt neuvotella vähintään 100 vuoden siirtymäaika, mieluummin vielä paljon pidempi. Ahon hallitus oli kuitenkin innostunut vain maatalouden eduista, ei kansalaisten eduista. Vaikka todennäköistä on sekin, ettei yksikään muukaan hallitus olisi asiasta enempää piitannut.

Lue lisää

2500-3000 ihmisen alkoholiperäisiin kuolemantapauksiin ei tehoa hinnan korottaminen - ei edes kieltolaki. Ihmiset tekevät erilaisia asioita erinäisistä syistä ja se kuuluu elämään, niin kuin kuoleminenkin.

EU on vapaakauppa-alue ja ollaksemme sen jäsen, meidän pitää noudattaa jäsenehtoja. Esko Ahon hallituksen toimesta me pääsimme jäseneksi yllättävän kivuttomasti. Ahon ainut moka oli, että hän antoi raittiusintoilijoille periksi ja neuvotteli kestämättömin perustein 10 vuoden siirtymäajan väistämättömälle toimenpiteelle. Nyt olisimme jo eurooppalaista hyvää keskitasoa juomatapojemme kanssa, mutta ei - tiekartta viinankäytön viisauksiin on vielä edessäpäin.

juha210 kirjoitti:

2500-3000 ihmisen alkoholiperäisiin kuolemantapauksiin ei tehoa hinnan korottaminen - ei edes kieltolaki. Ihmiset tekevät erilaisia asioita erinäisistä syistä ja se kuuluu elämään, niin kuin kuoleminenkin.

EU on vapaakauppa-alue ja ollaksemme sen jäsen, meidän pitää noudattaa jäsenehtoja. Esko Ahon hallituksen toimesta me pääsimme jäseneksi yllättävän kivuttomasti. Ahon ainut moka oli, että hän antoi raittiusintoilijoille periksi ja neuvotteli kestämättömin perustein 10 vuoden siirtymäajan väistämättömälle toimenpiteelle. Nyt olisimme jo eurooppalaista hyvää keskitasoa juomatapojemme kanssa, mutta ei - tiekartta viinankäytön viisauksiin on vielä edessäpäin.

Lue lisää

Tähän asti olen kritisoinut täällä viisaita ja tässäkin ketjussa kirjoittavan "Akun" psykologisoivia kirjoituksista taloususkosta ja erilaisesta liberalismista. Nyt täytyy kyllä antaa vähän periksi, koska ihka eläviä ja sitkeitä esimerkkejä tuosta lujasta uskosta näköjään löytyy.

Alkoholiperäiset kuolemantapaukset eivät johdu jollain ulkoa päin määräytyvällä automatiikalla mistään erinäisistä syistä, joka kuuluu elämään. Siihen, että ihmiset ylenjuovat on syynsä, jotka löytyvät tästä yhteiskunnasta. Ne syyt ovat kulttuuriset ja psyykkiset. Alkoholikulttuurimme on humalakuinen ja ihminen juo itsensä humalaan tämän kulttuurin sen salliessa milloin mistäkin syystä, jotka on selitettävissä sosiologis-psykologisesti. Alkoholikulttuuri on huomattavan paljon enemmän luonnehdittavaksi vakiomuuttujaksi tässä yhtälössä kuin muut humalahakuiseen juomiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Alkoholikulttuuri ei muutu kymmenessä vuodessa, tuskin sadassakaan. Se on puhdasta toiveajattelua. Kulttuuriset muutokset vaativat useamman sukupolven elämän. Se että meillä on alettu juoda viiniä enemmän ruuan kanssa kossuilun ohella ei kerro mitään mistään olennaisesta muutoksesta. Mene ulos kansan pariin Vappuna, Juhannuksena ja Uutena Vuotena ja koulujen päättäjäispäivänä, niin näet juomakulttuurimme koko kirjon.

Hintapolitiikan mahdollisuudet ovat nyt rajalliset, mikä johtuu tuontirajoitusten poistumisesta. Se on valitettavaa, että lähes ainoa tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi on poistunut. Alkoholin hintaa on mahdollista nostaa vain niin monta prosenttia kuin Virokin nostaa.

Alkoholin saatavuuden säätelyssä kädet on nostettu jo ajat sitten pystyyn. Joskus taannoin vaadittiin keskiolutta R-kioskeihin, seuraava vaatimus on sen vaatiminen helluntalaisten herätyskokoustelttoihin. Ihmisten läpiyön juottaminen on mahdollistettu ravintoloissa, kaljaa saa messuilta, jäähalleista, mistä vaan. No ei ihan sentään Viron malliin, missä kioskeissa myydään lapsillekin 50 %:sta karkkikorviketta.

Alkoholismi ja syrjäytyneisyys kuuluvat tiukasti yhteen. Paitsi iloon myös suruun ja ahditukseen käytetään alkoholia lääkkeenä. Syrjäytyneisyys lisääntyi rajusti 90-luvulla. Se oli seurausta ihmisten esineellistämisestä markkinaliberalismin numerosarjoiksi. Irtisanomisissa ei ihmisarvo paljon painanut. Nyt vaaditaan myös tuloerojen kasvattamista pätkätöiden lisääntymisen seuralaiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmakartoituksessa syrjäytymistä pidettiin suurimpana yksittäisenä turvallisuusuhkana. Eikä aivan syyttä, poliisipiireissä aistitaan usein ensimmäisenä mitä on tulossa. Syrjäytymiskehitys yhdessä alkoholin saatavuuden ja hinnan alentumisen kanssa on takuuvarma yhdistelmä. Yksityiset turvapalvelut voivat jo hieraista käsiään. Hautaus-urakoitsijoiltakaan eivät hommat hetkessä lopu. Asiakkaista tulee tällä menolla riittämään jonoksi asti.

