Mille palstalle tämä asia kuuluu?
Miksi ei valmisteta sellaisia autoja, jotka kulkevat maassa aina maan tavalla? Jos Suomessa on vettä ja peltoa ja puuta ja turvetta ja muuta luonnontuotetta, niin eikö niitä voi mitenkään käyttää tarvittavana polttoaineena autoihin.
Jos jossain maassa on sitten öljyä, niin siellä vaan autot kulkisivat sitten sillä. Maaperästä ja luonnosta saatavilla ja jo olemassaolevilla raaka-aineilla on saatava kunkin maan autot kulkemaan.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että kun autot eivät saastuta ja kulje joka ikisessä paikassa vaan bensalla ja muulla tuommoisella, niin öljyn ja bensan hinta laskee ja luonto voi paremmin ja maapallon sisus ei suutu niin paljoo. Ja sota loppuu nopeammin, kun kaikki ei tappele siitä öljystä ja bensasta aina vaan.
Toivoo: tyttö 10 vuotta.
Miksi ei valmisteta sellaisia autoja, jotka kulkevat maassa aina maan tavalla? Jos Suomessa on vettä ja peltoa ja puuta ja turvetta ja muuta luonnontuotetta, niin eikö niitä voi mitenkään käyttää tarvittavana polttoaineena autoihin.
Jos jossain maassa on sitten öljyä, niin siellä vaan autot kulkisivat sitten sillä. Maaperästä ja luonnosta saatavilla ja jo olemassaolevilla raaka-aineilla on saatava kunkin maan autot kulkemaan.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että kun autot eivät saastuta ja kulje joka ikisessä paikassa vaan bensalla ja muulla tuommoisella, niin öljyn ja bensan hinta laskee ja luonto voi paremmin ja maapallon sisus ei suutu niin paljoo. Ja sota loppuu nopeammin, kun kaikki ei tappele siitä öljystä ja bensasta aina vaan.
Toivoo: tyttö 10 vuotta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Puuta, turvetta yms. ei ole järkevää käyttää energiana autossa ja muissa pienissä moottoreissa koska niistä ei saada tarpeeksi energiaa. Muistaakseni 1900-luvun alussa oli autoja jotka käyttivä puuta energiana.
Puusta saadun lämpöenergian muuttaminen mekaaniseksi energiaksi vaatii suuren höyrykattilan josta saatava teho on nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna hyvin pieni. Kattilasta saatavaa energiaa on vaikeampi hallita, hyötysuhdekkin on pieni höyrykattilassa.
Puuta tarvittaisiin ajoon suuri määrä, eli jos haluaisit ajaa vaikka 200km pitäisi sinulla olla mukana peräkärryllinen puuta!
Nykyiset polttomoottorit saastuttavat melko vähän. Puun polttaminen saastuttaa luontoa enemmän kuin öljyn polttaminen!
"Puusta saadun lämpöenergian muuttaminen mekaaniseksi energiaksi vaatii suuren höyrykattilan josta saatava teho on nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna hyvin pieni. Kattilasta saatavaa energiaa on vaikeampi hallita, hyötysuhdekkin on pieni höyrykattilassa."
- Nyt puhut siis höyrykoneesta. Höyrykone soveltuu kuitenkin sellaiseen käyttöön, missä koko ei aseta rajoituksia. Esimerkiksi höyrykoneita käytettiin junissa yleisesti vielä 1950-luvulla, vaikka bensiini oli olut autojen pääasiallinen polttoaine jo 50 vuotta. Käytänössä höyrykoneota on edelleen käytössä. Itseasiassa jopa ydinvoimala on höyrykone, jossa höyrynpaine tuotetaan - ei enää puulla ja kivihiilellä - vaan atomin halkaisusta syntyvällä kuumuudella.
- Autoissa höyrykonetta parempi on ottomoottori (=bensiinimoottori) yhdistettynä häkäpönttöön, jonkalaista yhdistelmää siis käytettiin sota-aikana.
"Puun polttaminen saastuttaa luontoa enemmän kuin öljyn polttaminen!"
- silloin, kun palaminen on epätäydellistä (kosteita puita kesämökin avotakassa), puun poltosta vapautuu varsin paljon pienhiukkasia ja savukaasuja. Mutta kun polttoaine on kyllin kuivaa ja tasalaatuista, palotapahtuma saa riittävästi happea ja palolämpötila on tarpeeksi korkea, ei puun poltto saastuta enempää kuin öljynkään, päin vastoin. Pitää vain verrata vastaavaa tekniikkaa keskenään. Avotakan vertaaminen katalysaattoriautoon ei ole mielekästä.
