Kun Keskusta tajusi kuntaliitosten pakollisuuden, Laadittiin Mannisen johdolla esitys, joka muistuttaa kovasti Keskustan hellimää maakuntahallintoa. Puolue yrittää vielä välistävetoa, vaikka tietääkin, että malli ei ole sen toimivampi kuin nykyinenkään. Päinvastoin, se lisää byrokratiaa.
Demarien aluekeskusmalli on huomattavasti realistisempi. Kokoomuksen puheenjohtaja näyttää olevan hyvin lähellä demarien kantaa.
Keskusta tulee ajamaan asian 2007 vaalien pääkysymykseksi varmistaakseen kannatuksensa. Kannattaisko puolueen kuitenkin tunnustaa tosiasiat. Pitkällä tähtäyksellä kansaa silmiin sahaaminen on puolueelle tuhoksi.
Demarien aluekeskusmalli on huomattavasti realistisempi. Kokoomuksen puheenjohtaja näyttää olevan hyvin lähellä demarien kantaa.
Keskusta tulee ajamaan asian 2007 vaalien pääkysymykseksi varmistaakseen kannatuksensa. Kannattaisko puolueen kuitenkin tunnustaa tosiasiat. Pitkällä tähtäyksellä kansaa silmiin sahaaminen on puolueelle tuhoksi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
... on demareiden aluekeskusmallilla ja kepun maakuntamallilla.
itsekin asioista selvää!
...on ylläpitää "alueellista itsehallintoa" niin pienissä kunnissa, jotka eivät saa omista verotuloistaan riittävästi resursseja lakisääteisten tehtäviensä hoitoon, vaan niihin joudutaan injektoimaan jatkuvasti rahaa suuremmista kunnista.
Äläkä jauha politiikkaa, vaan kerro, mitä järkeä moisessa rahojen siirtelyssä on, Oiva, jos osaat sen kertoa.
Keskustan malli tarkoittaisi, että Kymenlaakson kunnista muodostettaisiin 'Kymin' kunta johon kuuluisivat Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Anjalankoski, Elimäki, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Iitti ja Jaala. Tässä mallissa 'Kymin valtuuston' lisäksi olisi kaikissa em. kunnissa oma rajoitettu hallinto.
Demarien mallissa alueesta muidostuisi kaksi luonnollista kuntaa (aluekeskusta), jotka jo ovat ns. työssäkäyntialueita. Eteläinen kunnan muodostaisivat Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä. Pohjoisen kunnan Elimäki, Anjalankoski, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Jaala ja Iitti. Näissä kahdessa kunnassa olisi valtuusto. Mitään alaportaan hallintoa ei tarvita.
Maakuntiin perustuvassa mallissahan nimenomaan lakisääteiset asiat siirrettäisiin keskuskunnalle, jolla yleensä on riittävästi verotuloja hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Nykyisille kunnille jäisivät lähinnä sellaiset asukaslukuun liittyvät tehtävät, jotka eivät kokonaisbudjetissa maksa juuri mitään, eli kaavoitusasiat, rakennusluvat, paikallinen kulttuurityö, kirjastonhoito, liikuntapaikkojen hoito, kiinteistöjen hoito ym. asiat, jotka ovat kuitenkin paikallisesti tärkeitä ja joissa tarvitaan paikallista asiantuntemusta.
Aluekeskusmalliin perustuvassa kuntauudistuksessahan, jossa liitetään niitä inhoamisia kepukuntia toisiinsa, ei tapahtuisi rahan subventoinnin suhteen mitään muutoksia nykyiseen verrattuna. Kasvukeskukset rahoittaisivat edelleen köyhien kuntien toimintaa. Vain tilinumerojen määrä vähenisi, kun viidestä köyhästä muodostettaisiin yksi köyhä.
Sen sijaan maakuntamallissa rahoitusvastuu jäisi pääasiassa maakunnalle itselleen, kun sillä on kasvukeskuskin omasta takaa.
Väliportaan hallinnon rakentaminen on virhe, joka tulee kalliiksi ja on myös demokratian vastaista, jos päätökset rahan käytöstä siirtyvät kuntatasolta väliportaaseen.
Tunnustan, etten tunne mallien yksityiskohtia, sillä minusta paras ratkaisu olisi sellainen laki, joka määrittelisi kunnille minimikoon asukasluvussa mitattuna ja panisi määräajan, mihin mennessä liian pienien kuntien on liityttävä yhteen naapureidensa kanssa.
Siinä ei rakennettaisi mitään väliportaan hallintoa, vaan päätösvalta pysyisi alueellisena ja asukkaat valitsisivat ne, jotka päättävät siitä, mihin kunnallisveron tuotto käytetään.
...
Keskusta joutuu nielemään SDP:n ajaman mallin kuntaremontissa, mikä saa keskustan kannatuksen entistä suurempaan laskuun, koska kepu suostuu siihen, mitä SDP vaatii, ettei kepu jäisi oppositioon 2007 vaalien jälkeen.