Siihen, ettei muka mitään voitaisi tehdä, voi aina esimerkkinä panna pöydälle liikenneturvallisuuskehityksen. Silläkin sektorilla kuoli yli tuhat ihmistä vuodessa 70-kluvun alussa. Nykyisillä auto- ja liikennemäärillä luvun pitäisi olla nyt tuhansia. Sinunlaisesi ihmisten mukaan se kuului elämään ja ihmiset ajoivat kuolonkolareita erilaisista syistä, jolle ei mitään mahtanut. Onneksi oli niitä, jotka kertoivat, että kyllä mahtaa ja nyt ollaankin tilanteessa, jossa liikenteessä kuolee 400 ihmistä vuosittain. Voisi sanoa arviolta, että 2500 säilyttää henkensä vuosittain sen takia, että nämä holhoojayhteiskuntaan uskovat pitivät pintansa ja asettivat mm. nopeusrajoituksia.

Ymmärryksesi pettää siinäkin, että olet uskotellut itsellesi vain raittiusintoilijoiden olevan niitä, jotka ovat olleet huolissaan alkoholihaitoista. Itse esim. juon kyllä alkoholia enkä tavoittele mitään täysraittiutta. Vastuuntuntoisten ihmisten leimaaminen raittiusintoilijaksi kertoo lähinnä leimaajan ymmärryksen tasosta. Sinunlaisesi liberalistin ihmiskäsitys on myös kivenkova ja täysdarwinistinen. Puhut muutamista luusereista, joista ei ole niin väliä ja ihmisistä numeroina, joiden takia ei kannata huolestua, jos alkoholin positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin olemassa. Olisi todella ikävää, jos tuollainen ihmiskuva on kovinkin yleinen.

juha210 kirjoitti:

2500-3000 ihmisen alkoholiperäisiin kuolemantapauksiin ei tehoa hinnan korottaminen - ei edes kieltolaki. Ihmiset tekevät erilaisia asioita erinäisistä syistä ja se kuuluu elämään, niin kuin kuoleminenkin.

EU on vapaakauppa-alue ja ollaksemme sen jäsen, meidän pitää noudattaa jäsenehtoja. Esko Ahon hallituksen toimesta me pääsimme jäseneksi yllättävän kivuttomasti. Ahon ainut moka oli, että hän antoi raittiusintoilijoille periksi ja neuvotteli kestämättömin perustein 10 vuoden siirtymäajan väistämättömälle toimenpiteelle. Nyt olisimme jo eurooppalaista hyvää keskitasoa juomatapojemme kanssa, mutta ei - tiekartta viinankäytön viisauksiin on vielä edessäpäin.

Lue lisää

>> Ihmiset tekevät erilaisia asioita erinäisistä syistä ja se kuuluu elämään, niin kuin kuoleminenkin.

Onko tässä kyseessä ns. keskiarvomassaihminen?

Mielipidepankki kirjoitti:

Tähän asti olen kritisoinut täällä viisaita ja tässäkin ketjussa kirjoittavan "Akun" psykologisoivia kirjoituksista taloususkosta ja erilaisesta liberalismista. Nyt täytyy kyllä antaa vähän periksi, koska ihka eläviä ja sitkeitä esimerkkejä tuosta lujasta uskosta näköjään löytyy.

Alkoholiperäiset kuolemantapaukset eivät johdu jollain ulkoa päin määräytyvällä automatiikalla mistään erinäisistä syistä, joka kuuluu elämään. Siihen, että ihmiset ylenjuovat on syynsä, jotka löytyvät tästä yhteiskunnasta. Ne syyt ovat kulttuuriset ja psyykkiset. Alkoholikulttuurimme on humalakuinen ja ihminen juo itsensä humalaan tämän kulttuurin sen salliessa milloin mistäkin syystä, jotka on selitettävissä sosiologis-psykologisesti. Alkoholikulttuuri on huomattavan paljon enemmän luonnehdittavaksi vakiomuuttujaksi tässä yhtälössä kuin muut humalahakuiseen juomiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Alkoholikulttuuri ei muutu kymmenessä vuodessa, tuskin sadassakaan. Se on puhdasta toiveajattelua. Kulttuuriset muutokset vaativat useamman sukupolven elämän. Se että meillä on alettu juoda viiniä enemmän ruuan kanssa kossuilun ohella ei kerro mitään mistään olennaisesta muutoksesta. Mene ulos kansan pariin Vappuna, Juhannuksena ja Uutena Vuotena ja koulujen päättäjäispäivänä, niin näet juomakulttuurimme koko kirjon.

Hintapolitiikan mahdollisuudet ovat nyt rajalliset, mikä johtuu tuontirajoitusten poistumisesta. Se on valitettavaa, että lähes ainoa tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi on poistunut. Alkoholin hintaa on mahdollista nostaa vain niin monta prosenttia kuin Virokin nostaa.

Alkoholin saatavuuden säätelyssä kädet on nostettu jo ajat sitten pystyyn. Joskus taannoin vaadittiin keskiolutta R-kioskeihin, seuraava vaatimus on sen vaatiminen helluntalaisten herätyskokoustelttoihin. Ihmisten läpiyön juottaminen on mahdollistettu ravintoloissa, kaljaa saa messuilta, jäähalleista, mistä vaan. No ei ihan sentään Viron malliin, missä kioskeissa myydään lapsillekin 50 %:sta karkkikorviketta.