Esim. talon lämmityksessä pellettipolttimesta ei tule päästöjä enempää kuin öljypolttimestakaan.
Ympäristön kannalta puulla on kuitenkin vielä yksi ylivoimainen ominaisuus öljyyn nähden: puu uusiutuu. Kun kaadat metsästä puun, sen tilalle kasvaa uusi. Tämä uusi kasvaessaan sitoo itseensä typpeä ja hiilidioksidia saman verran, mitä poltettu puu niitä vapautti ilmaan. Puu uusiutuu alle sadassa vuodessa.
Öljykin on syntynyt luonnon omista aineista, mutta sen valmistuminen on kestänyt miljardeja vuosia. Se on käytännössä uusiutumaton.
Myös turve uusiutuu, joskin hitaasti. Yhden ihmisen ikä ei riitä yksittäisen turvesuon uudistumisen odotteluun, mutta joka vuosi turvetta syntyy kuitenkin suunnilleen saman verran kuin me sitä käytämme.
olisivat jo käyttöönotettavia suomalaisia energialähteitä ellei pahat kepukomsomolit laittaisi niille satakertaisia veroja :D
Perussyy on se, että öljystä jalostetut polttoaineet ovat käyttöominaisuuksiltaan erinomaisia ja lisäksi kokonaistaloudellisia helpon kuljetettavuutensa ja varastoitavuutensa vuoksi. Nestettä on helppo ja halpa kuljettaa, lastata ja purkaa. Se täyttää säiliöt tasaisesti, se ei vanhene, ei homehdu, ei mätäne ja siinä paljon energiaa pienessä tilassa.
Sota-aikana monet ajoneuvot kulkivat kotimaisella polttoaineella, eli puulla. Autoissa oli puukaasutin eli ns. häkäpönttö, jossa poltettiin puupilkkeitä. Palavien pilkkeiden yläpuolella oli toisessa kerroksessa pilkkeitä, jotka eivät saaneet happea eivätkä syttyneet palamaan, vaikka niitä alla olevalla tulella paistettiin.
Yläpuolisen pilkesäiliön kaasut ohjattiin moottoriin, jossa ne toimivat polttoaineena.
Puukaasuttimen käyttöominaisuudet ovat huonot. Teho jää pieneksi, tulta pitää polttaa jonkin aikaa ennen kuin päästään liikkeelle ja yhdellä tankillisella ei selvitä pitkään.
Tietysti, jos puukaasutekniikkaa olisi kehitetty yhtä paljon kuin bensiini-/diesel-tekniikkaa, se olisi tänä päivänä paljon pitemmällä kuin sota-aikana.
Silti puuta ja turvetta todennäköisempiä ja halvempia vaihtoehtoisia polttoaineita olisivat rypsistä tai muista kasveista puristettu öljy, viljasta tehty alkoholi, tai biokaasu.
Vaihtoehtoisien polttoaineiden pioneerejä on maassamme muutamia. Sattumaa vai ei, ovat enimmäkseen maanviljelijöitä eli ihmisiä, jotka muutenkin tekevät työtä uusiutuvien luonnonvarojen parissa.
- Kärköläläinen maanviljelijä Ismo Lehmusto on vuosikaudet ajanut Saab 99:llä, jonka käyttövoimana on puukaasu. Häkäpönttö on turvallisuus- ja mukavuussyistä sijoitettu autoperäkärrylle. Keskinopeus maantiellä on luokkaa 65 km/h, mihin sisältyy jo pysähdysy 30 km:n välein tankkaamaan.
- Aänekoskelainen di. Vesa Mikkonen on taasen rakentanut 83-mallisen Buick Le Sabre STW:n toimimaan myös häkäpöntöllä, mutta polttoaineena on hänellä palaturve. Palaturpeella toimintamatka yhdellä tankkauksella kasvaa kymmenkertaiseksi pilkkeeseen verrattuna. Polttoainekustannus turpeella on luokkaa 2 senttiä/km, kun bensiinillä kustannus olisi noin 15 senttiä/km.
- luomuviljelijä, di. Väinö Laiho Pöytyältä on ajanut yli kymmenen vuotta, noin 2000 tuntia, sarjavalmisteista Valmet-traktoria sinapista itse puristetulla öljyllä.
Sinappi on rypsin sukuinen kasvi, jonka sieministä saadaan puristettua n. 30 % öljyä eli melkein yhtä paljon kuin rypsistä. Polttoaine puhdistetaan antamalla sakan laskeutua pohjalle ja käyttämällä kirkas pintaöljy.