Mannisen mallit ovat pelkkää ennalta käsikirjoitettua kuviokelluntaa, että aikanaan keppulinreppanoiden selkärangattomat demareiden mielistelijät pääsevät Oiva Härkösen tapaan sanomaan, että itse asiassa keskustan ja demareiden malleilla ei mitään eroa olekaan.
Kyllä äänestäjien olisi jo aika herätä näkemään, miten ilman omaa tahtoa kepu matelee emareiden edessä.
Vaikka mitä siitä. pääasiahan on, että kunniksi jatkossa katsotaan vain sellaiset, joiden väestöpohja antaa mahdollisuudet rationaaliseen palveluntuotantoon ilman lisääntyvää hallintobyrokratiaa.
Tämän asian keskusta joutuu nielemään ennen vuotta 2007.
...
..vaihtoehto eli joko tai eihän politiikkaa noin hoideta varsinkaan yhteiskunnan asioita vaan neuvottelemalla ja sovittelemalla vai etkö sinä tunne sellaista asiaa kun yhteistyö.
Tämähän oli vain avaus tärkeään asiaan ja tottakai siihen tulee vielä muutoksia ja hyvä niin.
Ilmankos Kokoomus on jätetty sivuraiteille kun ei pysty yhteistyöhön toisten puolueiden kanssa.
Kuntien yhteistyötä on odoteltu kymmenen vuotta. Mitään ei synny. on siis aika lopettaa pelleily ja panna kunnat liittymään yhteen vaikka väkisin.
Ei kunnallinen palveluntuotanto ja sen rahoittaminen ole mitään kotiseututyötä. Sitä voivat yhdistyneet kunnat jatkaa omin päin senkin jälkeen kun ovat yhdistyneet.
Mitään viisasta ei väkisin synny vaan kaikkien tahojen ponnisteluja tarvitaan.
Yhteistyötä täällä meilläpäin tehdään jo yli valtakunnan rajojen jos satuit eilen huomaamaan.
Rajalle tulee kalotin suurin kauppakeskus ja 1500 uutta työpaikkaa palvelu alalle
Tällaista yhteistyö on jos et vielä tiedä ja meillä on valtuustossa yli puolet KEPULAISIA.
Ei se riitä, että yhteistyö sujuu muutamassa kunnassa. Sen on sujuttava joka kunnassa. Odotteluaika on päättynyt. Rahat loppuvat, jos ei tällä vaalikaudella vihdoinkin ryhdytä toimiin.
Mikäli päädyttäisiin aluekeskusmalliin, aluekeskuskuntien rinnalle jäisi edelleen hallinnoitaviksi maakuntiin pohjautuvat kuntainliitot, esimerkiksi sairaanhoitopiirit, maakuntaliitot ja lukuisat sosiaali- ja terveystyöhön sekä koulutukseen liittyvät kuntainliitot. Voidaan siis sanoa, että aluekeskusmalli ei ainakaan vähentäisi byrokratiaa. Maakuntamallissa maakunnalliset ja alueelliset hallintoyksiköt voidaan yhdistää.
Lisäksi kuntainliitoissa hallinto on välillistä demokratiaa eli niissä kunnat lähettävät edustajansa liittohallituksiin ja -valtuustoihin ilman vaaleja. Maakuntamallissa nämä liittohallitukset ja -valtuustot tulisivat osaksi suorilla demokraattisilla vaaleilla valittua hallintoa. Demokratia lisääntyisi.
Aluekeskusmallissa meille jäisi edelleen sellaisia rutiköyhiä aluekeskuskuntia, joita rahoitettaisiin muiden aluekeskuskuntien, erityisesti pääkaupunkiseudun varoilla. Maakuntakunnat selviytyisivät paremmin yksinään, koska niihin sisältyvät maakuntakeskukset ovat yleensä talousvetureita, jotka pystyvät kantamaan vastuun myös köyhimmistä maakunnan osista.
Demarit vastustavat demokratian siirtämistä lähemmäksi kansaa, koska heidän aatteeseensa kuuluu vahva keskusjohto. Sitä he eivät voi suoraan sanoa, sillä pahaltahan se suoraan sanottuna kuulostaa. Se vaikuttaa epäluottamuksen osoitukselta kansalaista kohtaan.
Sen vuoksi keskustelua yritetään kääntää epäolennaiseen ja suorastaan valehdellaan, esim. väitetään byrokratian lisääntyvän tms. Oikein toteutettuna byrokratia tietenkin vähenee ja tulee lähemmäksi kansalaista - demokratia siis lisääntyy.
Demarien vastarinnassa itsenäisiä maakuntia kohtaan ei ole mitään ihmeellistä. Se on heille periaatekysymys. Ihmetellä sen sijaan täytyy miksi kokoomus vastustaa (yhdessä vasemmistoliiton ja sdp:n kanssa) länsimaissa yleisintä hallintomallia.