Alkoholismi ja syrjäytyneisyys kuuluvat tiukasti yhteen. Paitsi iloon myös suruun ja ahditukseen käytetään alkoholia lääkkeenä. Syrjäytyneisyys lisääntyi rajusti 90-luvulla. Se oli seurausta ihmisten esineellistämisestä markkinaliberalismin numerosarjoiksi. Irtisanomisissa ei ihmisarvo paljon painanut. Nyt vaaditaan myös tuloerojen kasvattamista pätkätöiden lisääntymisen seuralaiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmakartoituksessa syrjäytymistä pidettiin suurimpana yksittäisenä turvallisuusuhkana. Eikä aivan syyttä, poliisipiireissä aistitaan usein ensimmäisenä mitä on tulossa. Syrjäytymiskehitys yhdessä alkoholin saatavuuden ja hinnan alentumisen kanssa on takuuvarma yhdistelmä. Yksityiset turvapalvelut voivat jo hieraista käsiään. Hautaus-urakoitsijoiltakaan eivät hommat hetkessä lopu. Asiakkaista tulee tällä menolla riittämään jonoksi asti.

Siihen, ettei muka mitään voitaisi tehdä, voi aina esimerkkinä panna pöydälle liikenneturvallisuuskehityksen. Silläkin sektorilla kuoli yli tuhat ihmistä vuodessa 70-kluvun alussa. Nykyisillä auto- ja liikennemäärillä luvun pitäisi olla nyt tuhansia. Sinunlaisesi ihmisten mukaan se kuului elämään ja ihmiset ajoivat kuolonkolareita erilaisista syistä, jolle ei mitään mahtanut. Onneksi oli niitä, jotka kertoivat, että kyllä mahtaa ja nyt ollaankin tilanteessa, jossa liikenteessä kuolee 400 ihmistä vuosittain. Voisi sanoa arviolta, että 2500 säilyttää henkensä vuosittain sen takia, että nämä holhoojayhteiskuntaan uskovat pitivät pintansa ja asettivat mm. nopeusrajoituksia.

Ymmärryksesi pettää siinäkin, että olet uskotellut itsellesi vain raittiusintoilijoiden olevan niitä, jotka ovat olleet huolissaan alkoholihaitoista. Itse esim. juon kyllä alkoholia enkä tavoittele mitään täysraittiutta. Vastuuntuntoisten ihmisten leimaaminen raittiusintoilijaksi kertoo lähinnä leimaajan ymmärryksen tasosta. Sinunlaisesi liberalistin ihmiskäsitys on myös kivenkova ja täysdarwinistinen. Puhut muutamista luusereista, joista ei ole niin väliä ja ihmisistä numeroina, joiden takia ei kannata huolestua, jos alkoholin positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin olemassa. Olisi todella ikävää, jos tuollainen ihmiskuva on kovinkin yleinen.

Lue lisää

Sinä, mutta "pitää täällä minunkin puumerkkini näkymän".
Tuo alkoholikulttuuri on sana, jota en oikein ymmärrä. Mitä ihmeen kulttuuria on itsensä kemiallisessa huumaamisessa?
Lisäksi haluaisin ottaa kantaa tuohon hintapolitiikkaan. Ei veroilla viinasta vapauduta. Otit malliksi liikenneturvallisuuden. Siellähän on jopa asiat vielä hullummin, mitä enemmän turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia autossa on, sitä raskaammin niitä veroteknisesti rokotetaan lisävarusteiden nimellä!
Kaikkein suurin moka on tehty tuossa alkoholiKULTTUURISSA siinä, että samanaikaisesti, kun alkoholin hintoja on alennettu, on viranomaisten valvonta ja ennenkaikkea poliisien suhtautuminen alkoholin käyttöön "vapaasti" repsahtanut totaalisesti.
Tuolla menolla meillä on kohta 18-vuotiaita "eläkeläisiä" alkoholiongelmien johdosta. Alkoholismi kun lasketaan täysin tyhmästi sairauksien joukkoon. Olen itse ollut työelämässä voudesta 1963 lähtien enkä ole ihan aina saanut "oikeisiin" sairauksiin sairaslomaa, mutta lähipiirissä on useampikin "putkenkatkaisuloman" saanut.
Itselöläni on nyt 11 vuotta kulunut totaalisesti ilman alkoholia, mutta en myöskään ole muuttunut turhan nipottajaksi siitä huolimatta. Toivon vain tasapuolisuutta myös raittiin elämäntavan omaavia kohtaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Alkoholin hinta vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Kokonaiskulutuksen suuruus taas osaltaan määrittää haittojen tasoa ja rakennetta. Kun kulutus viinimaissa kasvaa, maksakirroosien määrä lisääntyy. Kun kulutus Suomessa kasvaa, alkoholistien määrä kasvaa.

Juomatapakulttuurit siis määrittävät sitä, mnkälainen vaikutus kokonaiskulutuksen kasvusta on seurauksena. Suomalainen humalahakuinen juomatapakulttuuri tuottaa alkoholismia ja alkoholiriippuvuus puolestaan erilaisia sosiaalisia ongelmia. Viinimaista puuttuvat sosiaaliset ongelmat. Meillä on sekä terveydelliset että sosiaaliset.

Alkholismi ei koske vain Suomea. Sitä esiintyy kaikissa sellaisissa kulttuureissa, joissa alkoholin pääasiallinen käyttö on humalan tavoittamista. Juodaan niin että se tuntuu. Tälläkin palstalla joku ihmetteli (Ekitalo?) sitä, että kuinka alkoholia voidaan muuhun tarkoitukseen edes käyttää. Tämä kertoo paljon siitä, kuinka humalahakuinen juomatapa on meihin juurtunut. Alkoholitutkija Pekka Kuusi kuvasi aikanaan viinien tuloa maaseudun viinakauppoihin. Miehet asettuivat valmiiksi ojan pohjalle ja ihmettelivät, kun juoma ei mennytkään totutulla tapaa päähän.

Jotkut ajattelevat, että viinimaiden kulutustottumukset voitaisiin siirtää meille. Kyllä ne voidaankin, mutta toinen asia on se, miten meikäläinen humalahakuinen juominen sen rinnalla voitaisiin lopettaa. Meillekun tuppaa jäämään vanha kulttuuri uuden rinnalle.