Turun tullikamarin myöntämällä poikkeusluvalla Laihon perhe on myös ajanut vanhaa Mercedes-dieselautoa kahden ja puolen vuoden ajan sinappiöljyn ja dieselin seoksella. Autolla ajettiin 50 000 mailia Koeajon keston määritti amerikkalaisten autotehtaiden käyttämä SAE-normi. Kokemuksista on tehty 5 esitelmää SAE:n kongressien tarpeisiin. Sinappidiesel on näiden esitelmien ansiosta tullut laajojen tutkijapiirien tietoisuuteen ympäri maailman.
- Laukaalainen maitotilallinen Erkki Kalmari tankkaa Volvo V70:nsä navetan taakana itse tuotetulla biokaasulla. Kaasutankki täytyy parissa minuutissa. Kaasutankillinen riittää noin 300 kilometrin ajoon. Tehoa autossa suunnilleen saman verran kuin bensiinikäyttöisessä eikä käyttöominmaisuuksissa ole muutenkaan juuri eroa. Tarvittaessa auto käy myös bensiinillä.
Kalmarin tilan oma kaasupumppu on ensimmäinen ja ainoa biokaasun jakelupiste Suomessa. Lietelannasta saatu metaani puhdistetaan omalla tilalla polttomoottorille sopivaksi. Kalmarin tila on tuottanut lietelannasta metaania vuodesta 1998 ja käyttänyt sitä lämmön ja sähkön tuottamiseen.
Erkki Kalmarin mukaan suurin uhka biokaasun käytölle on suomalainen byrokratia ja verotuskohtelu. Saasteettomasta ajelusta rapsahtaa liki 10 000 euron vuosittainen käyttömaksu.
>Sota-aikana monet ajoneuvot kulkivat kotimaisella polttoaineella, eli puulla. Autoissa oli puukaasutin eli ns. häkäpönttö, jossa poltettiin puupilkkeitä. Palavien pilkkeiden yläpuolella oli toisessa kerroksessa pilkkeitä, jotka eivät saaneet happea eivätkä syttyneet palamaan, vaikka niitä alla olevalla tulella paistettiin.
Yläpuolisen pilkesäiliön kaasut ohjattiin moottoriin, jossa ne toimivat polttoaineena.
Puukaasuttimen käyttöominaisuudet ovat huonot. Teho jää pieneksi, tulta pitää polttaa jonkin aikaa ennen kuin päästään liikkeelle ja yhdellä tankillisella ei selvitä pitkään.
>
>
Käy selvästi ilmi, että kirjoittajalla on ollut mielessä VASTAVIRTA-kaasutus, joka tuottaa runsaasti tisleitä, kuten vesihöyryä, etikkahappoa, tärpättiä, TERVAA, ja satoja muita.
Tällainen kaasuseos olisi jumittanut moottorin jo ensimmäisellä ajotaipaleella!
Jo 1920-luvun puolivälissä oivallettiin, että MYÖTÄVIRTA-kaasutus, jossa tisleet pelkistyvät yksinkertaisiksi vedyksi, hiilimonoksidiksi (hä'äksi), ja "tilkaksi" metaania, ja "jäänteenä" hiilidioksidia, höyryä, ja typpeä,
antaa raakakaasua, joka jäähdytyksen ja suodatuksen jälkeen KELPAA moottorin polttoaineeksi!
Teho muuttamattomassa Otto-moottorissa on ~60% bensiinitehoon verrattuna.
Käynnistys kylmästä kestää 2 - 4 minuuttia.
"Huonot ominaisuudet" on enimmälti poistettu.
1 hehtolitra haketta vastaa ~10 litraa bensiiniä.
gasman
..tarkoituksesi oli brassailla, ei suinkaan vastata tyydyttävästi 10-vuotiaalle tytölle.
Niin, on selvää, että pedagoginen tarkoituksenmukaisuus jää hetkeksi kärsimään, kun samaan hengenvetoon on oikaistava oletettua aikuista, joka (tuntemattomasta syystä) tarjoaa, sekä historiallisesti, että perusteknillisesti
harhaan johtavia kuvia kyseenolevasta aiheesta.
Yksinkertaistaminen täytyy pysyä todellisuuden
puitteissa.
Tässä "narussa" on jo muitakin oikaisuja tapahtunut hyvässä hengessä, joka toimii hyvänä esimerkkinä...
gasman