Lue lisää

Alkoholi ongelmiin ja ennen kaikkea olet täysin oikeassa ja oikealla tavalla esittänyt asiat niin kuin ne on.
Ihmettelen tuota Juhaa ja muitakin kun puhuvat koko ajan alkoholin tuomasta hyödystä vaikka eivät itse edes tiedä mitä hyötyä on liiasta alkoholista ihmisille.
Eihän tässä kukaan ole sitä mieltä,että alkoholi pitäisi kokonaan kieltää eikä se hinta ole pääasia jos juo vain harvoin minusta jotenkin tuntuu siltä,että sellaiset puhuvat hinnasta jotka käyvät usein viinakaupassa ??

Mielipidepankki kirjoitti:

Tähän asti olen kritisoinut täällä viisaita ja tässäkin ketjussa kirjoittavan "Akun" psykologisoivia kirjoituksista taloususkosta ja erilaisesta liberalismista. Nyt täytyy kyllä antaa vähän periksi, koska ihka eläviä ja sitkeitä esimerkkejä tuosta lujasta uskosta näköjään löytyy.

Alkoholiperäiset kuolemantapaukset eivät johdu jollain ulkoa päin määräytyvällä automatiikalla mistään erinäisistä syistä, joka kuuluu elämään. Siihen, että ihmiset ylenjuovat on syynsä, jotka löytyvät tästä yhteiskunnasta. Ne syyt ovat kulttuuriset ja psyykkiset. Alkoholikulttuurimme on humalakuinen ja ihminen juo itsensä humalaan tämän kulttuurin sen salliessa milloin mistäkin syystä, jotka on selitettävissä sosiologis-psykologisesti. Alkoholikulttuuri on huomattavan paljon enemmän luonnehdittavaksi vakiomuuttujaksi tässä yhtälössä kuin muut humalahakuiseen juomiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Alkoholikulttuuri ei muutu kymmenessä vuodessa, tuskin sadassakaan. Se on puhdasta toiveajattelua. Kulttuuriset muutokset vaativat useamman sukupolven elämän. Se että meillä on alettu juoda viiniä enemmän ruuan kanssa kossuilun ohella ei kerro mitään mistään olennaisesta muutoksesta. Mene ulos kansan pariin Vappuna, Juhannuksena ja Uutena Vuotena ja koulujen päättäjäispäivänä, niin näet juomakulttuurimme koko kirjon.

Hintapolitiikan mahdollisuudet ovat nyt rajalliset, mikä johtuu tuontirajoitusten poistumisesta. Se on valitettavaa, että lähes ainoa tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi on poistunut. Alkoholin hintaa on mahdollista nostaa vain niin monta prosenttia kuin Virokin nostaa.

Alkoholin saatavuuden säätelyssä kädet on nostettu jo ajat sitten pystyyn. Joskus taannoin vaadittiin keskiolutta R-kioskeihin, seuraava vaatimus on sen vaatiminen helluntalaisten herätyskokoustelttoihin. Ihmisten läpiyön juottaminen on mahdollistettu ravintoloissa, kaljaa saa messuilta, jäähalleista, mistä vaan. No ei ihan sentään Viron malliin, missä kioskeissa myydään lapsillekin 50 %:sta karkkikorviketta.

Alkoholismi ja syrjäytyneisyys kuuluvat tiukasti yhteen. Paitsi iloon myös suruun ja ahditukseen käytetään alkoholia lääkkeenä. Syrjäytyneisyys lisääntyi rajusti 90-luvulla. Se oli seurausta ihmisten esineellistämisestä markkinaliberalismin numerosarjoiksi. Irtisanomisissa ei ihmisarvo paljon painanut. Nyt vaaditaan myös tuloerojen kasvattamista pätkätöiden lisääntymisen seuralaiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmakartoituksessa syrjäytymistä pidettiin suurimpana yksittäisenä turvallisuusuhkana. Eikä aivan syyttä, poliisipiireissä aistitaan usein ensimmäisenä mitä on tulossa. Syrjäytymiskehitys yhdessä alkoholin saatavuuden ja hinnan alentumisen kanssa on takuuvarma yhdistelmä. Yksityiset turvapalvelut voivat jo hieraista käsiään. Hautaus-urakoitsijoiltakaan eivät hommat hetkessä lopu. Asiakkaista tulee tällä menolla riittämään jonoksi asti.

Siihen, ettei muka mitään voitaisi tehdä, voi aina esimerkkinä panna pöydälle liikenneturvallisuuskehityksen. Silläkin sektorilla kuoli yli tuhat ihmistä vuodessa 70-kluvun alussa. Nykyisillä auto- ja liikennemäärillä luvun pitäisi olla nyt tuhansia. Sinunlaisesi ihmisten mukaan se kuului elämään ja ihmiset ajoivat kuolonkolareita erilaisista syistä, jolle ei mitään mahtanut. Onneksi oli niitä, jotka kertoivat, että kyllä mahtaa ja nyt ollaankin tilanteessa, jossa liikenteessä kuolee 400 ihmistä vuosittain. Voisi sanoa arviolta, että 2500 säilyttää henkensä vuosittain sen takia, että nämä holhoojayhteiskuntaan uskovat pitivät pintansa ja asettivat mm. nopeusrajoituksia.

Ymmärryksesi pettää siinäkin, että olet uskotellut itsellesi vain raittiusintoilijoiden olevan niitä, jotka ovat olleet huolissaan alkoholihaitoista. Itse esim. juon kyllä alkoholia enkä tavoittele mitään täysraittiutta. Vastuuntuntoisten ihmisten leimaaminen raittiusintoilijaksi kertoo lähinnä leimaajan ymmärryksen tasosta. Sinunlaisesi liberalistin ihmiskäsitys on myös kivenkova ja täysdarwinistinen. Puhut muutamista luusereista, joista ei ole niin väliä ja ihmisistä numeroina, joiden takia ei kannata huolestua, jos alkoholin positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin olemassa. Olisi todella ikävää, jos tuollainen ihmiskuva on kovinkin yleinen.

Lue lisää

Yllä on malliesimerkki pitkästä tekstistä, jonka anti tässä kohtaa on lähes nolla, mutta jotain kuitenkin.

90-luvun syrjäytyneisyys johtui suomalaisten silmien avautumisesta. Ovien todellinen avaaminen ulkomaailmaan osoitti, että me emme olleetkaan niin erinomaisen hyviä, kuin oli annettu ymmärtää. Pullossa on hyvä elää, kunhan joku muistaa puhaltaa sinne joskus henkeä - tosin onneksi kaikille tuo elämismuoto ei sovi.

Liikenteen ja sen aiheuttamien haittojen vertaaminen alkoholin tuottamiin haittoihin on kieltämättä mielenkiintoista. Mutta oletko ajatellut, kumman kohdalla on suoritettu järjestelmällistä opetusta ja valistusta kieltolakimentaliteetin sijaan? Kummasta on puhuttu järkevästi ja avoimesti, ja kumpaa on hyssytelty, mystifoitu ja rakennettu lähes kansanperinteen omaista gloriaa aiheen ympärille?

Ekitalo kirjoitti:

Alkoholi ongelmiin ja ennen kaikkea olet täysin oikeassa ja oikealla tavalla esittänyt asiat niin kuin ne on.
Ihmettelen tuota Juhaa ja muitakin kun puhuvat koko ajan alkoholin tuomasta hyödystä vaikka eivät itse edes tiedä mitä hyötyä on liiasta alkoholista ihmisille.
Eihän tässä kukaan ole sitä mieltä,että alkoholi pitäisi kokonaan kieltää eikä se hinta ole pääasia jos juo vain harvoin minusta jotenkin tuntuu siltä,että sellaiset puhuvat hinnasta jotka käyvät usein viinakaupassa ??

Lue lisää

Sinullakin on lupa mielipiteeseesi, mutta älä kirjoita sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. En ole missään yhteydessä väittänyt, että alkoholin liikakäytöstä on hyötyä käyttäjälle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tähän asti olen kritisoinut täällä viisaita ja tässäkin ketjussa kirjoittavan "Akun" psykologisoivia kirjoituksista taloususkosta ja erilaisesta liberalismista. Nyt täytyy kyllä antaa vähän periksi, koska ihka eläviä ja sitkeitä esimerkkejä tuosta lujasta uskosta näköjään löytyy.

Alkoholiperäiset kuolemantapaukset eivät johdu jollain ulkoa päin määräytyvällä automatiikalla mistään erinäisistä syistä, joka kuuluu elämään. Siihen, että ihmiset ylenjuovat on syynsä, jotka löytyvät tästä yhteiskunnasta. Ne syyt ovat kulttuuriset ja psyykkiset. Alkoholikulttuurimme on humalakuinen ja ihminen juo itsensä humalaan tämän kulttuurin sen salliessa milloin mistäkin syystä, jotka on selitettävissä sosiologis-psykologisesti. Alkoholikulttuuri on huomattavan paljon enemmän luonnehdittavaksi vakiomuuttujaksi tässä yhtälössä kuin muut humalahakuiseen juomiseen vaikuttavat yksilölliset tekijät.

Alkoholikulttuuri ei muutu kymmenessä vuodessa, tuskin sadassakaan. Se on puhdasta toiveajattelua. Kulttuuriset muutokset vaativat useamman sukupolven elämän. Se että meillä on alettu juoda viiniä enemmän ruuan kanssa kossuilun ohella ei kerro mitään mistään olennaisesta muutoksesta. Mene ulos kansan pariin Vappuna, Juhannuksena ja Uutena Vuotena ja koulujen päättäjäispäivänä, niin näet juomakulttuurimme koko kirjon.

Hintapolitiikan mahdollisuudet ovat nyt rajalliset, mikä johtuu tuontirajoitusten poistumisesta. Se on valitettavaa, että lähes ainoa tehokas keino alkoholihaittojen vähentämiseksi on poistunut. Alkoholin hintaa on mahdollista nostaa vain niin monta prosenttia kuin Virokin nostaa.

Alkoholin saatavuuden säätelyssä kädet on nostettu jo ajat sitten pystyyn. Joskus taannoin vaadittiin keskiolutta R-kioskeihin, seuraava vaatimus on sen vaatiminen helluntalaisten herätyskokoustelttoihin. Ihmisten läpiyön juottaminen on mahdollistettu ravintoloissa, kaljaa saa messuilta, jäähalleista, mistä vaan. No ei ihan sentään Viron malliin, missä kioskeissa myydään lapsillekin 50 %:sta karkkikorviketta.

Alkoholismi ja syrjäytyneisyys kuuluvat tiukasti yhteen. Paitsi iloon myös suruun ja ahditukseen käytetään alkoholia lääkkeenä. Syrjäytyneisyys lisääntyi rajusti 90-luvulla. Se oli seurausta ihmisten esineellistämisestä markkinaliberalismin numerosarjoiksi. Irtisanomisissa ei ihmisarvo paljon painanut. Nyt vaaditaan myös tuloerojen kasvattamista pätkätöiden lisääntymisen seuralaiseksi. Valtioneuvoston hyväksymässä sisäisen turvallisuuden ohjelmakartoituksessa syrjäytymistä pidettiin suurimpana yksittäisenä turvallisuusuhkana. Eikä aivan syyttä, poliisipiireissä aistitaan usein ensimmäisenä mitä on tulossa. Syrjäytymiskehitys yhdessä alkoholin saatavuuden ja hinnan alentumisen kanssa on takuuvarma yhdistelmä. Yksityiset turvapalvelut voivat jo hieraista käsiään. Hautaus-urakoitsijoiltakaan eivät hommat hetkessä lopu. Asiakkaista tulee tällä menolla riittämään jonoksi asti.

Siihen, ettei muka mitään voitaisi tehdä, voi aina esimerkkinä panna pöydälle liikenneturvallisuuskehityksen. Silläkin sektorilla kuoli yli tuhat ihmistä vuodessa 70-kluvun alussa. Nykyisillä auto- ja liikennemäärillä luvun pitäisi olla nyt tuhansia. Sinunlaisesi ihmisten mukaan se kuului elämään ja ihmiset ajoivat kuolonkolareita erilaisista syistä, jolle ei mitään mahtanut. Onneksi oli niitä, jotka kertoivat, että kyllä mahtaa ja nyt ollaankin tilanteessa, jossa liikenteessä kuolee 400 ihmistä vuosittain. Voisi sanoa arviolta, että 2500 säilyttää henkensä vuosittain sen takia, että nämä holhoojayhteiskuntaan uskovat pitivät pintansa ja asettivat mm. nopeusrajoituksia.

Ymmärryksesi pettää siinäkin, että olet uskotellut itsellesi vain raittiusintoilijoiden olevan niitä, jotka ovat olleet huolissaan alkoholihaitoista. Itse esim. juon kyllä alkoholia enkä tavoittele mitään täysraittiutta. Vastuuntuntoisten ihmisten leimaaminen raittiusintoilijaksi kertoo lähinnä leimaajan ymmärryksen tasosta. Sinunlaisesi liberalistin ihmiskäsitys on myös kivenkova ja täysdarwinistinen. Puhut muutamista luusereista, joista ei ole niin väliä ja ihmisistä numeroina, joiden takia ei kannata huolestua, jos alkoholin positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin olemassa. Olisi todella ikävää, jos tuollainen ihmiskuva on kovinkin yleinen.

Lue lisää

Suomalainen alkoholikulttuuri on kaiken pahan alku ja juuri. Kun keskaria kovempia aineita saa myydä vain Alkoissa, on viinanhakumatka tehtävä aina erikseen ja joskus hyvinkin pitkän matkan päähän. Tämä on johtanut siihen humalahakuiseen käyttäytymiseen, koska pitkästä matkasta haetaan kerralla paljon ja, kun harvoin saa niin otetaan sitten kunnolla. Jos meilläkin saisi viinaa joka niemestä ja notkelmasta, saavuttaisimme nopeasti 'viinimaiden' alkoholikultturin tason.

Toisaalta en ole huomannut suomalaisessa ja saksalaisessa juomakulttutrissa olennaisia eroja. Samanlaisia 'tenuremmejä' makoilee tuolla Elben rantapusikoissa. Tosin juomana on kanisteriviini.

Kun ensin on valhe ja emävalhe ja sitten tilasto, voidaan asiota käsitellä varsin tarkoitushakuisesti. Tulokseksi tai ainakin tulkinnaksi saadaan aina haluttu loppupäätelmä. Arvioitaessa kotitekoisten, salakuljetettujen ja laillisesti ulkomailta tuotujen viinojen määriä voidaan olettamaksi ottaa lähes mikä määrä tahansa.

Laskenut hinta on vaikuttanut merkittävästi korvikealkoholin ja myrkyllisten salakuljetettujen aineiden määrään. Viime aikoina ei montaakaan metanolikuolemaa ole sattunut.

Vertaat liikennekuolemiakin tarkoitushakuisesti. Sielläkin rakenteelliset muutokset, moottoritiet ja eritasoliittymät, ovat vaikuttaneet eniten. Jos kaikki maantiet olisivat moottoriteitä, olisi kohtaamis- ja risteysonnettomuudet lähes nollassa.

!!!!! kirjoitti:

Sinä, mutta "pitää täällä minunkin puumerkkini näkymän".
Tuo alkoholikulttuuri on sana, jota en oikein ymmärrä. Mitä ihmeen kulttuuria on itsensä kemiallisessa huumaamisessa?
Lisäksi haluaisin ottaa kantaa tuohon hintapolitiikkaan. Ei veroilla viinasta vapauduta. Otit malliksi liikenneturvallisuuden. Siellähän on jopa asiat vielä hullummin, mitä enemmän turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia autossa on, sitä raskaammin niitä veroteknisesti rokotetaan lisävarusteiden nimellä!
Kaikkein suurin moka on tehty tuossa alkoholiKULTTUURISSA siinä, että samanaikaisesti, kun alkoholin hintoja on alennettu, on viranomaisten valvonta ja ennenkaikkea poliisien suhtautuminen alkoholin käyttöön "vapaasti" repsahtanut totaalisesti.
Tuolla menolla meillä on kohta 18-vuotiaita "eläkeläisiä" alkoholiongelmien johdosta. Alkoholismi kun lasketaan täysin tyhmästi sairauksien joukkoon. Olen itse ollut työelämässä voudesta 1963 lähtien enkä ole ihan aina saanut "oikeisiin" sairauksiin sairaslomaa, mutta lähipiirissä on useampikin "putkenkatkaisuloman" saanut.
Itselöläni on nyt 11 vuotta kulunut totaalisesti ilman alkoholia, mutta en myöskään ole muuttunut turhan nipottajaksi siitä huolimatta. Toivon vain tasapuolisuutta myös raittiin elämäntavan omaavia kohtaan.

Lue lisää

Kulttuurilla ymmärretään tässä jonkun yhteisön perinteitä, tottumuksia, asenteita yms. Kulttuuria eivät ole vain positiiviset asiat vaan myös negatiiviset. Esim. naisten ympärileikkaus kuuluu joidenkin kansojen kulttuuriin, vaikka meillä sitä pidetään aiheesta rikoksena, väkivaltana. Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttaa humalahakuinen juomatapa, vaikka koko yhteisö ei suinkaan suhtaudu siihen myönteisesti. Tämä kulttuurinen erityispiirre kyllä myös jakaa kansaa.

En ole väittänytkään, että korkealla hintapolitiikalla päästäisiin eroon suomalaisesta juomatavasta. Hintapolitiikalla voidaan vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja sitä kautta vaikuttaa haittojen määrään. Tämä on se mekanismi.

Alkoholiasioissa suhtautuminen juomiseen on muuttunu koko ajan myönteisemmäksi. Tämä vaikuttaa tietysti moitittavuuteen kaikilla tasoilla. Puuttuminen nuorten juomiseen on takkuista, kun omat juomatavat ovat samantapaisia. Vasta sitten, kun mennään tietyn rajan yli, juoja leimautuu luuseriksi, juopoksi jne., jota halveksitaan kaikin tavoin.

Alkoholismi on sairaus. Sitä voi pitää psyykkisenä sairautena, jossa on fyysisiä piirteitä. Alkholi on sekä fyysistä että psyykkistä riippuvuutta aiheuttava huume. Riippuvuus on samanlaista kuin nikotiini-, lääke- ja huumeriippuvuus. Aineesta on omin voimin vaikea päästä eroon. Meillä kaikilla on eriasteisia riippuvuuksi, mutta kaikki eivät ole yhtä haitallisia. Monet suomalaiset ovat esim. psyykkisesti riippuvaisia päivittäisestä kahviannoksesta. Alkoholistin elämä on kaikin puolin kovaa, sairaus aiheuttaa paitsi fyysisiä vikoja alkoholin takia myös onnettommuusaltiutta ja sosiaalisia ongelmia sekä mielenterveysongelmia. Alkoholistit ovat täten moniongelmaisia ihmisiä. Alkoholisimi on aivan oikea sairaus kuten muutkin elämäntapasairaudet. Suomalaisten rasvansyönti on johtanut sydän- ja verisuonisairauksiin ja se on samalla tavalla hankittu oikea sairaus kuin alkoholismikin.

Altona kirjoitti:

Suomalainen alkoholikulttuuri on kaiken pahan alku ja juuri. Kun keskaria kovempia aineita saa myydä vain Alkoissa, on viinanhakumatka tehtävä aina erikseen ja joskus hyvinkin pitkän matkan päähän. Tämä on johtanut siihen humalahakuiseen käyttäytymiseen, koska pitkästä matkasta haetaan kerralla paljon ja, kun harvoin saa niin otetaan sitten kunnolla. Jos meilläkin saisi viinaa joka niemestä ja notkelmasta, saavuttaisimme nopeasti 'viinimaiden' alkoholikultturin tason.

Toisaalta en ole huomannut suomalaisessa ja saksalaisessa juomakulttutrissa olennaisia eroja. Samanlaisia 'tenuremmejä' makoilee tuolla Elben rantapusikoissa. Tosin juomana on kanisteriviini.

Kun ensin on valhe ja emävalhe ja sitten tilasto, voidaan asiota käsitellä varsin tarkoitushakuisesti. Tulokseksi tai ainakin tulkinnaksi saadaan aina haluttu loppupäätelmä. Arvioitaessa kotitekoisten, salakuljetettujen ja laillisesti ulkomailta tuotujen viinojen määriä voidaan olettamaksi ottaa lähes mikä määrä tahansa.

Laskenut hinta on vaikuttanut merkittävästi korvikealkoholin ja myrkyllisten salakuljetettujen aineiden määrään. Viime aikoina ei montaakaan metanolikuolemaa ole sattunut.

Vertaat liikennekuolemiakin tarkoitushakuisesti. Sielläkin rakenteelliset muutokset, moottoritiet ja eritasoliittymät, ovat vaikuttaneet eniten. Jos kaikki maantiet olisivat moottoriteitä, olisi kohtaamis- ja risteysonnettomuudet lähes nollassa.

Lue lisää

Olen eri mieltä lähes kaikessa kanssasi.
Tässä joitain huomatuksia.

Alkoholin huono saatavuus ei ole humalahakuisen juomisen syy. Meillä on juotu kyllä aina humalahakuisesti myös siellä, missä viinaa on ollut paremmin saatavissa eli kaupungeissa. Maaseudulla Alkon myymälöiden harvalukuisuus johti kotipolton suosioon, mutta se on vähentynyt ja melkein kokonaan tyrehtynyt myymäläverkoston tihentymisen myötä.

Tenuremmit ovat vain suomalaisen alkoholikulttuurin yksi osa. Se on pääteasema niille, jotka ovat siirtyneet syvän alkoholismin puolelle. Se porukka alkaa olla suhteellisen vaaratonta sivullisille, mutta oma terveys on jo siinä jamassa, että näitä kaatuu kuin heinää vuosittain. Näillä 60 vuoden saavuttaminen on suunnilleen sama kuin sadan vuoden iän saavuttaminen muulla väestöllä. Leimallista suomalaiselle alkoholikulttuurille on nuorison humalahakuinen juominen, viikonloppu- ja tuurijuoppokännääminen, putkijuominen, kovat krapulat, juomiseen liittyvä väkivalta- ja häiriökäyttäytyminen jne. Juominen ei ole ongelmatonta suurelle osalle.

Alkoholiasioiden osalta paras tilasto on haittatilasto. Kun henkirikoksen tekijän ja uhrin veren alkoholipitoisuus näyttää yli kahta promillea, kaikille on selvää, mitsä on kyse ja miten asia on tilastoitava. Kun hukkunut löydetään sepalus auki veneensä lähettyviltä, ei myöskään ole epäilystä siitä, mistä hukkuminen on aiheutunut. Kun maksa on posahtanut ja maksa-arvot kertovat alkoholin kovasta kulutuksesta, tilastointi on helppoa. En ymmärrä mitä tarkoitushakuisuutta näissä on, jos tilastointiperiaatteet pysyvät muuttumattomina. Ei kliseita kannatta viljellä vain klieseiden vuoksi.

Tenuremmeille alkoholi on edelleen liian kallista, jos rahaa ei ole kuin muutama sentti kovan pummauksen jälkeen kourassa. Sillä saa ehkä pari pulloa lasolia. Kyllä näitä lasol-veikkoja näkee edelleen päivittäin.

Liikenneväylien rakenteelliset muutokset ovat hyvä, joskin kallis tapa parantaa liikenneturvallisuutta. Ruotsissa missä asiat ovat olleet meitä paremmin jo vuosikymmenet, on silti edelleen todettu ylinopueksien olevan suurin yksittäinen syy liikenneonnettomuuksiin. Meilläkin liikenneturvallisuuden paraneminen alkoi jo ennen suuria satsauksia moottoriteihin yms. Ensitoimet olivat nopeusrajoitusten käyttöönotot, joilla asiat paranivat heti kertaheitolla. Sen jälkeen tulivat turvavyö- ja ajovalopakot, tehostettu rattijuopumusvalvonta, autojen turvarakenteiden parantaminen, rengasturvallisuuden parantaminen jne. Asenteissa on kyllä edelleen parantamisen varaa, erityisesti nuorilla, joilla vauhdin huuma tuntuu liittyvän olennaisesti autolla ajoon.

Moottoriteiden näennäisturvallisuudesta kertoo jotain se, että Suomen pahimmat ketjukolarit ajettiin viime kevättalvella moottoriteillä. Kymmeniä autoja romuttui näissä ketjukolareissa. Myös esim. Saksassa sattuu aina silloin tällöin nopeilla Autobahneilla suuria peräänajokolareita. Vauhdit ovat moottoriteillä niin suuret, että kaikki sattuneet onnettomuudet ovat yleensä pahoja. Yhteenajokolareilta voidaan tosin moottoriteillä välttyä lähes kokonaan.

juha210 kirjoitti:

Sinullakin on lupa mielipiteeseesi, mutta älä kirjoita sellaista, mikä ei pidä paikkaansa. En ole missään yhteydessä väittänyt, että alkoholin liikakäytöstä on hyötyä käyttäjälle.

Lue lisää

Kiitos vain,että saan sanoa oman mielipiteeni mutta kyllä minä olen saanut sellaisen käsityksen jutuistasi.
Kerrotko mikä on liika käyttöä ja mikä ei sitä ole. Ja kerrotko vielä mitä hyötyä on edes kohtuullisella käytöllä en oikein jano teoriaan usko mitä mullekkin yritetään sanoa koko ajan.
Kaikella kunnioituksella !!

Ekitalo kirjoitti:

Kiitos vain,että saan sanoa oman mielipiteeni mutta kyllä minä olen saanut sellaisen käsityksen jutuistasi.
Kerrotko mikä on liika käyttöä ja mikä ei sitä ole. Ja kerrotko vielä mitä hyötyä on edes kohtuullisella käytöllä en oikein jano teoriaan usko mitä mullekkin yritetään sanoa koko ajan.
Kaikella kunnioituksella !!

Lue lisää

Liikakäyttöä on se, missä kulutuksen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi.

juha210 kirjoitti:

Liikakäyttöä on se, missä kulutuksen haitat kasvavat hyötyjä suuremmiksi.

Siis kulutuksen haitat ovat terveydellisiä faktoja. Terveydellisellä puolella kaikki mikä kuluttajalla menee yli kahden punaviinilasillisen päivässä on pahaksi. Sinä olet kehittänyt ikioman käsitteesi "kulutuksen hyödyt", jolle et ole esittänyt mitään mittaria. Subjektiiviset tunnot ovat eri sarjassa kuin elimistölliset faktat. Sinulta odotetaan nyt että esität kaikille avautuvia mittareita, joiden perusteella puheesi kulutuksen hyödyistä tulevat yleisesti ymmärrettäviksi.

kotiläksy kirjoitti:

Siis kulutuksen haitat ovat terveydellisiä faktoja. Terveydellisellä puolella kaikki mikä kuluttajalla menee yli kahden punaviinilasillisen päivässä on pahaksi. Sinä olet kehittänyt ikioman käsitteesi "kulutuksen hyödyt", jolle et ole esittänyt mitään mittaria. Subjektiiviset tunnot ovat eri sarjassa kuin elimistölliset faktat. Sinulta odotetaan nyt että esität kaikille avautuvia mittareita, joiden perusteella puheesi kulutuksen hyödyistä tulevat yleisesti ymmärrettäviksi.

Lue lisää

on yksi lasillinen???

kotiläksy kirjoitti:

Siis kulutuksen haitat ovat terveydellisiä faktoja. Terveydellisellä puolella kaikki mikä kuluttajalla menee yli kahden punaviinilasillisen päivässä on pahaksi. Sinä olet kehittänyt ikioman käsitteesi "kulutuksen hyödyt", jolle et ole esittänyt mitään mittaria. Subjektiiviset tunnot ovat eri sarjassa kuin elimistölliset faktat. Sinulta odotetaan nyt että esität kaikille avautuvia mittareita, joiden perusteella puheesi kulutuksen hyödyistä tulevat yleisesti ymmärrettäviksi.

Lue lisää

Kulutuksen hyödyt ovat mittaamattomat, minkä takia yksikään tilastoja laativa ja vaativa taho ei ole niitä tehnyt - vielä. Suomessa noudatettu alkoholipolitiikka joutuisi entistä kummallisempaan valoon ihan ilman Keskustaa ja Hyssälääkin.

Hik...she joka tharjoaa, maksaa lashkun...niin she ushiasti mennee...hik....